Uusissa taloyhtiöissä aiempaa enemmän yhtiövelkoja, mutta velat myös lyhenevät

Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselyn mukaan vuonna 2010-2014 valmistuneissa taloyhtiöissä velkaa oli keskimäärin noin 240 euroa per neliö ja uusissa, vuosina 2015-2019 valmistuneissa yhtiöissä noin 685 euroa per neliö.

Kuvituskuva. Uusien taloyhtiön hallinto vaatii uudenlaista osaamista.

Kyselyn mukaan velka-asteet ovat vuosina 2010 – 2014 valmistuneissa taloyhtiöissä jo ehtineet laskea, sillä hieman vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti yhtiönsä olevan velaton.

Valmistumisvuodesta 2015 uudempaan päin velattomien määrä oli huomattavasti pienempi, ja varsin isoja velkamääriä oli laajalti päällä.

Tyypillistä on se, että yhtiölainoissa on useamman vuoden lyhennysvapaita valmistumisen jälkeen. Toisaalta monet osakkaista lyhentävät yhtiölainaansa merkittävästi heti alkuvaiheessa. Osa yhtiölainan lyhennyksistä lyhentää osakkaan kokonaisvelkaantumista, osa yhtiölainan lyhennyksistä kuitataan osakkaan omalla asuntolainalla.

Talous- ja rahoituskyselyn perusteella vuosien 2010-2014 yhtiöissä velkaa oli keskimäärin noin 240 e/m2, ja 2015-2019 noin 685 e/m2. Arviot ovat kyselyn vastauksien pohjilta laskettuja keskiarvolukemia, jossa hyödynnettiin vastausluokkien keskiarvoja (ei yhtiökohtaisia neliökohtaisia velkalukemia).

Nopeampaa raportointia

Uuden taloyhtiön järjestäytymisessä talouden perusasioiden ja -vastuiden organisointi on hallinnon kulmakiviä. Talous- ja rahoituskyselyn perusteella nuorissa taloyhtiöissä vastikerästien raportointia isännöinnistä hallitukselle on enemmän kuin vanhemmissa yhtiöissä.

Vuosien 2015-2020 taloyhtiöissä vastikerästeistä raportoidaan hallitukselle selvästi enemmän kuin vanhemmissa taloyhtiöissä.

”Tämä on sekä loogista että tärkeää, sillä talouden muuttuviin tilanteisiin pitää reagoida viipymättä, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero sanoo.

Sijoittajia kuin vanhemmissakin yhtiöissä

Uusissa kerrostaloissa on ollut viime vuosina paljon sijoittajaosakkaita. Kyselyn perusteella sijoittajaosakkaiden osuus kasvoi merkittävästi 2010-luvun loppuvuosina. Vastanneiden taloyhtiöissä valmistumisvuoden 2015 ja sitä uudemmissa kerrostaloyhtiöissä keskimäärin runsaat 40 prosenttia huoneistoista oli vuokrakäytössä. Ikäluokassa 2010-2014 osuus oli tätä pienempi, keskimäärin noin kolmasosa.

Kero kuitenkin muistuttaa, että sijoittajaosakkaiden osuus on yhtä korkea ja suurempikin myös kaikkein vanhimmissa ikäluokissa, 1960-luvulle saakka. Siinä mielessä uudet kerrostaloyhtiöt eivät ole niin poikkeava ilmiö, mitä julkisesta keskustelusta välillä voi päätellä.

Uusia vaatimuksia hallintoon

Uudet taloyhtiöt poikkeavat vanhemmista taloyhtiöistä monin tavoin. Rakenteet ja käyttöominaisuudet sekä hallinto- ja taloustarpeet ovat toisenlaisia kuin ennen. Esimerkiksi taloyhtiöiden rakennusaikaiset velka-asteet ovat takavuosia suurempia. Lisäksi isossa osassa uusia taloyhtiöitä on jo alkuun paljon vuokrauskäyttöön hankittuja osakehuoneistoja.

Taloyhtiöiden hallinnolliset rakenteet ovat aiempaa perusmallia monimutkaisempia. Erityisesti kerrostaloissa on paljon sopimuksia, joita on solmittu jo perustamisvaiheessa lähistöllä olevien toisten taloyhtiöiden tai muiden organisaatioiden kanssa. Myös vuokratonttien osuus ja sopimusmallin määrä on kasvanut.

Rakennusteknisesti tarkastellen muutosta on ollut esimerkiksi energiatehokkuudessa ja talotekniikassa. On rakennettu entistä tiiviimmin sekä Suomen oloissa varsin korkeaa rakennuskantaa. Kuten aina ennenkin, uudet taloyhtiöt ovat järjestäytyneet. Uusimmat yhtiöt muodostavat johtamiselle aiemmasta poikkeaviakin tarpeita.

“Asioiden hyvä haltuunotto ja ammattitaitoinen isännöinti ovat keskeisiä menestyksen osatekijöitä”, Kero kertoo.

Kiinteistöliitto toteutti valmistumisvuosien 2010 – 2021 taloyhtiöihin suunnatun ”Uudistalo-kyselyn” toukokuussa 2021. Kysely kohdistettiin Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten jäsenkuntaan. Vastauksia saatiin kaikkiaan 650 kappaletta, suurelta valtaosaltaan taloyhtiöiden hallituksen jäsenten keskuudesta. Jäsentaloyhtiöiden puolelta vastausaste oli 11 prosenttia. Vastaajia haettiin myös avoimella nettilinkillä, jolla saatiin 27 lisävastausta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Uusissa taloyhtiöissä aiempaa enemmän yhtiövelkoja, mutta velat myös lyhenevät”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat