Kokeile kuukausi maksutta

Espoon Monikon uusi koulukeskus sisältää pitkälle vietyä automaatiota – olosuhdeseuranta kattaa elinkaaren

Espoon kaupunki päätti soveltaa elinkaariajattelua uudella tavalla kesäkuun alussa valmistuneessa Monikon koulukeskuksessa.

Monikossa on satsattu myös pihasuunnitteluun. Kuva: Matti Vuohelainen

SRV:n toteuttamaan projektinjohtourakkaan sisältyi pitkälle viety automaatio, jonka avulla nettipohjaista olosuhdeseurantaa voidaan ulottaa rakennuksen elinkaaren mittaiseksi. Keskeisenä tavoitteena on tällä tavoin maksimoida energiatehokkuus ja minimoida kielteiset ilmastovaikutukset.

Espoon väkiluku on yli kaksinkertaistunut viimeisten 40 vuoden aikana, ja tällä hetkellä espoolaisia on runsaat 290 000. Koulujen ja päiväkotien rakentaminen eteni eniten kasvavissa kaupunginosissa, esimerkiksi Suur-Leppävaarassa, pienellä viiveellä, mutta nyt päivähoito- ja oppilaspaikkojen kysyntä ja tarjonta alkavat olla tasapainossa.

Samalla kun koulumaailmassa on ajettu sisään uusia opetussuunnitelmia ja niitä tukemaan ideoituja luokkahuoneettomia koulurakennuksia, koulujen koot ovat kasvaneet.

Hyvä esimerkki tästä on Monikon kaksikielinen koulukeskus. Se on mitoitettu lähes 1 300 lapselle, joiden iät vaihtelevat suomenkielisellä puolella varhaiskasvatusikäisistä yläkoululaisiin.

Ruotsinkielisille lapsille Monikossa annetaan opetusta varhaiskasvatusikäisille ja alakoululaisille.

Kokonaisbruttoalaltaan 15 100 neliömetrin rakennuksen tieltä purettiin Veräjäpellon, Veräjäkulman ja Leppävaaran laajennus- ja siirtokoulu.

Leppävaaran koulukeskus

  • Omistaja, tilaaja, käyttäjä: Espoon kaupunki
  • Pääurakoitsija: SRV
  • Urakkamuoto: yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka
  • Urakkasumma: noin 40 milj. €
  • Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Perko
  • Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu
  • Lvia-suunnittelu: Vahanen Talotekniikka
  • >Sähkösuunnittelu: Karawatski
  • Ilmanvaihtourakoitsija: Keski-Uudenmaan Ilmastointi
  • Putkiurakoitsija ja maalämpöjärjestelmän asennusurakoitsija: Saipu
  • Sähkö- ja automaatiourakoitsija: Caverion Suomi

 

Osin suojeltu, vuonna 1939 valmistunut vanhin koulurakennus säästettiin ja peruskorjattiin nykyaikaiset tekniset ja toiminnalliset vaatimukset täyttäväksi.

”Samalla purettiin vanha talotekniikka ja korvattiin se uudisrakennuksessa käytettävän kanssa yhdenmukaisella tekniikalla”, työmaapäällikkö Mikael Lähteenmäki SRV:ltä kertoo.

Hyvin suunnitellun ja toteutetun uuden talotekniikan avulla voidaan optimoida energiankulutuksen lisäksi sisäolosuhteet rakennuksen kaikissa käyttötilanteissa jakamalla käyttötilat erillisiin vyöhykkeisiin.

”Tämä optimointi tulee vielä varmennetuksi koko rakennuksen vaipan yli ulottuvalla ilmanvaihdon paine-eron seurannalla. Tähän tarvitaan tiheää anturointia, kuten muuhunkin olosuhdeseurantaan koko rakennuksen tulevan käyttöiän ajan”, talotekniikkapäällikkö Mikko Melender Espoon kaupungin Tilapalveluista perustelee.

Kestävä runko energiapihissä talossa

Leppävaara on espoolaisittain vanhana kaupunginosana tukevasti kaukolämmön piirissä, ja kaukolämpö tulee myös Monikon energiahuollon yhdeksi osaksi.

Lämmityksen ja viilennyksen pääasiallinen lähde on kuitenkin maaperä, johon porattiin vuonna 2018 käynnistyneen työmaan alkajaisiksi 300 metrin syvyyteen 42 maalämpökaivoa.

Niistä saatavaa energiaa käytetään sekä uudis- että peruskorjatussa osassa, mutta lämmönjakotapa eroaa: uudisosaan on asennettu alakattoihin säteilypaneelit, kun taas vanhalla osalla lämmönjako toteutetaan vesikiertoisilla radiaattoreilla.

Osa sähköenergiasta, noin 120 kilowattia, puolestaan tuotetaan uudisosan katolle sijoitetulla aurinkopaneelistolla. Katon pinta-alasta ne peittävät 760 neliömetriä, minkä lisäksi katolla on tilaa kolmelle massiiviselle iv-konehuoneelle. Niiden runko on vakiintuneeseen tapaan terästä, kun taas kaikki uudisosan muut runkorakenteet on tehty betonielementeistä.

Vanha, noin 1 900 neliömetrin laajuinen rakennus on kantavalta rungoltaan tiiltä. Runkoa ei tarvinnut korjata, ainoastaan paikoitellen vahvistaa uusin betonipalkein.

Tämä tarve johtui vanhoihin seiniin tehtävistä aukotuksista sekä siitä, että uudesta tekniikasta aiheutui aiempaan tilanteeseen nähden suurempia kuormituksia.

Peruskorjatun osan osuus kokonaisalasta on vain runsaat kymmenen prosenttia, mutta peruskorjaustöiden osuus noin 40 miljoonan euron projektinjohtourakan kokonaissummasta on hieman vajaa viidennes.

Talotekniikan kustannusosuus kokonaisuudesta on niin ikään viidenneksen luokkaa. Suurehko osuus selittyy tavallista pidemmälle viedyllä energiatehokkuuden tavoittelulla, jossa automaatiolla ja muulla talotekniikalla on tärkeä osuus.

Myös ulkoseinien tavallista paremmalla lämmöneristyksellä on osansa energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa: valmiin rakennuksen energialuokka on A. Maalämmön valinta on puolestaan keskeinen siinä, että rakennuksen hiilidioksidipäästöt ovat noin 65 prosenttia pienemmät kuin käytettäessä perinteistä kaukolämpöratkaisua.

Nykyisellä betonielementtitekniikalla saa aikaan puupinnan näköispintaa.

Julkisivun ”puu” onkin betonia        

Keskeiset energia- ja rakennetekniset ratkaisut muotoutuivat hankkeen maaliskuussa 2018 käynnistyneessä, puoli vuotta kestäneessä kehitysvaiheessa. Jo aiemmin oli lyöty lukkoon muun muassa runkoratkaisu: betonielementtirakenteinen pilari-palkkirunko.

Myös julkisivu koostuu betonielementeistä, jotka nykyisen betoniteknologian mahdollistamalla tavalla ovat täysin uniikit pintarakenteeltaan.

”Betonipintaisten julkisivujen urituksella ja tekemällä elementin pintaan puun syitä muistuttavia kuvioita elementit valmistava tehdas sai ammattitaidollaan aikaan lautapanelointia muistuttavan pintastruktuurin”, projektipäällikkö Marko Räisänen SRV:ltä sanoo.

Julkisivun takana avautuvat opetus- ja liikuntatilat, joita voidaan tarvittaessa jakaa helposti siirrettävillä väliseinillä. Monista luokista saa tarvittaessa kaksi erillistä luokkaa, joiden välissä oleva siirtoseinä on mitoitettu niin, että se vaimentaa seinän takaa kuuluvasta ”metelistä” 42 desibeliä eli nykynormien mukaan riittävästi.

Olennaisin piirre hankkeessa kuitenkin on maksimoitu pyrkimys energiatehokkuuteen. Jotta tässä on mahdollisuus onnistua, tarvitaan luonnollisesti yhteinen näkemys tavoitteista ja keinoista niiden saavuttamiseksi.

Muuntojoustavuus on Monikossa keskeinen lähtökohta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Espoon Monikon uusi koulukeskus sisältää pitkälle vietyä automaatiota – olosuhdeseuranta kattaa elinkaaren”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat