Jättimäisen maan­käyttö- ja rakennus­lain valmistelu meni poliittiseen umpi­solmuun – lausunnoille virkamiesversio

Lähes 800-sivuinen laki määrittelee uudelleen maankäytön ja rakentamisen säännöt. Laista lähtee lausunto­kierrokselle virkamies­versio.

Krista Mikkosen mukaan nykyinen ympäristölupamenettely on kapea. Kuva: Liisa Takala

Hallituksessa ei ole löytynyt poliittista sopua maankäytön ja rakentamisen säännöksiä koskevasta jättiläismäisestä lakipaketista.

Lain poliittinen valmistelu on jo keväästä lähtien ollut niin umpijumissa, ettei ole varma, saako hallitus pakettia valmiiksi tällä hallituskaudella, vaikka pohjavalmistelu alkoi jo edellisen hallituksen aikana.

Hallituspuolueet ovat päättäneet, että ympäristöministeriön valmistelema ehdotus laitetaan syyskuun loppupuolella lausuntokierrokselle. Lakiehdotuksella ei siis ole hallituspuolueiden siunausta.

Kyseessä on yksi laajimmin yhteiskuntaan vaikuttavista lakihankkeista, joita hallituksella on työn alla. Se vaikuttaa muun muassa siihen, miten ja minne Suomessa rakennetaan, millaisin ehdoin ympäristöä muokataan ja kuinka paljon tulee esimerkiksi viheralueita.

Noin 400 lakipykälän kokonaisuus on noin 800 sivun paksuinen.

Massiivista lakia on kutsuttu myös pikku-soteksi. Sosiaali- ja terveysalan (sote) palvelut uudistetaan lailla, jossa on noin 1 200 sivua.

Lausuntokierros kestää kymmenen viikkoa, sillä laki koskee jokseenkin kaikkia suomalaisia, joten myös lausunnonantajia riittänee.

Laki voi tulla voimaan todennäköisesti vasta vuonna 2024, sillä kunnat vaativat myös oman aikansa, jotta ne voivat valmistautua uusiin säännöksiin.

”Laissa on muutamia avoimia kysymyksiä”

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) sanoo, että lakipaketti laitetaan jo ennen poliittista yksimielisyyttä lausunto­kierrokselle, jotta se saataisiin tämän hallituskauden aikana voimaan.

”Laissa on muutamia avoimia kysymyksiä. Niihin on sovittu palattavan lausuntokierroksen jälkeen samalla tavalla kuin sote-uudistuksessa tehtiin.”

Mikkonen vakuuttaa, että lausuntoihin suhtaudutaan avoimesti.

”Koska tämä on niin iso paketti, niin lausunnoista varmasti löytyy ihan perusteltuja muutostarpeita ja yksityiskohtia, joita välttämättä isossa paketissa ei ole kaikkia huomioitu.”

Lain pyrkimys on muun muassa yksinkertaistaa rakentamisen lupaviidakkoa ainakin yksittäisen kansalaisen näkökulmasta.

Jatkossa esimerkiksi nykyisistä erilaisista lupamuodoista luovuttaisiin, ja niiden sijaan tulisi yksi lupamuoto, rakentamislupa. Samalla lupakynnys nousisi.

Tällä hetkellä valmistelussa olevan ehdotuksen mukaan rakentamislupa tarvittaisiin vasta yli 30 neliömetrin rakennukseen tai yli 50 neliömetrin katokseen. Asuinrakennuksiin tarvittaisiin aina lupa.

Kyseessä on kuitenkin maksimisääntö, eli kunnat eivät voisi antaa rakentaa esimerkiksi mökkitontille yli 30-neliöistä varastoa ilman rakennuslupaa.

Kunnille jätetään kuitenkin mahdollisuus säätää tietyin ehdoin tiukempia määräyksiä. Kunnat saattavat siis jatkossakin vaatia pienistäkin mökkitontin kyhäelmistä rakennusluvan.

Lakiin myös kirjataan, että päävastuullisella rakentajalla tulee olemaan vastuu rakennuksen virheistä viisi vuotta. Nykyisessä laissa vastuuaikaa ei määritellä lainkaan.

Rakennuksen suunnitteluun kuuluisivat muun muassa hiilijalanjäljen laskenta ja teknisen käyttöiän määrittäminen.

Keskusta ja vihreät vastakkain

Kiistaa on jälleen ollut eritoten keskustan ja vihreiden välillä.

Kiistaa käydään tiivistäen neljän eri intressin välillä: tehokkaan kaavoituksen ja asuntotuotannon, ympäristöarvojen, yksityisen omistuksen sekä mahdollisimman suuria vapauksia haluavan yrityselämän välillä.

Yrityselämä on jo etukäteen tiedottanut, ettei laki näytä helpottavan vaan hankaloittavan maankäyttöä ja rakentamista.

Poliittista yhteysymmärrystä ei ole löytynyt esimerkiksi siitä, miten maakuntakaavassa käsitellään viheralueita.

Keskusta ja Rkp pelkäävät, että kaavaan voi merkitä viheralueita ilman mitään suojelu- tai ympäristöselvityksiä. Näissä tapauksissa maanomistajan mahdollisuudet hyödyntää alueita olisivat hyvin rajalliset.

HS:n tietojen mukaan valmisteluun menevässä versiossa maanomistajat saisivat korvauksen, jos heille koituu viheralueesta ongelmia esimerkiksi metsien talouskäytölle.

Ehdotuksessa on uusi termi: viherrakenne.

Viherrakenteeseen voisi kuulua sellaisia metsätalous- ja peltoalueita, joilla on erityistä merkitystä esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden, virkistyksen tai vaikkapa eläinten vapaan liikkumisen kannalta.

Kiistaa ollut myös kaavoituksesta

Kiistaa on ollut myös siitä, miten kuntalaiset, kuten muun muassa yksityiset maanomistajat tai sijoittajat, voivat osallistua kaavoitussuunnitelmiin ja maankäyttöön.

Elinkeinoelämä on ehdottanut, että vaikkapa rakennuttaja voisi tehdä itse kaavan ja tarjota sitä kunnalle.

HS:n tietojen mukaan lausuntokierrokselle lähtevässä versiossa on jonkinlainen oikeus ehdottaa kaavaa, ja sen jälkeen kuntien pitäisi vastata ehdotukseen laissa määritellyssä ajassa.

Auki on myös se, miten saamelaisten oikeudet alkuperäisiin alueisiinsa kirjataan lakiin.

Ympäristöministeriön lakiehdotuksessa aluehallintovirastoille palautetaan oikeus valittaa paikallisista kaavamuutoksista. Tätä ovat monet kunnat ja yrityselämän järjestöt vastustaneet.

Lausunnolle lähtevässä ehdotuksessa muutetaan myös maksimikorvausta, jonka kaupunki voi vaatia maanomistajalta, jonka tontin arvo nousee kunnan kaavoituksen johdosta.

Nykyisen lain mukaan kunnat voivat vaatia korvausta korkeintaan 60 prosenttia kaavan tuomasta tontin arvonnoususta. Maksua ei voi vaatia alle 500 neliön rakennusoikeudesta. Prosenttia on tarkoitus nostaa 70:een ja neliömäärää laskea 250 neliöön.

Myös tästä on puolueiden välillä erimielisyyttä.

Kina on saatu aikaiseksi myös siitä, pitääkö laissa kaupunkeja velvoittaa tekemään kaupunkiseutusuunnitelma. Se tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että pääkaupunkiseudun kaupungit tekevät yhdessä karkean suunnitelman alueen maankäytöstä.

Kyseessä ei olisi velvoittava kaava. Kaupungit vastustavat ehdotusta laajasti, sillä se lisää työtä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Jättimäisen maan­käyttö- ja rakennus­lain valmistelu meni poliittiseen umpi­solmuun – lausunnoille virkamiesversio”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat