Lastenlinna on seissyt vuosia tyhjillään, ja sen tulevaisuus on yhä auki. Vuonna 2019 Hus yritti myydä kiinteistöä. Sijoittaja kaavaili rakennukseen asuntoja, mutta voimassaoleva sairaalakaava ei mahdollista koko rakennuksen muuttamista asunnoiksi. Käyttötarkoituksen on palveltava sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Lastenlinnan säilyttämisen puolesta toimiva ryhmä käynnistää kansanliikkeen ja alkaa kerätä kansalaisten nimiä rakennuksen puolesta. Nimiä kerätään juuri siihen vetoomukseen, jonka suuri joukko lääkäreitä ja arkkitehteja on allekirjoittanut.
Vetoomuksen mukaan Husin olisi arvostettava kulttuuriperintöään ja etsittävä Lastenlinnalle uutta käyttöä.
”Arvorakennus pitäisi kunnostaa säilyttävästi, mahdollisimman vähäisillä puuttumisilla alkuperäiseen arkkitehtuuriin”, allekirjoittajat vetoavat.
Lastenlinnan allekirjoittavat katsovat rakennuksen soveltuvan esimerkiksi luennoille, neuvotteluille ja terapialle sekä lastenneurologialle ja -psykiatrialle.
Vetoomus on osoitettu Husin, Helsingin kaupungin ja valtiovallan päättäjille.
Vetoomuksessa sanotaan, että Lastenlinna on ainutlaatuinen terveydenhoidon, jälleenrakennusajan kansallisen yhteisvastuun sekä arkkitehtuurin kansallinen muistomerkki.
Lastenlinnan rapistuva rakennus on peruskorjauksen tarpeessa, mutta vetoomukseen liittyneiden mukaan se pitäisi kunnostaa säilyttävästi, mahdollisimman vähäisillä puuttumisilla alkuperäiseen arkkitehtuuriin.
Rakennusta koskeva suojelu säätääkin, että remontti on tehtävä muuttamatta rakennusta liikaa.
Lastenlinna vihittiin käyttöön vuonna 1948.
Lastenlinnan ensimmäiset luonnospiirustukset teki arkkitehti Kaarlo Borg, mutta hän kuoli 1939. Suunnittelua jatkoi hänen sisarensa Elsi Borg, joka on siis rakennuksen varsinainen arkkitehti.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kansanliike vaatii Lastenlinnaa käyttöön – romanttisen funktionalismin helmi seisoo tyhjänä keskellä Helsinkiä”