Filosofi valitsee Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon saajan – kaikki ehdokkaat ovat julkisia rakennuksia

Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkaiksi 2021 on valittu Helsingin kaupunkiympäristötalo Helsingin Verkkosaaressa, Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri ja Ylivieskan kirkko.

Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri. Kuva: Tuomas Uusheimo

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan valitsee vuosittain vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Palkinnon saajan valitsee tänä vuonna filosofi Esa Saarinen.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon kahdeksatta kertaa. Voittaja julkistetaan 4.10.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon finalistikohteet valitsee vuosittain vaihtuva, Suomen Arkkitehtiliiton kokoama esiraati. Pandemia vaikutti esiraadin työhön myös tänä vuonna.

”Jouduimme rajaamaan ehdokkaista pois koulut, päiväkodit, hoiva-asumisen kohteet sekä ulkomailla sijaitsevat kohteet, koska vierailuja ei voitu tasapuolisesti järjestää. Kaikki nyt ehdolle valitut rakennukset edustavat sen vuoksi julkista rakentamista, joihin yleisöllä on ainakin osittain vapaa pääsy”, esiraadin puheenjohtaja Saija Hollmén kertoo.

Hollménin mukaan kaikkia ehdokkaita yhdistää korkea arkkitehtoninen laatu, kokonaisuuden hallinta sekä harkittu ja tasapainoinen materiaalien käyttö.

”Ne huomioivat ympäristönsä ja täydentävät rakennuspaikkaansa taiten. Kaikki ovat myös erityisellä tavalla yhteisölleen merkityksellisiä.”

Kohteet valinneeseen esiraatiin kuului työelämäprofessori Hollménin lisäksi professori Tuomo Siitonen, professori Panu Lehtovuori ja arkkitehti Mona Schalin. Esiraadin sihteerinä toimi SAFAn pääsihteeri Paula Huotelin.

Arkaainen ja moderni

Helsingin Verkkosaareen kesällä 2020 valmistunut kaupunkiympäristötalo on suunniteltu ja rakennettu kokoamaan kaikki rakennetun ympäristön toimialan viranomaiset sekä työ- ja yleisöpalvelutilat saman katon alle. Rakennuksen suunnittelusta ovat vastanneet Ilmari Lahdelma, Teemu Seppälä ja Minja Hildén.

Seitsemän maanpäällistä kerrosta käsittävä toimitalokokonaisuus on jäsennelty kaupunkitilaa rikastuttavalla tavalla. Korttelirakenteeseen on koverrettu julkisen rakennuksen asemaa korostava etuaukio. Katutasolla rakennus ankkuroituu paikkaansa loivien arkadikaarien ja pilarikäytävien avulla.
Kahden kerroksen läpi ulottuvat avarat, yleisölle auki olevat tilat helpottavat orientoitumista. Sisätilat jakautuvat luontevasti julkisiin, puolijulkisiin ja yksityisempiin vyöhykkeisiin. Työympäristöissä korostuu yhteisöllisyys.

Arkkitehdit ovat rohkeasti paneutuneet tiilen käytön mahdollisuuksiin. Lopputuloksena on vaikuttava rakennus, joka on samalla arkaainen ja moderni. Kaupunkiympäristötalo rakentaa hienolla tavalla kokonaan uutta Helsingin kivikaupunkia.

Fyyri kiinnittyy historiaan ja ympäristöön

Fyyri valmistui Kirkkonummelle vuonna 2020. Pääsuunnittelijana toimi JKMM Arkkitehdit Oy:n Teemu Kurkela. Uusi rakennus nielaisi sisäänsä 1982 valmistuneen arkkitehti Ola Hanssonin suunnitteleman kirjastotalon. Vanhaa rakennusta ei purettu, vaan se on hienosti käytössä osana uutta Fyyriä.

Vauhdikkaat verkkomaiset kuparijulkisivut ja valkobetonista, puusta ja lasista rakennetut uudet sisätilat eivät turhia kumartele. Fyyri tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kuntalaisten omalle tekemiselle ja olemiselle: huippuesitystekniikkaa, studion, soittohuoneen, ompelua, satuja ja löhöilyä.

Fyyrin arkkitehtuurissa nousee esiin tyylikkäästi kaksi kirjaston ydinasiaa: kirjat ja niiden lukeminen. Korkea, kapeilla betonirakenteilla piirretty kirjasali avautuu itään. Matala, horisontaalinen lehtisali ja kahvila ottavat kantaa Kirkkonummen keskiaikaiseen kirkkoon. Dialogista syntyy elämyksellistä kaupunkitilaa.

Fyyrin pääsisäänkäynti on Suomen toisen keskiaikaisen maantien, Kuninkaantien, mutkassa. Fyyri kiinnittyy historiaan ja säteilee ympäristöönsä jaettuja merkityksiä.

Tärkein rakennusaine on valo

Ylivieskan Pyhän kolminaisuuden kirkko vihittiin käyttöön keväällä 2021, viisi vuotta vanhan, 1700-luvulla rakennetun puukirkon tuhonneen tulipalon jälkeen.

Uuden kirkon suunnittelusta käytiin avoin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto K2S. Pääsuunnittelijana toimi Kimmo Lintula.

Uuden kirkon sijoitus tontilla kääntää pääsisäänkäynnin pois keskusta-alueen liikenteestä. Vanhan kirkon raunioille on perustettu muistokirkko, jonka hiiltyneistä hirsistä koottu risti muistuttaa tuhoisasta palosta.

Uusi kirkko on suunnittelijoiden kypsä ja vahva taidonnäyte. Arkkitehtuuri on selkeää ja pelkistettyä, muodot harkittuja ja geometria hallittua. Materiaalit on valittu taiten: massiivinen tiiliverhous luo yhtenäisen vaikutelman, puurakenteiset kattopalkit jäävät sisätiloissa lämpimänsävyisen puurimoituksen taakse.

Arkaaisesta painovoiman tunteesta huolimatta kirkon tärkein rakennusaine on valo. Kirkkaus lankeaa saliin katonharjan ja alttarisyvennyksen valoaukkojen kautta, ja kokoaa yhteisön ajattomien merkitysten äärelle.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Filosofi valitsee Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon saajan – kaikki ehdokkaat ovat julkisia rakennuksia”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat