Katastrofin riski lymyilee jokaisessa ullakkoremontissa Helsingin keskustassa – Tutkija tunnistaa ongelman kunnianhimoisten hankkeiden alkulähteellä

Ullakkoasuntoja halutaan rakentaa Helsingin kantakaupungin vanhoihin taloihin. Jos rakennusprojekti sujuu mutkattomasti, taloyhtiö hyötyy. Useissa tapauksissa taloyhtiöt ovat kuitenkin ajautuneet riitaan rakennuttajan kanssa.

Helsingin kantakaupungissa useiden vanhojen talojen ullakoista on rakennettu asuntoja, mutta monessa tapauksessa rakentamiseen on liittynyt valtava määrä ongelmia.

HS kertoi punavuorelaisesta taloyhtiöstä, jossa osa ylimmän kerroksen asukkaista on joutunut muuttamaan pois asunnoistaan. Monen katosta on pudonnut suuria määriä rappausta, ja asuntoihin on valunut vettä sisälle.

Urakoitsija, isännöitsijä ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja eivät halunneet kommentoida tilannetta. Asukkaat kokivat, etteivät he saaneet remontista tietoa eikä heitä kuunneltu.

Valitusten jälkeen heille tarjottiin itse kustannettavaa sijaismajoitusta Omena-hotellista.

Tämän jälkeen useat ihmiset ovat lähestyneet HS Helsinkiä ja kertoneet samankaltaisista kokemuksista.

Esimerkiksi vuonna 2016 Mannerheimintielle rakennettujen ullakkoasuntojen rakennustyömaa aiheutti ylimmän kerroksen asukkaille huomattavaa harmia: Sisälle asuntoihin valui betonia ja vettä. Asukkaiden katot halkeilivat.

Lisäksi useissa kohteissa on ilmennyt valmistumisen jälkeen lukuisia rakennusvirheitä.

Mechelininkadulle vuonna 2016 valmistuneisiin ullakkohuoneistoihin valui vettä sisälle kolmena talvena asuntojen valmistumisen jälkeen. Osassa huoneistoja kattoeristeitä on jouduttu uusimaan jopa useaan otteeseen vain pari vuotta asuntojen valmistumisen jälkeen. Vesikatto jouduttiin korjaamaan vuonna 2020.

Monessa tapauksessa taloyhtiö on haastanut rakennuttajan oikeuteen rakennusvirheistä.

Esimerkiksi vuonna 2019 rakennusyritys Mikon Rakennus tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa maksamaan töölöläiselle taloyhtiölle noin 300 000 euroa epäonnistuneesta projektista.

Ennen tätä kyseinen rakennusyhtiö oli ollut Helsingin käräjäoikeudessa 16 kertaa.

HS on nähnyt myös muita rakennuttajia koskevia oikeuden asiakirjoja, joista erilaiset rakennusvirheet käyvät ilmi.

Täydennysrakentamiseen päädytään useimmiten saneerausten yhteydessä.

Jos taloyhtiössä on esimerkiksi tiedossa kattoremontti, ullakon rakennusoikeuden myyminen siirtää vastuun kattoremontista rakennuttajalle. Se kuulostaa äkkiseltään kannattavalta.

Ullakkorakentaminen vanhoihin taloihin on teknisesti monimutkaista ja riskialtista. Urakoitsijalta vaaditaan erityistä ammattitaitoa. Tämä vaatii myös taloyhtiön johdolta taitoa kilpailuttaa tekijöitä.

Mittavat remontit ovat omiaan aiheuttamaan kitkaa taloyhtiöissä. Osakkaiden hyödyt ja haitat jakautuvat kuitenkin aina hyvin epätasaisesti.

Tieto tuntuu kulkevan huonosti.

Aalto-yliopiston tutkija Tuulia Puustinen sanoo, että suuret remontit ovat viestinnän kannalta aina haastavia.

”Taloyhtiön sisäisessä päätöksenteossa on haasteina tietoepätasapaino ja valtaepätasapaino.”

Isoja projekteja saatetaan valmistella pitkäänkin virallisten yhtiökokousten ulkopuolella, mikä kerryttää joillekin ihmisille enemmän tietoa. Tämä vaikuttaa siihen, miten hankkeet lopulta esitellään ja millainen mahdollisuus niitä on vastustaa.

Puustinen on tutkinut, miten taloyhtiölähtöistä täydennysrakentamista voisi tukea.

Ensinnäkin olisi tärkeää tiedostaa, miten hyödyt ja haitat jakaantuvat. Silloin on mahdollista etukäteen miettiä esimerkiksi sitä, miten vaikkapa ylimmän kerroksen asukkaille koituvia haittoja voitaisiin kompensoida.

Taloyhtiön johdon toiminnan läpinäkyvyydellä on Puustisen mukaan iso merkitys. Heillä pitäisi myös olla osaamista kilpailuttamisesta.

Lisäksi julkisen sektorin pitäisi auttaa yhtiöitä kaikissa vaiheissa.

”Taloyhtiöt tarvitsevat tosi paljon konsultointia ja neuvontaa. Kaavoittajalla on keskeinen rooli prosessin tukemisessa”, Puustinen sanoo.

Helsingin kaupunki tukee ullakkorakentamista. Koko Helsingin kaupungin alueella on vuodesta 1987 ollut voimassa poikkeamispäätös, jonka nojalla asuinkerrostalojen ‎ullakot voidaan muuttaa asuinkäyttöön.

Päätös mahdollistaa ullakkorakentamisen, vaikka se poikkeaisi voimassa olevasta asemakaavasta. Tarkoitus on helpottaa asuntojen rakentamista ja olemassa olevan rakennuskannan tarkoituksenmukaista käyttöä.

Rakentamista varten on haettava lupaa Helsingin kaupungilta, sillä suunnitelmien on täytettävä tietyt kriteerit.

Ullakkorakentamisen tahti Helsingissä on kuitenkin hiipunut. Parin viime vuoden aikana hankkeita on käynnistetty Helsingissä vain vähän, alle kymmenen. Yhteensä Helsingistä löytyy ullakkoasuntoja noin 1400, eniten kantakaupungin vanhoista taloista.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Katastrofin riski lymyilee jokaisessa ullakkoremontissa Helsingin keskustassa – Tutkija tunnistaa ongelman kunnianhimoisten hankkeiden alkulähteellä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat