OP: Sijoitusasuntolainojen kysyntä räjähdysmäisessä kasvussa – idän ja pohjoisen kasvukeskukset kiinnostavat

Sijoitusasuntolainojen kysyntä on kovassa kasvussa.

OP:n mukaan Kuopiossa ja Joensuussa sijoitusasuntolainojen kysyntä kasvoi lähes 80 prosenttia vuoden 2020 tammi-huhtikuuhun verrattuna. Oulussa kysyntä kasvoi lähes 70 prosenttia.

Lukumääräisesti eniten sijoitusasuntolainoja haetaan edelleen Helsinkiin. Siellä hakemusten määrä kasvoi tammi–huhtikuussa 32 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Espoossa hakemusten määrä kasvoi 45 prosenttia ja Vantaalla 47 prosenttia.

”Sijoitusasuntolainojen kysynnän kovia kasvuukuja selittävät osaltaan koronasta johtuneet epävarmuudet vuoden 2020 alkupuolella ja toisaalta myös kysynnän jo pidempään jatkunut yleinen kasvu”,  OP:n asumisen rahoituksesta vastaava päällikkö Satu Nurmi kertoo.

Nurmen mukaan edullisempi hintataso houkuttaa sijoittajia laajentamaan katsettaan myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, sillä tyypillisesti sijoitusasuntoihin haetaan omaa asuntoa pienempää lainaa.

”Esimerkiksi Joensuussa on jo usean vuoden ajan rakennettu runsaasti uudiskohteita, ja valtaosa näistä on ollut sijoittajille sopivia pieniä asuntoja.”

Asuntosijoittamisen suosiota selittävät myös matalalla pysytellyt korkotaso ja asuntosijoittajaa tukeva verotus.

Naisten osuus on kasvussa

Sijoitusasuntolainan hakijoista tammi–huhtikuussa noin 37 prosenttia oli naisia, kun vastaava luku viisi vuotta sitten oli 32 prosenttia. Naisten osuus hakijoista on kasvanut erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana.

Sijoitusasuntolainaa hakevien mediaani-ikä laski huhtikuussa 42 vuoteen, kun se vielä viisi vuotta sitten oli 45 vuotta.

Sijoitusasuntolainaa haettiin alkuvuonna keskimäärin noin 105 000 euroa. Eniten sijoitusasuntolainoihin haetut euromäärät kasvoivat Kuopiossa, Helsingissä ja Tampereella.

Asuntosijoittamisen suosion kasvu näkyy myös sijoittajien suosimien yksiöiden hintakehityksessä.

Kiinteistönvälitysalan keskusliiton mukaan vanhojen kerrostaloyksiöiden neliöhinnat nousivat valtakunnallisesti tammi–huhtikuussa 4,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Uusissa kerrostaloyksiöissä neliöhinnat nousivat alkuvuonna 7,9 prosenttia.

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “OP: Sijoitusasuntolainojen kysyntä räjähdysmäisessä kasvussa – idän ja pohjoisen kasvukeskukset kiinnostavat”

  1. Tätä sijoituskaivostahan me kaikki maksamme, asuntotukileikin kautta. Tilanne on tältä osin täysin mätä, eikä sitä paremmaksi saa puhuttua liituraitaekonomin valkaistuilla hampaillakaan.

  2. On rakennettu kunnon asuntokupla himmeli, asumistukien avulla. Tulee varmasti tuulettimeen…

  3. Swecon mainostaminen Suomen suurimpana suunnittelu ja konsulttitoimistona oli laitettukin tuonne lehden mainososastolle, toimijan pyynnöstäkö?

    Jatkuva puhuminen rakentamisen ja siihen liittyvän toiminnan edullistamisesta ei näytä kuitenkaan todellisuudessa kiinnostavan erityisen paljon, siitä täytyy kirjoitella juttu tai pari silloin tällöin, että näyttäisi asian olevan tärkeä.

    Rakennusalalle ollaan rakentamassa toimijoita, ovat he sitten konsulttitoimistoja/suunnittelutoimistoja, urakoitsijoita, SIJOITTAJAORGANISAATIOITA, joilla omalla tavallaan monopolisoidaan markkinaa, maksaja löytyy aina sieltä samasta massasta. Oletteko huomanneet, että jokin puhaltavista sijoittajaorganisaatioista tilaisi pieniltä konsulttitoimistoilta yhtään mitään. Aivan yhtä ammattitaitoisia työntekijöitä työskentelee myös näissä yrityksissä. Toimintaa perustellaan isojen toimijoiden palveluilla ja monilla muilla loppujen lopuksi tekaistuilla syillä.

    Ei rakentamisen sektoria olla edes yritetty saada kustannustehokkaammaksi, valtaosa esitetyistä ja ”kehitetyistä” toimista ovat enemmän markkinointia, kuin laajemmassa kuvassa kustannustehokkuutta tuottavaa tulosta.

    Tyhmä lauma seuraa perässä.

  4. Ainoa kustannustehokkuuskehitys on tapahtunut työmaalla ja suunnittelutoimistoissa itse työn tekevien henkilöiden toimesta. Tämä toki syödään sillä, että Swecossakin on järjetön määrä ei laskutettavaa työtä tekeviä hr-ihmisiä yms pöyhöttelijöitä, jotka täytyy ruokkia konsulttipalkkioilla.

    1. Kyllä. Eikä pelkästään Swecossa tai isoissa konsulttitoimistoissa. Pieni läpivalaisu isoimpien urakoitsijoiden organisaatioihin kertoo täysin vastaavasta diipadaapasta, jonka asiakkaat maksavat, totta kai. Ja kun muistetaan, että asiakas ei ole pelkästään se maailmankuulu kiinteistösijoittaja, vaan myös se maksava ruohonjuuritaso, joka ei ole jaolla löysään rahaan, eli kompensoimassa hyvää omaan talouteensa. Asiakas on siis hieman laajempi taho kun äkkiseltään ajattelemme.

  5. Toivottavasti tämä sijoitusbuumi lakkaa ja asumisen rakentaminen kääntyy laskuun. Loppuu TE:n duunaireiden töihinahdistelu ja pystyy keskittymään paremmin mm-kisojen seuraamiseen kotikatsomosta.

    1. Niin, tai ei enää tarvitse nuolla esimiehen takamusta, toivossa, että saa jonkun satasen bonuksen ja samalla ehkä tuntee kuuluvansa lähes piireihin.

  6. Ennen kuin pääkaupunkiseudulle rakennetaan yhtään uutta asuntoa tai otetaan yhtään uutta asukasta niin jo paikkakunnilla asuvilla tulisi järjestää sellaiset elinolosuhteet ettei tarvitse käyttää elämänsä aikana sosiaalivirastoa tai KELAa.

    Kelan asumistukitilasto on pöyristyttävää luettavaa. Se järkyttää ja herättää kysymyksiä tukitalouden rahavirroista. Noin joka kuudes vuokra-asuja kuuluu jonkinlaisen tuetun asumisen piiriin. Valtakunnallisesti.

    Asumisen tukia maksettiin viime vuonna yhteensä lähes 2,4 miljardia euroa, joten summa on lähes Suomen puolustusmenojen suuruusluokkaa.

    Koko asumistukihässäkkä on kuin täydessä lastissa alamäkeen kulkeva jarruton malmijuna, jolle ainakaan tukitaloutta kasvattava kurjuudesta kannatuksensa ammentava punavihreä kansanrintamahallitus ja politrukkikaarti ei edes yritä löytää pysäyttäjää.

    Toki fiksuimmat virkamiehet ja politrukit ymmärtävät että koko hässäkkä tulisi räjäyttää alkutekijöihinsä, mutta kun siinä menee samalla kannatus ja työpaikka

    Sosiaalipummille on aivan yhdentekevää Maksaako vuokra tonnin vain satasen kuussa, kun valtio kustantaa kaiken. Ulkomaiset sijoittajat hierovat karvaisia käsiin.

    1. Tämä jaksaa ihmetyttää melko laajasti vuodesta toiseen ja erityisesti se, että asialle ei ole tarkoitustakaan tehdä mitään.
      Ihmetystä myös herättää lukuisten tahojen hiljaisuus asumistuki asiasta, ikään kuin siitä puhuminen tai kirjoittaminen ei olisi hyväksyttävää. Poliittisia kannanottoja harvakseltaan näkyy, mutta niistäkin paistaa läpi ”emme syö hillotolppaamme”. Rakennuslehden sivuilla taas vuodesta toiseen pohditaan miksi asuinrakentaminen on niin kallista ja esitellään näennäisiä poppaskonsteja, joilla joku säästää, loppuhintaa se ei kuitenkaan hetkauta mihinkään. Isoista linjoista niin kovasti puhutaan, kumpa se edes asuntojen hintoihin vaikuttavissa asioissa haluttaisiin huomata ja asialle jotain tehdä, se kun on ihan näkyvillä ja rumimmalla mahdollisella tavalla.

      Kysymyksessä on melko iso kiinteistövarallisuus ja sen ohjaaminen yhä voimakkaammin sijoittajien käsiin ei taida olla se paras mahdollinen vaihtoehto. Jos rumasti kirjoittaa, tavalliselle ihmiselle ei olla rakennettu aikoihin.

      ~25% on asuntojen hinnoissa löysää. Ja kun se otetaan rakenneuudistuksella pois, tekevät osapuolet edelleen riittävän katteen. Niin mahdottomalta kun se kuulostaakin, on se totta.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat