Päästäänkö uudella kaavoitus- ja rakentamislailla parempaan rakentamisen laatuun?

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on yksi käynnissä olevan hallituskauden merkittävimmistä lainsäädännön kokonaisuudistuksista. Uudistus on kuitenkin saanut osakseen valtavasti kritiikkiä ja erinomainen tavoite on uhkaavasti vesittymässä – vai onko?

 

Rakentamisen ja kaavoituksen sääntely on uudistumassa. (Kuva: Adobe Stock)

Uutta kaavoitus- ja rakentamislakia on valmisteltu jo vuodesta 2017 lähtien, ja lakiuudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat olleet ilmastonmuutoksen torjuminen, kestävän kehityksen, rakentamisen laadun ja vastuukysymysten kehittäminen sekä digitalisaation parempi hyödyntäminen tulevaisuudessa.

Rakentamisen laatu Rala ry:n toiminnanjohtaja Tuula Råmanin mukaan nuo lakimuutoksen arvokkaat alkuperäiset tavoitteet ovat jääneet jalkoihin julkisessa keskustelussa.

”On huolestuttavaa ja harmillista, jos lakiuudistuksen keskeiset tavoitteet vesittyvät eriävien mielipiteiden ja politikoinnin myötä, ja rakentamisen laatua kohottavat toimet hukataan pesuvesien mukana lain valmistelussa. Olisi hyvä, jos julkisessa keskustelussa nostettaisiin alkuperäisiä tavoitteita vahvemmin esille eikä keskusteltaisi vain kaavoituksesta tai siitä, saako saunan rakentaa ilman lupaa vai ei”, Råman toteaa.

Lakiuudistus on siis saanut aikaan mehevän julkisen keskustelun, mutta mitä ajattelee lain valmistelija?

”Mielestäni kokonaisuus ei ole niin hankala kuin keskustelun perusteella voisi päätellä. Rakentamisen puolella kaikissa asioissa on saavutettu konsensus jo maaliskuussa 2021”, ympäristöministeriön hallintoneuvos, rakennukset ja rakentaminen -yksikön päällikkö Kirsi Martinkauppi toteaa ja vakuuttaa, että virkamiesvalmistelun puolesta uusi laki on lausuntokierroksen jälkeen eduskunnan käsiteltävänä suunnitellussa aikataulussa – vastatuulesta huolimatta.

 

Rakentamisen toteutusvastuu pääurakoitsijalle

Martinkaupin mukaan uusi laki tulee tavoitteensa mukaisesti olemaan ilmastonmuutoksen torjuntaa edistävä laki, ja on uudistuksena keskeinen osa nykyistä hallitusohjelmaa.

Kirsi Martinkauppi (Kuva: Juha Reunanen)

”Rakennetun ympäristömme on jatkossa tuettava paremmin hiilineutraaliustavoitteen toteutumista. Rakennuksille on jatkossa laskettava hiilijalan- ja hiilikädenjälki ja tehtävä ilmastoselvitys. Lisäksi rakennuksille on taattava jatkossa aiempaa pidempi elinkaari”, Martinkauppi toteaa rakentamiseen liittyvistä uusista linjauksista.

Lakiuudistuksessa tähdätään myös vahvasti siihen, että rakentamisessa mahdollisesti syntyviä laatuongelmia voitaisiin ehkäistä jo ennalta. Yksi isoimpia kehitysajatuksia on ollut säätää toteutusvastuu rakennushankkeesta vahvemmin yhdelle toimijalle, päävastuulliselle toteuttajalle.

”Tällä hetkellä monilla työmailla alihankkijoiden toimintaketjuista ei vastaa kukaan ja se aiheuttaa monenlaisia epäselvyyksiä. Kun vastuu keskitetään yhdelle taholle, voidaan puuttua siihen, mitä rakennustyömaalla oikeasti tehdään ja kohottaa sitä kautta rakentamisen laatua.”

Laatua kohottaa Martinkaupin mukaan myös se, että jatkossa säädetään viiden vuoden vastuuaika sekä yhteistoimintavelvoite rakennushankkeen eri osapuolille. Vastuuaika koskee kaikkia rakennushankkeen osapuolia, ei siis vain päävastuullista toteuttajaa. Yhteistoimintavelvoite taas ohjaa rakennushankkeen osapuolet nostamaan pieleen menneen asian esiin, esiintyipä se rakennushankkeen missä tahansa vaiheessa.

”Uskon, että lakisääteinen vastuuaika on kaikille osapuolille hyvä motivaattori siihen, että omaa toimintaa on mietittävä vähän tarkemmin.”

Erilaisia urakkamalleja – esimerkiksi allianssimallia – voi jatkossakin toteuttaa entiseen tapaan, niitä ei lakiuudistuksessa ole tarkoitus rajoittaa. Hankkeeseen ryhtyvä voi toimia myös päävastuullisena toteuttajana rakennushankkeessa.

Martinkauppi myöntää, että päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu on rakentamisen puolella ollut lakiuudistuksen isoimpia sisällöllisiä haasteita.

”Tämän eteen on tehty valtavasti työtä, ja rakennusala on saanut kehittää ehdotusta eteenpäin myös itsekseen. Lausunnolle lähti lopulta lakipykälän 7. versio.”

Rakennustiedon ”hillopurkki” poistaa päällekkäistä työtä

Rakentamisen ohjauksen osalta lakimuutoksen yksi keskeisimpiä kehitysaskeleita on rakennustiedon digitalisointi.

Keskeinen ajatus on, että jatkossa rakennetun ympäristön yhteiseen tietojärjestelmään, Martinkaupin sanoin ”hillopurkkiin”, säilötään kaikki rakennuksiin liittyvät tiedot – kaavat, hakemukset, luvat ja tiedot rakennuksista ja niiden materiaaleista. Tavoitteena on helpottaa suunnittelijoiden, rakentajien ja omistajien työtä tiedon käsittelyssä.

”Uusille rakennuksille on jatkossa tarkoitus toteuttaa konekielisesti luettavissa oleva käyttö- ja huolto-ohje, eHuoltokirja. Kun kaikki tarvittavat tiedot löytyvät yhteisestä järjestelmästä, vapautuu resursseja muualle, eikä kenenkään tarvitse tehdä päällekkäistä työtä”, Martinkauppi perustelee.

Rakentamisessa ryhdytään myös käyttämään suunnittelumallia ja siitä tehtävää toteumamallia eli digitaalista kaksosta, johon talletetaan tieto kaikista rakennuksesta käytetyistä tuotteista.

”Kun rakennus joskus puretaan, on mahdollista selvittää, mitkä materiaaleista voisi käyttää uudelleen. Toisaalta taas voidaan nähdä, onko valmistamisessa mahdollisesti käytetty jotain epäterveellistä materiaalia. Digitaalinen kaksonen voi toimia myös mahdollisissa reklamaatiotilanteissa rakennushankkeen toteuttajan kirjallisena todisteena siitä, että rakennusvaiheessa on toimittu oikein”, Martinkauppi selventää.

Kohti sujuvampaa rakentamista

Martinkauppi mukaan lakiuudistuksella pyritään sujuvoittamaan rakentamista muun muassa sillä, että jatkossa rakentamiseen vaaditaan vain rakentamislupa. Rakentajan ei siis tarvitse miettiä, tarvitaanko hankkeeseen rakennuslupa, toimenpidelupa vai toimenpideilmoitus, kuten nykyisin.

”Uudistuksen punainen lanka on, että jatkossa lainsäätäjä ottaa kantaa, mihin rakentamislupa tarvitaan”, Martinkauppi kertoo.

Lisäksi uudessa laissa on haluttu sujuvoittaa erityisesti isompien hankkeiden suunnittelua siten, että hankkeeseen ryhtyvä voi halutessaan pyytää, että sijoittamislupa käsitellään erikseen. Tällöin suunnittelumallia ei tarvitse turhaan tehdä loppuun saakka, jos hanketta ei voida kyseiseen paikkaan sijoittaa.

Ympäristöministeriö on lähettänyt ehdotuksen hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi lausuntokierrokselle 27.9.2021, lausuntoja voi antaa Lausuntopalvelussa 7.12.2021 asti. Lisätietoja maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta: https://mrluudistus.fi/

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Päästäänkö uudella kaavoitus- ja rakentamislailla parempaan rakentamisen laatuun?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat