Suomi sai jälleen yhden palkitun kirjaston – Kirkkonummen Fyyri palkittiin Arkkitehtuurin Finlandialla

Palkinnosta päätti tänä vuonna filosofi Esa Saarinen. Kolmesta ehdolla olleesta rakennuksesta Fyyri oli se, josta Saarinen oli eniten vakuuttunut, että rakennus myös toimii siinä tarkoituksessa, johon se on tarkoitettu.

Arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelema Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri voitti tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon. Kuva: Marc Goodwin

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saa tänä vuonna Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri, jonka on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit. Fyyrin pääsuunnittelijana toimi Teemu Kurkela, projektiarkkitehtina Jukka Mäkinen ja sisustusarkkitehtina Tiina Rytkönen.

JKMM Arkkitehdit on ollut mukana monessa muussakin uuden sukupolven kirjastohankkeessa, kuten Turun kirjaston, Seinäjoen kirjaston ja Harald Herlin Learning Centerin suunnittelussa.

”Suomalaiset kirjastot edustavat onnellisuuden infrastruktuuria, jota on arkkitehtina ollut etuoikeus olla rakentamassa. Kirjastolaitosta on rakennettu yli sata vuotta ja yhä se uudistuu vuosikymmenen välein”, Teemu Kurkela sanoo.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnosta päätti tänä vuonna filosofi Esa Saarinen. Kolmesta ehdolla olleesta rakennuksesta Fyyri oli se, josta Saarinen oli eniten vakuuttunut, että rakennus myös toimii siinä tarkoituksessa, johon se on tarkoitettu.

Muut ehdokkaat olivat Helsingin kaupunkiympäristötalo Helsingin Verkkosaaressa sekä Ylivieskan kirkko.

Saarinen kiersi kaikki kolme kohdetta Suomen Arkkitehtiliitto Safan kokoaman esiraadin kanssa ja vakuuttui näkemästään. Kaupunkiympäristötalo sai filosofin kuitenkin pohtimaan sitä, miten rakennus toimii käyttöfunktionsa suhteen eli toimistokäytössä asiantuntijoiden työpaikkana. Ylivieskan kirkkoon verrattuna Fyyri puolestaan oli Saarisen mukaan ”kokonaisuutena eheämpi”.

”Koin, että Fyyri oli palkittavampi”, Saarinen sanoo.

Suunnittelijat kokoontuivat yhteen Fyyrissä: Alli Bur, Asmo Jaaksi, Samuli Miettinen, Elina Niemi, Fyyrin sisustusarkkitehti Tiina Rytkönen, Fyyrin pääsuunnittelija Teemu Kurkela, Sini Coker, Christopher Delany ja Fyyrin projektiarkkitehti Jukka Mäkinen. Kuva: Hannu Rytky

Uusi kirjasto vaati uutta suunnittelua myös vanhaan osaan

Kirkkonummen vuosi sitten avattu uusi pääkirjasto rakennettiin käytännössä vanhan, vuonna 1982 rakennetun kirjaston ympärille.

Vanha kirjasto oli jäänyt pieneksi. Kunta ei kuitenkaan halunnut, että se puretaan, joten lähtökohtana oli vanhan kirjaston laajentaminen. Jotta vanha ja uusi saatiin kytkettyä yhteen järkevästi, myös vanhaa oli tarkoituksenmukaista osin suunnitella uudelleen.

Projektiarkkitehti Jukka Mäkisen mukaan hankkeen laajuus kasvoikin suunnittelun myötä. Kyse ei ollut pelkästään toiminnallisista syistä. Vanha kirjastorakennus oli myös luultua huonommassa kunnossa.

”Kirjastosta oli tehty kuntoarviot, mutta matkan varrelta kirjastosta löytyi lisää rakenteita ja talotekniikkaa, joita piti uusia”, Mäkinen kertoo.

Arkkitehdit joutuivat ylipäänsä pohtimaan tarkoin sitä, mitä vanhaa hankkeessa tulisi säilyttää ja mitä on välttämätöntä purkaa. Lopulta vanhasta, arkkitehti Ola Hanssonin suunnittelemasta kirjastosta purettiin siipirakennus, joka sisälsi vain pieniä teknisiä tiloja ja aputiloja. Uusi kirjasto rakennettiin osin vanhan päälle ja pääosin viereen.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon esiraati kiitteli muun muassa sitä, miten hienosti arkkitehdit saivat vanhan kirjaston osaksi uutta Fyyriä.

Urakoitsija meni konkurssiin

Kirkkonummen uusi pääkirjasto ei ole pelkkä perinteinen kirjasto vaan monitoimitalo, jossa on myös esimerkiksi kunnan asukaspuiston tiloja, nuorisotilat ja musiikkileikkikoulu. Mäkisen mukaan kyseessä onkin todellinen ”kulttuuritalo”.

Arkkitehdit kuuntelivat tarkoin eri käyttäjien toiveita, jotta ne saataisiin yhteensoviteltua toimivaksi kokonaisuudeksi. Oman positiivisen haasteensa suunnittelulle toi se, että kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla Kirkkonummen keskustassa, 1300-luvulta peräisin olevan kirkon vieressä.

Kirkkonummen uuden kirjaston Fyyrin julkisivu on kupariohutlevyä. Kuva: Hannu Rytky

”Kirjaston ympäristö säteili ulkoarkkitehtuuriin ja julkisivuun. Haimme pitkään ratkaisua, joka vastaa rakennuspaikan korkeisiin kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin”, Mäkinen toteaa.

Mitä tahansa paikalle ei voinut rakentaa. Fyyrin verkkomaiset julkisivut ovat kupariohutlevyä. Sisätilojen materiaalit ovat puolestaan valkobetoni, tammi ja messinki.

Oman haasteensa hankkeeseen toi se, että alkuperäinen urakoitsija Omera meni kesken kaiken konkurssiin. Lopulta Fyyrin rakensi loppuun SRV.

Jo aiemmin palkittu kohde

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto ei ole ensimmäinen Fyyrin saama tunnustus. Heinäkuussa amerikkalainen IIDA – 2021 Interior Design Competition valitsi Fyyrin sisustusarkkitehtuurin koko kilpailun parhaaksi työksi. Lisäksi Fyyri voitti samassa kilpailussa Institutional-kategorian pääpalkinnon.

Fyyri on saanut myös kansainvälisen palkinnon sisustusarkkitehtuurista. Kuva: SAAS

Tammikuussa Kirkkonummen uusi pääkirjasto palkittiin Vuoden 2020 Betonirakenne -kilpailussa kunniamaininnalla. Lisäksi se on yksi JKMM:n kolmesta Mies van der Rohe 2022 -ehdokkaasta.

”Totta kai lämmittää, että kohde on huomattu, kuntalaiset ovat ottaneet talon omakseen ja palaute on ollut hyvin positiivista”, Mäkinen sanoo.

Hän itse kiittelee sekä tilaajaa että rakennusyhtiö SRV:tä siitä, että haasteista huolimatta Fyyrin korkealle asetetuista laatutavoitteista pidettiin loppuun saakka kiinni. Mäkisen mukaan oppi Fyyristä on se, että tavoitteisiin ja hyvään laatuun on mahdollista päästä, kun kaikki osapuolet ovat tavoitteista samaa mieltä ja myös urakoitsija on niihin aidosti sitoutunut.

”Arkkitehtuuri koskettaa kaikki ihmisiä”

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon myöntää Suomen Arkkitehtiliitto Safa ja se myönnettiin nyt kahdeksatta kertaa. Viime vuonna palkinnon sai Olympiastadionin korjaus- ja uudistustyö.

Palkinnon saajan valitsee vuosittain vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Palkintoa ovat valinneet aiempina vuosina muun muassa Paavo LipponenSixten Korkman ja Kaija Saariaho.

Myöskään tänä vuonna voittajan valinneella Esa Saarisella ei ole varsinaisesti aiempaa yhteyttä arkkitehtuuriin. Filosofi kertoo olleensa sekä innoissaan että inspiroitunut, kun häntä pyydettiin mukaan.

”Arkkitehtuuri koskettaa kaikkia ihmisiä kaiken aikaa ja tuo yhteen monenlaisia intressejä, toiveita ja unelmia”, Saarinen sanoo.

Saarinen oli aikoinaan mukana valitsemassa ensimmäisen kirjallisuuden Finlandia -palkinnon ehdokkaita ja piti silloin ideaa kirjallisuudelle jaettavasta palkinnosta loistavana. Samaa hän sanoo Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnosta.

”On niin tärkeää, että me yhteisönä kohdistamme huomiota johonkin, joka herättää dialogia. Koska se, mitä arkkitehtuuri tekee, se palvelee ja nimenomaan palvelee kokonaisuutta. Siksi arkkitehtuuri ei ole vain arkkitehtien asia.”

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto kohdistaa myös meidän huomiota siihen, mitä uutta ympärillämme rakennetaan. Sekin on Saarisen mukaan tärkeää.

Sen jälkeen, kun Saarinen alkoi tutustua tarkemmin tämän vuotisiin ehdokkaisiin, hän alkoi katsella rakennuksia uusin silmin, paljon tietoisempana sekä kokonaisuudesta että rakennuksen yksityiskohdista.

Fyyriä Saarinen pitää niin hienona rakennuksena, että suosittelee lähtemään Kirkkonummelle ihan vaikka pelkästään sen vuoksi.

Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri

  • Tilaaja: Kirkkonummen kunta
  • Rakennuttajakonsultti: WSP Finland
  • Arkkitehtisuunnittelu: JKMM Arkkitehdit, pääsuunnittelija Teemu Kurkela, projektiarkkitehti Jukka Mäkinen ja sisustusarkkitehti Tiina Rytkönen
  • Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland
  • Urakoitsija: Rakennus Omera 12/2017–3/2019, SRV Rakennus 6/2019–2020
  • Kokonaispinta-ala on noin 5 000 neliötä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Suomi sai jälleen yhden palkitun kirjaston – Kirkkonummen Fyyri palkittiin Arkkitehtuurin Finlandialla”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat