Ennuste: Korona ei pysäytä kaupungistumista, mutta yhä useampi muuttaa pienempiin kuntiin

MDI:n päivitetty väestöennuste vuoteen 2040 osoittaa, että Suomen sisäinen väestönkehitys eriytyy ja erilaistuu edelleen 2020- ja 2030-luvuilla.

Ennusteessa näkyy kolme trendiä: suurten kaupunkien kasvu ja kaupungistumisen jatkuminen, seutuistumisen kolmas aalto eli kasvun laajeneminen ja vahvistuminen suurten kaupunkien kehysalueella sekä vieraskielisen väestön kasvava merkitys koko maan tulevassa väestönkehityksessä.

Aiemmissa väestöennusteissa kasvu painottui vahvasti vain suuriin kasvukeskuksiin. Nyt kuva on hieman tasapainottunut.

Voittaja-alueita ovat ennusteen perusteella pääkaupunkiseudun, suurten kaupunkien ja niiden kehysalueen lisäksi suuret vapaa-ajan ja matkailun keskittymät ympäri Suomea.

Korona-aika tasapainotti kehitystä

Raportin mukaan kaupungistumis– ja keskittymiskehitys sekä monipaikkaisuus etenevät samanaikaisesti toisiaan täydentäen.

Korona-aika on lyhyellä aikavälillä jo nyt tasapainottanut suurten niin sanottujen mökki- ja matkailukuntien väestönkehitystä.

”Vuosi 2020 muutti väestönkehityksen dynamiikkaa, kun muuttovoittoisten kuntien määrä kaksinkertaistui ja muuttovoitot jakautuivat aiempaa tasaisemmin ympäri maata. Vaikka useissa kunnissa muutokset ovat lukumääräisesti pieniä, monelle pienemmälle kunnalle pienetkin purot ovat suhteellisesti suuria virtoja”, kehitysjohtaja Janne Antikainen kertoo.

Koronavuoden väestönkehityksen ylivoimaisesti suurimpia häviäjiä ovat raportin mukaan Helsinki ja Espoo, jotka kärsivät muuttotappioista maan sisäisessä muuttoliikkeestä.

Vieraskielisten määrä kasvaa

Väestö kasvaa ennusteen mukaan vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sekä kuntatasolla noin joka kuudennessa kunnassa vuosina 2020–2040.

Koko maan väestönkasvu perustuu täysin vieraskielisen väestön kasvuun vuosien 2020–2040 aikana.

Kotimaista kieltä puhuvien määrä alenee kaikissa maakunnissa kaikilla skenaariolla lukuun ottamatta Pirkanmaata, joka hajautumisen skenaariossa saisi vähäistä väestönlisäystä myös kotimaisia kieliä puhuvista.

Ennusteessa on ensimmäisen kerran otettu huomioon eri kieliryhmien vaikutus väkiluvun kehitykseen.

”Tulevaisuuden väestönkehityksen suunnan määrittelevät erityisesti vieraskieliset, mikä on huomioitava aiempaa painokkaammin kaikkien alueiden ja kuntien kehittämisessä. Jos alue haluaa tulevilla vuosikymmenillä kasvaa, on sen oltava veto- ja pitovoimainen vieraskieliselle väestölle”, väestöennusteen laatinut asiantuntija Rasmus Aro kertoo.

Aro: Muutospaine on massiivinen

Johtava asiantuntija Timo Aron mukaan uusi väestöennuste alleviivaa, kuinka massiivinen demografinen muutospaine kohdistuu kaikille alueille sijaintiin ja kokoon katsomatta vuosina 2020–2040.

”Väestö- ja ikärakenteen muutoksen lisäksi alueiden on kyettävä samanaikaisesti hallitsemaan alueelliseen eriytymiseen ja erilaistumiseen sekä kieliryhmien muutokseen liittyviä käytännön haasteita kaiken kokoisissa kunnissa.”

MDI:n väestöennuste on alueellinen. Se pitää sisällään kaikkien kuntien ja maakuntien tiedot sukupuolittain sekä ikä- ja kieliryhmittäin vuoteen 2040 saakka.

Yrityksen mukaan uusi ennuste oli tarpeellinen, koska se tarjoaa kunnille mahdollisuuden reagoida omatoimisesti riittävän ajoissa toimintaympäristön muutoksiin sekä huomioida ne pian alkavalla valtuuskaudella ja strategioissaan.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut ennusteen omana työnään. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen aineistoja.

MDI huomauttaa raportissa, että ennuste perustuu täysin demografisiin muutostekijöihin. Se ei huomioi esimerkiksi kuntien omia tavoitteita, kaavoitusta, asuntotuotantoa ja mahdollisia tulevia investointeja. Näillä tekijöillä voi olla paikallisesti merkittävä vaikutus väestönkehitykseen, mikä ei näy väestöennusteessa.