Kokeile kuukausi maksutta

Erityisselvitys Kruunusillat-hankkeen kustannusarvio- ja päätöksentekoprosessista valmistunut

Kruunusiltojen raitiotie yhdistää Kruunuvuorenrannan Helsingin keskustaan.­Kuva: WSP Finland

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori käynnisti kesäkuussa 2021 ulkopuolisen selvityksen Kruunusillat-hankkeen kustannusarvio- ja päätöksentekoprosessista. Selvityksen käynnistämisen taustalla oli Kruunusillat-hankkeen kustannusten radikaali kasvu suunnittelun etenemisen aikana.

Kokonaisuudessaan ja niin sanotut liittyvät hankkeet Kruunuvuorenrannassa, Kalasatamassa ja Hakaniemi–Keskusta-alueella huomioiden, Kruunusillat-hankkeen kustannusarvio on noussut kaupunginvaltuustolle 2016 esitetystä 430 miljoonan euron kokonaisuudesta lähes 800 miljoonaan euroon.

”Kustannusylitykset vaivaavat säännönmukaisesti suuria joukkoliikenne- ja raidehankkeitamme. Vaikka nämä hankkeet ovat kestävän kaupunkikehityksen kannalta välttämättömiä, on pyrittävä parempaan tasapainoon myös investointien taloudellisen kestävyyden kanssa. KPMG:n toteuttaman selvityksen avulla haluttiin kartoittaa syyt merkittävään kustannusarvion ylitykseen ja välttämättömät kehitystarpeet, jotta tällaisilta tilanteilta jatkossa vältytään”, pormestari Jan Vapaavuori sanoo.

Kustannusarvio- ja päätöksentekoprosessissa useita kehitystarpeita

Selvityksessä päädytään neljään keskeiseen johtopäätökseen ja suositukseen.

Kruunusillat-hankkeen toteutuspäätös on tehty yleissuunnitelmatasoisen kustannusarvion pohjalta, mikä on lähtökohtaisesti hyvin riskialtis ratkaisu enimmäishinnan ylittymisen näkökulmasta. Tulevissa merkittävissä hankkeissa päätöksentekoprosessi voisi olla kaksivaiheinen siten, että ensin tehtäisi päätös suunnittelun jatkamisesta ja vasta myöhemmässä vaiheessa varsinainen toteutuspäätös.

Selvityksen perusteella Hakaniemen liittyvien töiden lähes samassa aikataulussa laadituissa kustannusarvioissa asemakaavoituksen, katusuunnittelun ja allianssin välillä on merkittäviä eroavaisuuksia. Tiedonkulussa kaupunkiorganisaation sisällä vaikuttaa tämän perusteella olevan haasteita, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet päätöksenteossa käytettävissä oleviin tietoihin.

Hankkeen päätöksenteko on ollut myös osin puutteellista. Vuoden 2019 allianssikumppanin valintaa koskevaan tarjouspyyntöön on kirjattu niin sanottujen liittyvien hankkeiden kokonaiskustannusarvioksi 260 miljoonaa euroa. Kun kaupunginvaltuusto vuonna 2016 käsitteli Kruunusillat-hankesuunnitelmaa, oli liittyvien hankkeiden kokonaiskustannusarvio vielä 50 miljoonaa euroa.

Koska tarjouspyynnön julkaisuajankohtana liittyvien hankkeiden kasvanut kustannusarvio on ollut tiedossa, olisi selvityksen mukaan ollut perusteltua hyväksyttää kustannustaso kokonaisuutena uudelleen kaupunginvaltuustossa ennen hankintaan ryhtymistä.

”Selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että päättäjien on ollut varsinaisen päätöksenteon yhteydessä miltei mahdotonta muodostaa kattavaa kokonaiskuvaa hankkeen todellisista kustannuksista. Jatkossa kaupungin tulee varmistaa, että valmistelu on pidemmälle vietyä ja kustannuksista on mahdollista tehdä täsmällisempi arvio ennen varsinaista päätöksentekoa. Tämä on ennen kaikkea demokraattisen päätöksenteon edellytysten vahvistamista”, Vapaavuori toteaa.

Selvityksen mukaan allianssihankkeissakin tulisi pyrkiä siihen, että hankinnan kohde kuvataan riittävän selvästi ja suunnitteluun perustuen. Selvityksessä todetaankin, että kaupungin kannattaisi arvioituttaa raideyhteyden kannalta ne liittyvät hankkeet, joiden toteutus on välttämätöntä ja erottaa nämä hankkeista, joiden toteutus ei ole välttämätöntä tässä yhteydessä.

”On selvää, että jatkotoimenpiteitä ja lisäselvitystä tarvitaan, jotta kaupunki voi kehittää toimintaansa”, Vapaavuori päättää.

Kruunusillat-raitiotien rakentaminen, siihen liittyvät vaiheistukset sekä enimmäishinnan korotus tulevat kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston käsittelyyn elokuussa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Erityisselvitys Kruunusillat-hankkeen kustannusarvio- ja päätöksentekoprosessista valmistunut”

  1. Johtopäätös, että ”päättäjien on ollut varsinaisen päätöksenteon yhteydessä miltei mahdotonta muodostaa kattavaa kokonaiskuvaa hankkeen todellisista kustannuksista”, on varmasti oikea, mutta tosi mielellään uskoisin, että jollain oikeasti olisi ollut riittävästi ymmärrystä hankkia tietoa kattavan konaiskuvan muodostamiseksi. Tiedän, että tietoa on saatavissa kasaan, jos siihen vaan annetaan hiukan aikaa ja resursseja.

  2. Mielenkiintoisesti on työnnetty Korkeasaaren kohdalla hankkeen kustannukset eläintarhalle. Epärehellinen koko hanke.

  3. Aikamoinen sekamelska on kyllä, siis tuo mikä raha millekin hankkeelle lasketaan.

    Mutta eikös tämä ole jo maan tapa, ajaa ”vähän” alakanttiin pyöristetty sivistynyt arvaus valtuustolle, että päästään tekemään ja sitten kun on jo puolet tehty niin nöyränä hattu kädessä pyytelemään lisää rahaa?

    Kuinkas moni julkinen hanke on jäänyt kesken kun rahat on loppunut? Niinpä niin.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat