Uusi tekniikka tekee länsimetrosta huipputurvallisen – ”On tehty merkittäviä parannuksia ykkösvaiheeseen verrattuna”

Espoonlahden metroaseman sisäänkäynnin katto on kiillotettu, vaikuttavan näköinen metallikasettikatto, joka yhdistää sekä sisäänkäynnit että laiturialueen. Pienet mutta lopputuloksen kannalta merkittävät yksityiskohdat kiiltävine sprinklerin peittokansineen viimeistelevät arkkitehtonisen vaikutelman, toisaalta suojaavat sprinklereitä ilkivallalta. Hätätilanteessa piilosprinklerin kansi laukeaa pois tieltä alta aikayksikön.

Espoonlahden aseman arkkitehtuuriin on yhdistetty läheisen suuren uintikeskuksen maailmaa. Kattopaneelien ”läikehdintä” jatkuu asematasolla, sillä aseman kallion muotoja mukailevaan kattoon heijastetaan erikoisprojektorin avulla tilataideteos, joka kuvailee veden liikettä ja väriä eri tilanteissa. Lisäksi mukaan on liitetty ääni. Asemalla ikään kuin annetaan lupaus siitä, mitä maan pinnalla on luvassa. Samalla matkustaja erottaa asemat paremmin toisistaan.

”Täällä on uima-allasteemaa, uimarata ”näkyy” katossa ja vesi on sinistä. Laiturin keskiosan kattoon projisoidaan hitaasti liikkuva valokuvio, joka muistuttaa vedenpinnan kautta heijastuvaa valoa. Kokemuksellisuuden täydentää eri puolilla laiturialuetta kuuluvat äänisuihkut”, Länsimetro oy:n viestintäjohtaja Satu Linkola kertoo.

Osa länsimetron uusista asemista elää jatkuvan kaupunkiympäristössä tapahtuvan muutoksen keskellä. Esimerkiksi jo avautuneen Matinkylän aseman länsipään sisäänkäynti avattiin vasta vuosi sitten, kun ympäröivä kaupunkirakenne oli rakentunut valmiimmaksi sisäänkäynnin ympärillä. Sama tapahtuu kakkosvaiheenkin asemien ympäristöissä.

Espoonlahden ja Soukan asemat saadaan kokonaan avattua vuonna 2023, mutta Kaitaan toisesta sisäänkäynnistä on varaus ja Finnoon asemalla jompikumpi sisäänkäynneistä saattaa välillä olla suljettuna. Kivenlahdessa vain toinen sisäänkäynneistä on käytössä liikenteen alkaessa.

Turvallisuus ohjaa kaikkea rakentamista

Talotekniikka on piilotettu tehokkaasti. Kukaan ei todennäköisesti uskoisi, miten valtavasti erilaisia teknisiä hienouksia, kaapeleita ja laitteita kattojen ja muiden rakenteiden alle on asennettu. Kompromisseja ei länsimetron rakentamisessa tehdä, sillä kaikki ratkaisut ovat alisteisia turvallisuudelle.

Jo liukuportaiden yläosassa näkyy suunnittelun tarkkuus. Koska metro liikennöi lähes vuorokauden ympäri, suurin osa tekniikasta on siirretty sivuille, pois suurten massojen kulkuväyliltä. Näin lähes kaikki huollot voidaan tehdä liikennöintiä ja matkustajia häiritsemättä.

”Nämä ovat ykkösvaiheesta tulleita oppeja. Sen vuoksi osa valoistakin on asennettu sivuille. Silti minkään osan toiminnallisuus ei kärsi vaan päinvastoin”, länsimetron Espoonlahden sähköurakan valvoja Thuong Le kertoo.

Laiturialueen sisäänkäynteihin on tehty merkittäviä parannuksia ykkösvaiheeseen verrattuna. Niihin on asennettu oviverhopuhaltimet, jotka parantavat asemien lämpötekniikkaa sekä auttavat hallitsemaan hormivaikutusta.

Kahden vuoden testausurakka

Länsimetron kakkosvaiheessa on parhaillaan käynnissä sekä rakennustyöt että valtava määrä erilaisia testauksia. Kaikkien eri testien suorittamiselle on varattu aikaa reilut kaksi vuotta.

Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa.

Testaustyö on aloitettu pistetestauksilla, joissa on testattu yksittäisiä komponentteja ja edetty yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen. Vuoroillaan on tehty eri toimintojen ja yksittäisten järjestelmien käyttöjä. Protokollan käy läpi jokainen asema, ja lisäksi testataan myös asemien väliset toiminnat ja lopulta koko metroinfrastruktuurin toiminta.

”Pistetestausten jälkeen on vuorossa toiminnallisuustestit, joissa testataan kokonaisuuksia, esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden toiminnat kokonaisuutena, ja sitä, että ne reagoivat säätöviesteihin oikein. Luonnollisesti myös hätä- ja poikkeustilanteet arvioidaan ja koetetaan erikseen”, Espoonlahden asemahankkeen talotekniikan valvoja Jaakko Latomäki kertoo.

Kahden testausprotokollan jälkeen suoritetaan skenaariotestauksia. Ne ovat esimerkiksi asemakohtaisia yhteiskäyttökokeita. Näiden avulla varmistetaan, että kaikki järjestelmät toimivat keskenään erilaisissa tilanteissa.

”Skenaariot voivat olla lyhyitä tai pitkiä sähkökatkoja tai erilaisia tulipalotilanteita ratatunnelissa, aseman kohdalla, laiturilla, hissiaulassa tai lippuhallissa. Jokaisessa tilanteessa laitteet on asetettu toimimaan hieman eri tavalla. Samassa testiloopissa on asema, ratalinja ja kaksi viereistä asemaa.”

Ykkösvaiheen testauksessa kävi ilmi, että ratalinjan suuret liukuovet eivät sulkeutuneet palotilanteessa riittävän nopeasti. Eri luukkujen, ovien ja rullaovien pitää sulkeutua tarkasti määriteltyjen aikojen mukaisesti.

”Ovien moottorit olivat liian heikot, ja vaadittu sekuntimäärä sulkeutumisessa ei täyttynyt. Moottorit piti vaihtaa, sillä metrossa mikään ei voi olla suurin piirtein kunnossa, vaan kaiken pitää toimia täydellisesti. Turvallisuudesta ei tingitä sekuntiakaan”, Latomäki kertoo.

Länsimetron projektijohtajan Jaakko Naamangan mukaan 52 eri järjestelmän kokonaisuus ratkaisee.

”Järjestelmät palvelevat kaikki sitä yhtä tavoitetta, että matkustajaliikenne on turvallista kaikissa tilanteissa, ja kaikkia näitä järjestelmiä ja toiminnallisuuksia tarvitaan. Yhtään ei voi jättää pois ja yhtäkään ei voi jättää vähemmälle testaamiselle tai huomiolle”, Naamanka sanoo.

Tiukkaakin tiukemmat palonkestävyysvaatimukset

Esimerkiksi Espoonlahden asemalla sähkösuunnitelmia on yli tuhat ja sähkökeskuksia asennetaan yli 100. Yhdelle asemalle tulee keskimäärin noin 4 500 valaisinta, 13 000 kappaletta sähkökaapelia sekä 8 000 kappaletta erilaisia kytkimiä ja sähkörasioita.

”Laskin, että Espoonlahdessa on 24 sivu-urakoitsijaa, jotka liittyvät tavalla tai toisella toiminnallisuuteen ja toimintakokeisiin. Jokaisen urakoitsijan kanssa käydään rajapintatestit ja sen jälkeen aletaan sovittamaan yhteen sitä, että tämä orkesteri soittaa, kuten kapellimestari haluaa”, Latomäki kuvailee.

Kun Espoonlahden kauppakeskus ja bussiterminaali aikoinaan valmistuvat, niiden rajapintojen kanssa hoidetaan testaukset erikseen.

Espoonlahden sähköpääkeskushuoneissa näkee turvallisuuden konkreettisesti. Vaikka palonkestävien asennusten standardien mukaan osalla turvajärjestelmistä ei itsessään ole erityisiä palonkestävyysvaatimuksia, kuten turvavalaistuskaapelointi samassa palo-osastossa, länsimetrossa palokestävyysvaatimukset ovat tiukemmat. Ykkösvaiheeseen verrattuna esimerkiksi palonkestävien kaapeleiden asennusohjeet ovat tarkentuneet.

”Tämä eroaa tavallisesta jakokeskusalueesta siinä, että täällä on paljon enemmän paksuja palonkestäviä kaapeleita, jotka on sijoiteltu palonkestäville hyllyille huomioiden niiden valmistajien ilmoittama kaapelin taivutussäde. Mikäli kaapelin taivutussädettä ei noudateta ja kaapeli taipuu liikaa, palonsuojaus heikentyy, eikä kaapeli enää täytä palonkestävyysvaatimuksia”, Le kertoo.

Malliasennukset varmistavat laadun

Sähkötiloja ja niiden toiminnallista turvallisuutta parannettiin kakkosvaiheessa entisestään. Nyt minkään sähkökeskuksen tai laitteen päällä ei ole lvi-laitteita, joista voisi syntyä vuotovaaraa ja edes kondenssivettä.

”Kallion tippuvesienkin varalle on rakennettu suoja-altaat sähkökeskusten päälle.”

Ykkösvaiheessa jouduttiin tekemään kolmannen osapuolen tarkastajien huomautusten perusteella lisää suojauksia.

”Palokestoasennukseen on todella pureuduttu tarkasti, ja olemme tehneet paljon malliasennuksia, jotta kaikki urakoitsijat ja asentajat tietävät aivan varmasti, miten asennukset hoidetaan ja miten me haluamme kaiken tehtävän. Se vähentää loppuvaiheessa merkittävästi myös puutteita”, Le jatkaa.

Vaatimuksiin kuuluu esimerkiksi se, että kaapelin pitää pysyä tarkkaan paikoillaan eikä se saa pudota palotilanteessa. Palonkestävän kaapelin päälle ei saa asentaa mitään muita asennuksia.

”Poikittaista tekniikkaa saa olla, mutta sekin pitää kannakoida palonkestävästi, jotta se ei putoa palonkestävän kaapelin päälle. Lisäksi kaikki palonkestävät hyllyt on merkitty erikseen.”

Talotekniikan valvonnasta vastaavan Latomäen mukaan metron ja esimerkiksi kauppakeskusten turvallisuusmääräyksissä ei ole juurikaan eroja, mutta Länsimetro oy on tehnyt valinnan rakentaa kaikki tiukemmin kuin standardi vaatii.

”Asentajille annettiin tiukat ohjeistukset eikä kenellekään annettu lupaa asentaa mitään muualle kuin suunniteltuun paikkaan. Jos näin olisi pitänyt tehdä, se olisi pitänyt suunnitella alusta lähtien uudelleen. Sähkötilojen talotekniikka-asennusohjeissa todetaan selkeästi esimerkiksi, että jäähdytysputket pyritään tuomaan oviaukkojen kohdalta. Lisäksi jäähdytyslaitteet pyrittiin saamaan siihen oviaukon lähistölle.”

Tiukkuus tuo valvontaan selkeyttä

Latomäen mukaan tiukka valvonta on voinut tuntua urakoitsijoista byrokraattiselta ja aikaavievältä.

”Olemme saaneet nyt lopuksi palautetta, että tämä tapa toimia on ollut heillekin turvallinen. Lisäksi dokumentaatio on erittäin kattavaa. Tarkan mallinnuksen ansiosta lopputuloksena syntyy digitaalinen tietomalli, joka on oikeastaan länsimetron kakkosvaiheen digitaalinen kaksonen”, Latomäki kertoo.

Lisättyä turvallisuutta on myös se, että kaikissa sähkötilojen jäähdytysputkissa on hätäsulkuventtiilit, jotka sulkeutuvat automaattisesti, jos vuotoanturi ilmoittaa esimerkiksi kondenssivesivuodosta sähkökeskustilan lattialla.

Myös kaikki palopellit toimivat moottorilla, ja niissä valvotaan molempia rajoja. Ykkösvaiheen palopellit ovat manuaalisia.

Sähköasennuksissa on ollut käytössä hieman vajaat 60 asennusmallia. Lvi-asennuksissa malleja on ollut hieman vajaat 40.

”Joka järjestelmästä tehtiin malliasennukset, joissa käytiin läpi materiaalit, jotta ne vastaavat sitä, mitä on sovittu kiinnityksistä ja kannakkeista lähtien”, Latomäki sanoo.

Tiloihinkin tehtiin parannuksia. Kakkosvaiheessa kaikki laitetilat ovat eri operaattorien yhteisiä toisin kuin ykkösvaiheessa, jossa jokainen operaattori sai omat tilansa.

”Operaattoreiden laitteista syntyy melko kovia lämpökuormia, joten kakkosvaiheessa tilat ovat jaettuja yhteisiä ja hallitsemme isommat huoneet ja lämpökuormat paljon helpommin”, Latomäki kertoo.