Kokeile kuukausi maksutta

Asunto­markkinoiden ”paluu normaaliin” on säikäyttänyt osan asunnon­ostajista

Inflaatio lisää asunnonostajien epävarmuutta. Se tarkoittaa pidempiä asuntojen myyntiaikoja ja hidastuvaa hintojen nousua.

Rivitalot käyvät hyvin kaupaksi, mutta Espoossa niiden myyntiajat ovat pidempiä kuin Helsingissä ja Vantaalla. Kuva on Espoon Leppävaaraan kuuluvasta Säterinmetsästä. KUVA: JENNIINA NUMMELA

Kiihtyvä inflaatio eli kuluttajahintojen nousu sekä kasvavat korot näkyvät jo asuntokaupassa.

Pääkaupunkiseudulla asuntojen myyntiajat ovat hieman pidentyneet viime vuodesta, selviää soittokierroksella muutamaan suureen kiinteistön­välitys­yhtiöön.

HS:n haastattelemien kiinteistön­välitysalan asiantuntijoiden mukaan myyntiaikojen venyminen koskee erityisesti pieniä kerrostaloasuntoja.

”Jos katsoo yksiöitä, niiden myyntiajat ovat nousseet Helsingissä runsaalla 15 päivällä, Espoossa kahdeksalla päivällä ja Vantaalla 16 päivällä”, sanoo Huoneisto­keskuksen liiketoiminta­johtaja Marina Salenius.

Ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatiovauhti kiihtyi toukokuussa 8,1 prosenttiin.

Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor puolestaan nousi tammi–toukokuussa yli 0,916 prosenttiyksikköä.

Perheasunnoille riittää ostajia

HS:n haastattelemien välittäjien mukaan isot perheasunnot ovat yhä kysyttyjä, mutta eri asuntotyypeissä on aluekohtaisia eroja.

Esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla rivitalot menevät hyvin kaupaksi, Espoossa ei niinkään. Kysyntää on kuitenkin espoolaisilla omakotitaloilla.

Yksi selittävä tekijä voi olla talojen rakennusaika ja kunto. Helsingin seudun kolmesta suurimmasta kaupungista Espoossa on eniten 1970-luvun asuinrakennuksia.

Moni tuon aikakauden rakennuksista on remontin tarpeessa, ja ne kärsivät osittain huonosta maineesta. Arvoasunnoissa myyntiajat taas ovat normaalistikin pitkiä, koska ostajien kohderyhmä on marginaalinen.

Mitään kovin radikaalia muutosta asuntomarkkinoilla ei viime aikoina vaikuta tapahtuneen, sanoo Kiinteistö­maailman toimitusjohtaja Risto Kyhälä.

”Ukrainan sota aiheutti äkillisen pysähdyksen, joka ei lukuna tullut näkyviin, mutta ihmiset lykkäsivät päätöksentekoa viikolla tai kahdella. Se meni hyvin nopeasti ohi.”

Koronapandemian aikana asuntokauppa kävi ennätyksellisen vilkkaana ja myyntiajat olivat lyhyitä. OP Kodin johtaja Lasse Palovaara näkeekin, että kysyntä palaa pikkuhiljaa pandemiaa edeltäneeseen aikaan.

”Sitä kautta myyntiajat kääntyvät kasvuun. Se on aika luonteva liike tämän kiivaan jakson jälkeen. Paluu normaaliin.”

Hintojen nousu hiipuu

Välittäjien mukaan laajaa asuntojen hintojen laskua ei ole ainakaan vielä nähtävissä. Hintojen kasvun hiipumista sen sijaan on.

Kyhälä ottaa esimerkiksi asuntojen perinteisen hinnoittelumallin, joka ei aina enää toimi. Malli perustuu ajatukseen, että myytävälle asunnolle asetetaan korkeampi hinta kuin siitä on aiemmin saatu. Nyt hintapyyntöjä on jouduttu joissakin tapauksissa laskemaan.

”Markkinoilla on tehty hintakorjauksia, ja voi sanoa, että tällä hetkellä hinnat eivät nouse. Hintojen nousu on pysähtynyt”, Kyhälä sanoo.

Vaikein tilanne on myyjillä, jotka yrittävät kaupata pienimpiä asuntoja. Kyhälän mukaan tämä johtuu siitä, että sijoittajat ovat purkaneet salkkujaan ja pieniä asuntoja on tullut myyntiin aiempaa enemmän.

Välittäjät eivät usko, että inflaatio ja koronnousu hidastaisivat vastaisuudessa isojen asuntojen myyntiä, vaikka epävarmuus tulevaisuudesta on saanut osan asunnonvaihtajista varovaisemmiksi.

Palovaara sanoo, että suurista ja hyväkuntoisista perheasunnoista on edelleen krooninen pula.

”Kysyntää on selkeästi enemmän kuin tarjontaa. Niitä ostetaan oikeasti tarpeeseen.”

Saman näkemyksen jakavat muutkin soittokierroksella haastatellut.

”Suomalainen asuntokauppa perustuu syntymään, kuolemaan, yhteen menoon ja eroamiseen. Tarvepohjainen asuntokauppa ei ole mihinkään hävinnyt. Asunnoista käydään edelleen kovaa kamppailua”, Kyhälä sanoo.

Salenius muistuttaa, että koronapandemian myötä yleistynyt etätyö asettaa omat vaatimuksensa asumiselle.

”Kyllähän se vaikuttaa elämänlaatuun, jos tilaa tehdä työtä ei ole.”

Työllisyys avainasia myös asuntokaupassa

Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen on niin ikään luottavainen tulevaisuuden suhteen.

”Inflaatio ja koronnousu ovat vaikuttaneet siihen, että kysynnän määrä on jonkin verran pienentynyt, mutta sitä on kuitenkin enemmän kuin tarjontaa. Perheasunnoista on yhä pulaa, ja omakotitalot tekevät edelleen hyvin kauppansa.”

Jatkossa varmasti mietitään tarkemmin, tarvitaanko ylimääräistä tilaa, Rantanen uskoo. Kolmihenkinen perhe saattaa esimerkiksi ostaa kolmion neljän huoneen sijaan.

Rantanen muistuttaa, että yksi asuntokauppaan oleellisesti vaikuttavista asioista on työllisyys, ja se on nyt hyvällä tasolla.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli huhtikuussa vajaat 2,6 miljoona työllistä ja 193 000 työtöntä. Työllisiä oli 113 000 enemmän ja työttömiä 69 000 vähemmän kuin kuin vuotta aiemmin.

Palovaara lisää, että kaikesta epävarmuudesta – on syy mikä tahansa – seuraa se, että ihmiset miettivät päätöksiä tavallista tarkemmin ja pidempään.

”Osa pohdinnoista ehkä päättyy siihen, ettei tässä hetkessä tehdä mitään.”

Asuntosijoittaja jo lähtökuopissa

Toimia ei toistaiseksi ole tehnyt myöskään helsinkiläinen asuntosijoittaja Martti Suomela. Hän on kuitenkin alkanut pohtia, että pian voisi olla aika tehdä lisähankintoja.

”Ei se raha tuolla tilillä nyt ainakaan kauheasti lohduta tällaisessa inflaatiomaailmassa”, Suomela sanoo.

Hänen mukaansa pääkaupunkiseudun pienten asuntojen vuokramarkkinoissa on tapahtunut sijoittajan näkökulmasta jo selkeä käänne parempaan.

Korkojenkaan nousu ei huoleta, sillä sijoittajalle korot ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.

”Mikäli korot nousevat merkittävästi, esimerkiksi useilla prosenttiyksiköillä, inflaatio menisi myös palkkoihin ja viimeistään viiveellä myös vuokriin.”

Käytännössä sijoitusasunto toimii Suomelan mukaan siis inflaatiosuojana.

”En missään suhteessa rupeaisi myymään sijoitusasuntoa tässä vaiheessa.”

HS:n haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että joukko, joka perääntyy asuntokaupoista inflaatio- ja korkopuheiden säikäyttämänä, on pieni.

”Kun puhutaan asuntolainasta, kysymys on pitkästä aikavälistä, johon mahtuu matalampien ja korkeampien korkojen aikoja. Varsinkaan korot eivät näyttäydy peikkona”, Palovaara sanoo.

”Inflaatio vaikuttaa enemmän, koska siltä ei voi suojautua toisin kuin koronnousulta. Se on ennustamattomampi.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Asunto­markkinoiden ”paluu normaaliin” on säikäyttänyt osan asunnon­ostajista”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat