Kokeile kuukausi maksutta

Uusi pölyasetus on voimassa, mutta vieläkään sitä eivät kaikki noudata

Kaksi vuotta voimassa ollut asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta on herätellyt tietoisuutta rakennustyömaapölyn terveyshaitoista. Asiantuntijoiden mukaan alalla on niitäkin, joita pölyasiat eivät kiinnosta.

Asetusmuutos on lisännyt tietoisuutta rakennustyömaapölyn terveyshaitoista, mutta ei vielä riittävästi.

Korjausrakentamisessa ollaan usein tekemisissä pölyn kanssa, erityisesti purkuvaiheessa.

Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta on ollut voimassa reilut kaksi vuotta. Aikaisemman kolmen aineen sijaan on 1.1.2020 lähtien asetettu listalle uusia aineita, jotka voivat aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa.

Mukana listalla on myös piidioksidipöly, jota esiintyy kvartsipitoisessa rakennuspölyssä.

Työsuojelusta vastaava ylitarkastaja Mikko Koivisto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo, että asetus on vienyt rakennustyömaiden pölyntorjuntaa oikeaan suuntaan, mutta ei kuitenkaan riittävästi.

”Näkemykseni perustuu koko rakennusalaan, kaikenkokoisiin ja kaikentyyppisiin rakennustyömaihin ja niillä työmailla tehtyihin havaintoihin. Osalla rakennustyömaista pölyntorjunta on ollut riittävällä tasolla jo ennen lainsäädännön voimaantuloa. Tämä on ollut tilanne kohteissa, joissa ympäröivä toiminta on edellyttänyt jo aiemminkin rakennuttajan reagoimaan sekä suunnittelemaan pölyntorjuntatoimenpiteitä yhdessä urakoitsijoiden kanssa. Osa rakennusalan toimijoista ei kuitenkaan ole välttämättä reagoinut mitenkään syöpävaaran torjunnasta voimaan tulleeseen asetukseen”, Koivisto kertoo.

”Suurta harppausta ei ole mielestäni kukaan tehnyt pölynhallintaan liittyen.”

Samalla linjalla on myös Sitowisen Tampereen alueyksikön rakennuttamispalveluiden projektipäällikkö Jani Boström.

”Laki on sinällään hyvä, ja asia on oikea, mutta laki itsessään ei anna oikeita menetelmiä kohti terveellisempää työympäristöä.”

Hänen mukaansa lain toteuttamiseksi puuttuvat oikeat mittausmenetelmät ja ohjeet lain toteuttamiseen.

Tietoisuus rakennustyömaapölyn terveyshaitoista on asetusmuutoksen myötä onneksi lisääntynyt edes vähän.

”Käytännössä olen havainnut, että työmaan työnjohdon ja työntekijöiden keskusteluissa vilahtelee enemmän sanat hepa ja kohdepoisto. Tarkastuksilla on tarkastajan hyvä jatkaa keskustelua tästä ja tuoda esiin muut pölyntorjunnan keskeiset toimet, kuten pölyävien työvaiheiden osastoinnit ja alipaineistukset”, Mikko Koivisto kertoo.

Hepa on on lyhenne sanoista high energy particulate air filter. Hepa-ilmansuodattimia käytetään rakennustyömailla puhdistamaan sisäilmaa. Kohdepoisto tarkoittaa esimerkiksi hiontapölyn poistamista tehokkaalla koneellisella imulla.

Koivisto sanoo törmäävänsä vieläkin ajoittain asenteeseen ”tämähän on rakennustyömaa, täällä pölisee aina”.

”Asenteissa on joillakin toimijoilla paljon parannettavaa. Kun asenne saadaan kuntoon rakennuttajista alkaen ja päättyen jokaiseen urakoitsijaan ja heidän työntekijöihinsä, niin mahdollisuudet hyvään pölyntorjuntaan ovat olemassa.”

Päätoteuttajan on tehtävä pölyntorjuntasuunnitelma

Rakennustyömaiden tarkastuksilla tulee vastaan tilanteita, joissa pöly ei ole hallinnassa eikä päätoteuttaja ole mitenkään suunnitellut pölyntorjuntaa.

Päätoteuttajan on tehtävä pölyntorjuntasuunnitelma, jossa on toimenpiteet pölyn vähentämiseksi ja sen leviämisen estämiseksi. Työmaan päätoteuttajan tulee varmistaa kaikkien laitteiden soveltuvuus ja toimivuus kyseessä olevaan työhön.

Rakennustyömaalla pölyntorjunta koostuu riittävästä kohdepoistosta, ilmankäsittelylaitteista ja riittävästä henkilökohtaisesta suojautumisesta yhdessä.

”Työmailla tavoite on loppupeleissä yksinkertainen. Jos on pakko tehdä pölyävää työvaihetta, tee se niin, että pölisee mahdollisimman vähän. Ota kohdepoistolla rakennuspöly haltuun ja huolehdi loput pölyntorjunnasta osastoinnilla muilla alipaineistajilla. Sitten vielä työntekijälle henkilökohtainen hengityksen suojain, niin asia on pitkälti hoidossa”, Koivisto muistuttaa.

Pölynhallinnassa on osattava hoitaa myös kulkuteiden osastointi siten, ettei rakennuspöly kulkeudu työvaiheista ja alueelta toiselle.

Sitowisen Jani Boströmin mukaan pölynhallinnan taso on kokonaisuudessaan suomalaisilla rakennustyömailla hyvin vaihtelevalla tasolla.

”Osa työmaista hallitsee olosuhteita erittäin hyvin ja kiinnittää huomiota pölynhallintaan paljon. Toiset tuntuvat vieläkin viis veisaavan koko pölyasiasta”, Jani Boström sanoo.

Avin Mikko Koiviston mukaan kaikki rakennuttajat eivät ole vielä sisäistäneet pölyntorjuntaan liittyviä rakennuttajan velvoitteita syöpävaaraan liittyvän asetuksen myötä. Rakennustyömailla on rakennuttajan, päätoteuttajan sekä työnantajien yhdessä ja kunkin omien lainsäädännöllisten velvoitteidensa osalta huolehdittava siitä, ettei altistuttaisi rakennustyössä esiintyville syöpävaarallisille aineille, esimerkiksi kvartsipitoiselle pölylle.

Rakennuttajan tulisi huomioida jo rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa, miten työt voitaisiin tehdä mahdollisimman vähän pölyävästi.

”Usein kuitenkin tullaan siihen, että betonirakenteita pitää purkaa ja että rakennuspölyä syntyy väkisinkin. Näissä tilanteissa rakennuttajan tulee ohjeistaa päätoteuttajaa käyttämään oikeita työmenetelmiä ja laitteita, jotta työstä aiheutuisi pölyä mahdollisimman vähän. Rakennuttajan on myös valvottava päätoteuttajan toimia ja tarvittaessa huomautettava päätoteuttajatahoa”, Koivisto muistuttaa.

Pölynhallinnan asiantuntijayritys Consairin Antti Väisänen korostaa vastuunkantoa komentoketjuissa.

”Rakennuttajia ja pääurakoitsijoita muistuttaisin, että pölynhallintaa johdetaan aina ylhäältä päin”, Väisänen sanoo.

”Työmaan pölynhallinta lähtee liikkeelle jo suunnittelusta ja tarjouspyyntöasiakirjoista. Hyvin toteutettu pölynhallinta on työmaan perusedellytys. Se voi olla myös kilpailuetu.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Uusi pölyasetus on voimassa, mutta vieläkään sitä eivät kaikki noudata”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat