Kokeile kuukausi maksutta

Museovirasto jakoi korjausavustuksia – perinteisten puurakenteiden rinnalle on noussut betonin korjaaminen

Museovirasto on myöntänyt 152 kohteelle yhteensä yli 1,3 miljoonaa euron entistämisavustusta.

Koneellinen ja painovoimaisia piippuja. Kuva Museovirasto / Arkkitehtitoimisto Livady

Entistämisavustukset ovat Museoviraston suurin ja vanhin vuosittainen avustuskokonaisuus, joka jaettiin nyt 54. kerran. Perinteisten puurakenteiden rinnalle on noussut betonin korjaaminen.

Entistämisavustuksen tarkoituksena on säilyttää arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä osana kansallista kulttuuriperintöä ja tukea rakennusrestauroinnin työtapojen säilymistä. Onnistunut restaurointi alkaa taustatöillä, ja tänäkin vuonna moni kohde sai avustusta juuri korjaamisen suunnitteluun.

”On erittäin tärkeää, että jo suunnitteluvaiheessa hanke saadaan oikeille raiteille, tunnistetaan säilytettävät arvot ja erityispiirteet ja saadaan työhön säilyttävä ote”, sanoo erikoisasiantuntija Harri Metsälä Museovirastosta.

Avustusten kokonaissumma oli pitkään noin 1,6 miljoonan euron tasolla, mutta rahapelitoiminnan tuottojen vähenemisen vuoksi avustussumma on supistunut 1,3 miljoonaan tänä ja viime vuonna.

”Rakennuskustannusten nousu on nostanut keskimääräisen hankkeen kustannusarviota. Koska avustus on sidottu hankkeen kokonaiskustannuksiin, voimme samalla budjettirahalla tukea nyt entistä harvempia hankkeita”, selventää Metsälä.

Avustushakemuksia jätettiin 518, joista kaksi kolmasosaa tuli yksityishenkilöiltä ja kolmasosa yhteisöiltä. Haettujen avustusten yhteissumma oli yli 6 miljoonaa. Tukea sai 152 kohdetta yhteensä yli 1,3 miljoonaa euroa. Keskimääräinen avustussumma oli 8 724 euroa.

Pärekatoista betoniin

Suurin avustuksia saanut ryhmä ovat tänäkin vuonna vesikattojen korjaukset pärekatoista konesaumattuihin peltikattoihin. Myös erilaiset hirsityöt, kengitykset ja lahovaurioiden korjaukset ovat näkyvästi edustettuina. Tänä vuonna avustusta saaneiden joukossa oli myös modernin rakennusperinnön suojeltuja kohteita. Niiden erityspiirteenä on haastava betonirakenteiden säästävä korjaussuunnittelu ja toteutus.

Korjaushankkeita toteutetaan usein vapaaehtoisvoimin, ja korjattavilla kohteilla on suuri merkitys paikallisille. Kohteiden kunnostaminen ja käyttäminen yhdessä vaalivat lähellä olevaa kulttuuriperintöä. Tuen avulla kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet säilyvät ja saavat arvonsa mukaista huomiota. Olemassa olevien kohteiden korjaaminen pidentää niiden käyttöikä ja siten vähentää tarvetta uudisrakentamiselle.

Reilu vuosi sitten Museovirasto avasi uuden korjaustaito.fi -sivuston, jolta saa remonttioppia ja neuvoja säilyttävissä korjaushankkeissa.

Seuraava haku vuoden 2023 avustuksista avautuu syksyllä 2022.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Museovirasto jakoi korjausavustuksia – perinteisten puurakenteiden rinnalle on noussut betonin korjaaminen”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat