Kokeile kuukausi maksutta

Taloyhtiöiden vahinkotilasto on synkeä – vuotovahinkojen määrä kasvoi viime vuonna

Vakuutusyhtiöille ilmoitettiin viime vuonna 34 800 vuotovahingosta. Vuotovahingot kääntyivät kasvuun vuonna 2021.

Moni taloyhtiö ei aloita putkiremontin suunnittelua alusta vaan vasta sitten, kun vuotovahinkoja alkaa olla useampia. Kuva: Anne Kurki

Vuotovahinkoja tapahtui yhteensä 34 800 kappaletta ja vakuutusyhtiöt korvasivat vahinkoja yhteensä 171 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan esimerkiksi palovahinkojen määrä pystyi suurin piirtein ennallaan ja yhteensä 6 100 palosta korvauksia maksettiin 168 miljoonaa euroa.

Vakuutusyhtiöiden tilastoissa murtovahingot jatkoivat laskuaan. Niitä tapahtui 21 400 kappaletta ja korvauksia maksettiin 22 miljoonaa euroa.

Vuotovahinkojen taustalla on taloyhtiöihin kertyvä korjausvelka. Moni yhtiö viivyttelee putkiremontin kanssa ja sen suunnittelu alkaa taloyhtiöissä usein vasta, kun vuotoja alkaa ilmetä runsaasti.

”Putkiremontti on mittava ja kallis remontti ja on ymmärrettävää, etteivät taloyhtiöt sellaiseen halua ryhtyä. Tulee kuitenkin helpommaksi ja halvemmaksi teettää remontti jo ennen kuin putkien ikä alkaa toden teolla näkyä”, Finanssiala ry:n (FA) johtava asiantuntija Petri Mero sanoo.

Isännöintiliiton toukokuun alussa julkaiseman Putkiremonttibarometrin mukaan havaitut vuodot ovat yleisin syy putkiremontin aloittamiseen ja vuotojen merkitys remonttien käynnistäjänä on kasvanut viime vuosina. Putkiremontit aloitetaan liian usein niin sanotusti pakon edessä.

Lue tästä lisää miksi isännöitsijät ovat huolissaan ja miten paljon putkiremonttien odotetaan kallistuvan.

”Esimerkiksi Suomen Kiinteistöliitto suosittelee, että rakennuksen putkistolle tehdään ensimmäinen kuntotutkimus 30–35 vuoden iässä ja tätä päivitetään 5–10 vuoden välein”, Mero sanoo.

Murto- ja palovahingot laskussa

Hyvä uutinen FA:n vahinkotilastoista on, että murtovahinkojen määrät ja korvaussummat ovat jatkaneet vähenemistään. Mero arvelee, että ihmiset ovat kuluneiden parin vuoden aikana olleet koronarajoitusten takia runsaasti kotosalla, mikä ehkäisee murtoja.

Palovahinkojen lukumäärä säilyi lähes ennallaan, mutta korvausmäärät laskivat 191 miljoonasta 168 miljoonaan euroon. Korvausmäärien muutoksista ei kuitenkaan voi vetää kovin suuria johtopäätöksiä.

”Suurimmat vahingot ovat yleensä tulipaloja, joissa korvaukset saattavat olla pahimmillaan kymmeniä miljoonia euroja. Jos vuoden aikana sattuu pari suurpaloa vähemmän, se näkyy heti korvausmäärissä”, Mero huomauttaa.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Taloyhtiöiden vahinkotilasto on synkeä – vuotovahinkojen määrä kasvoi viime vuonna”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat