Väitöstutkimus: Asunnon luovutusvoiton verovapaus on tarpeettoman laaja

Oman asunnon luovutusvoiton verovapautta ja ensiasunnon varainsiirtoverovapautta tulisi täsmentää, esittää Vaasan yliopistossa väittelevä Petra Lyly.

Petra Lyly muistuttaa, että omaa asuntoa koskevan luovutusvoiton verovapaus on muotoutunut laajaksi tueksi 1980-luvulta peräisin olevan lakikirjauksen vuoksi. Tuolloin sen määrittelystä poistettiin kohta, jonka mukaisesti verovapaus oli mahdollinen vain, mikäli asunto myytiin välittömästi oman asumisen päättymisen jälkeen.

”Nykyisin verovapaus on voimassa vielä pitkänkin ajan kuluttua oman asumiskäytön päätyttyä. Luovutusvoiton verovapautta ja ensiasunnon varainsiirtoverovapautta tulisikin täsmentää tarkkarajaisemmiksi”, Lyly sanoo.

Hänen mukaansa ensiasunnon verovapaus on vaikeasti ennakoitava, mikä ei ole suotavaa itseverotuksena toteutettavalle verotuelle.

”Myös verotukien tilastoinnissa on epätarkkuutta. Asuntotulon verovapauden oikeudellinen perusta on epäselvä, mistä johtuen sen tilastoinnista tulisi luopua, mutta verovapaus tulisi kuitenkin säilyttää. Ei pitäisi tilastoida sellaisia eriä, joita ei ole mahdollista verotuksen avulla kerätä.”

Lyly on tutkinut vero-oikeuden väitöskirjassaan kodin verotukia, joita ovat erityisesti oman asunnon luovutusvoiton verovapaus, ensiasunnon varainsiirtoverovapaus, asuntovelkojen korkovähennys, laskennallisen asuntotulon verovapaus sekä kotitalousvähennys. Ne aiheuttavat yhteensä yli kuuden miljardin euron verotulojen menetyksen vuosittain.

Ensiasunnon varainsiirtoverovapauden edellytyksenä on ikää, omaa asumiskäyttöä ja aikaisempaa asunto-omistusta koskevia vaatimuksia. Väitöstutkimuksen mukaan verovapauden edellytykset ovat nykymuotoisina epäselviä. Verovapauden voi saada jopa kymmenen vuoden kuluttua asunnon hankkimisen jälkeen, kunhan oman asumiskäytön viivästymiselle on itsestä riippumattomia syitä. Syitä voivat luonnollisesti olla kaavoituksen tai rakennusluvan viivästyminen, mutta myös omaa asumista edeltävää asunnon vuokrausta on pidetty verovapauden mahdollistavana syynä oman asumisen viivästymiselle.

Koska varainsiirtoveroa pidetään muuttamista vaikeuttavana ja lukkiutumisvaikutusta lisäävänä verona, olisi myös mahdollista yhtenäistää varainsiirtoverotuksen tasoa nykyistä alhaisemmalle tasolle ja samalla poistaa ensiasunnon verovapaus. Vaikka varainsiirtoveron kertakaikkinen poistaminen olisi suotavaa, se tuskin kuitenkaan olisi mahdollista, koska varainsiirtovero on fiskaalisesti merkittävä.

Asuntovelkojen koroista viisi prosenttia on vähennyskelpoista pääomatuloista vielä vuonna 2022, mutta sen jälkeen korkovähennys poistuu verotuksesta. Verotukea on asteittain pienennetty jo vuodesta 2012 lähtien. Korkovähennyksen poistaminen on perusteltua, koska asuntovelkojen korothan kohdistuvat asuntotuloon, joka on verovapaata. Korot on kuitenkin voitu vähentää pääomatulosta ja alijäämähyvityksen muodossa myös ansiotulosta. Lisäksi nykyisin vallitseva korkotaso on niin matala, että korkovähennyksen poistamiselle on vaikeaa löytää todellisia esteitä. Ensiasunnon ostaja on aiemmin saanut hyväkseen myös ansiotulosta tehtävän korotetun alijäämähyvityksen, joka luonnollisesti myös poistuu korkovähennyksen poistuessa.

Ensiasunnon ostajaa tuetaan edelleen ASP-lainan muodossa, mutta jäisikö ensiasunnon ostaja kokonaan vaille verotuksellista tukea vuodesta 2023 alkaen, kun korkovähennys ja mahdollisesti varainsiirtoverovapauskin poistuisivat? Lyly ehdottaa aiemmin sovellettua tukea ratkaisuksi.

”Asuntovähennystä sovellettiin 1990-luvulla vaihtoehtoisena korkovähennyksen kanssa. Asuntovähennys oli tuolloin neutraali verosta tehtävä tasasuuruinen vähennys, joka pieneni vuosittain. Sen sai kymmenen vuoden ajan asunnon hankkimisen jälkeen riippumatta ensiasunnon rahoitusmuodosta. Sen edellytykset olivat samat kuin ensiasunnon varainsiirtoverovapauden edellytykset nykyään. Olisikohan tämän tyyppinen verotuki nykyään mahdollinen asunnonostajan tukimuotona?”

Kauppatieteiden maisteri Petra Lylyn talousoikeuden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Kodin verotuet – tavoite, normi ja vaikutus” tarkastetaan keskiviikkona 15. joulukuuta Vaasan yliopistossa.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Väitöstutkimus: Asunnon luovutusvoiton verovapaus on tarpeettoman laaja”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat