Kysely: 65 prosenttia kunnista kokee ettei puurakentamista hidasta mikään

Valtaosa suomalaiskunnista on sitä mieltä, että puurakentamiselle ei ole esteitä. Puuta käytetään melko paljon palvelurakennuksissa, mutta kerrostaloissa markkinaosuus ei ole toistaiseksi kasvanut.

Kuvituskuva. Pudasjärvi on panostanut vahvasti puurakentamiseen palvelurakennuksissaan.

Tiedot selviävät Rakennustutkimus RTS:n vuoden 2020 lopulla toteuttamasta kyselystä, jossa kartoitettiin kuntien näkemyksiä puun käytöstä rakentamisessa.

Kyselyn mukaan kunnat suhtautuvat puurakentamiseen varsin myönteisesti. Lähes puolet (46 %) vastanneista kunnista on kiinnittänyt erityistä huomiota puurakentamisen edistämiseen.

Yleisimpiä keinoja ovat puurakentamisen huomioiminen kaavoituksessa, puurakentamisen suosiminen sekä palvelurakennusten rakentaminen puusta. Kolmannes vastaajista (33 %) kertoi rakentaneensa palvelurakennuksia hirrestä ja massiivipuusta.

Selvä enemmistö kunnista (65 %) ei tunnistanut lainkaan puurakentamista hidastavia tekijöitä. Vajaa viidennes (18 %) piti hidasteena puurakentamisen kalleutta ja vajaa kymmenesosa (9 %) vallitsevaa talous- ja suhdannetilannetta.

Merkittävimmiksi puurakentamista edistäviksi tekijöiksi kunnat mainitsevat puurakentamisen edistämisen kaavoituksessa (18 %), alueen puutuoteteollisuuden tai muut paikalliset toimijat (15 %) sekä paikkakunnalla vallitsevan puurakentamisen perinteen (13 %).

Viidennes rakennettavista palvelurakennuksista puurunkoisia

Selvityksen mukaan kunnat aikovat rakentaa kaikkiaan 331 palvelurakennuskohdetta vuosina 2021–2022. Näitä ovat muun muassa päiväkodit, koulut, vanhainkodit, hoitoalan rakennukset sekä muut julkiset rakennukset.

Palvelurakennuksista hieman alle viidennes, 62 kohdetta, on jo sovittu rakennettavaksi puusta. Esimerkiksi puurakenteisia päiväkoteja on tarkoitus rakentaa 23 kappaletta ja kouluja ja opetusrakennuksia 17 kappaletta.

Puurakentamisen suunniteltu osuus nousi selvästi varsinkin vanhuspalvelurakennusten (9 kpl) ja muiden hoitoalan rakennusten (9 kpl) kohdalla.

Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma on asettanut kunnille tavoitteen puurakentamisen markkinaosuuden kasvattamiseksi uudisrakentamisessa.

”Tavoitteena on, että neljän vuoden kuluttua opetusrakennuksista 65 prosenttia ja hoitoalan rakennuksista 35 prosenttia rakennettaisiin puusta. Kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta puurakentamista tulisi olla 45 prosenttia”, Puurakentamisen ohjelman päällikkö Petri Heino kertoo.

”Kunnat ovat hyvin aktivoituneet kehittämään puurakentamisen osaamistaan, ja valmiudet uusien hankkeiden toteuttamiseen paranevat jatkuvasti.”

Puukerrostaloissa kirittävää

Vuonna 2020 kaikista kerrostaloaloituksista puukerrostalojen määrä oli vain 10 prosenttia. Suosio oli samalla tasolla viimeksi vuosina 2014–2015. Esimerkiksi vuonna 2017 kerrostaloaloituksissa puukerrostaloilla oli 17 prosentin osuus. Määrän odotettiin kasvavan, sillä vuonna 2019 kunnista viidennes kertoi, että aikoo rakentaa puukerrostaloja vuosien 2020–2021 aikana.

Tavoite on, että julkisen rakennuttajan uusissa asuinkerrostaloissa puurakentamisella on 46 prosentin markkinaosuus vuonna 2025.

”Puukerrostalorakentaminen etenee hitaasti niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Kerrostalojen määrässä puun markkinaosuus on tällä hetkellä 10 prosenttia, mutta asunnoissa vain 4 prosenttia. Puukerrostaloissa asuntoja on keskimääräistä vähemmän”, Heino toteaa.

“Julkista toimijaa tuetaan monin tavoin tällä segmentillä. Käytössä on esimerkiksi korotettu käynnistysavustus rakennuttajalle”, Heino sanoo.

”Tieto, tietoisuus ja luottamus puuhun myös kerrostalorakentamisessa on hankkeiden myötä jatkuvasti kasvamassa.”

Rakennustutkimus RTS:n toteuttama tutkimus perustuu loka–marraskuussa 2020 tehtyihin puhelinhaastatteluihin, joissa haastateltiin 293 Manner-Suomen kuntaa (yhteensä Manner-Suomessa on 295 kuntaa). Ympäristöministeriö on yksi tutkimuksen tilaajista.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kysely: 65 prosenttia kunnista kokee ettei puurakentamista hidasta mikään”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat