Mitä jos voisit tuunata kotiasi omien tarpeittesi mukaan tai sen käyttöä varten voisit ladata erilaisia sovelluksia? Vielä pidemmälle vietynä, mitä jos asuntosi voisi aistia, mitä tarvitset ja mukautua vaikka mielialasi mukaan.
Metropolia ammattikorkeakoulun energialaboratorioon valmistunut Smartlab on valjastettu tätä kaikkea silmällä pitäen. Se on tulevaisuuden asumisen testialusta ja älykotien kiihdyttämö. Skanskan ja ABB:n yhteistyössä Metropolian kanssa ylläpitämä hanke kehittää arkea helpottavia, resurssiviisaita ratkaisuja elämänkaaren kaikkiin vaiheisiin.
Innovaatiojohtaja Anna-Stina Tähkävuori Metropolia ammattikorkeakoulusta kertoo, että hän on eri osapuolten ennakkoluulottomuudesta kiitollinen. Poikkitieteellistä yhteistyötä on jo tehty muun muassa Metropolian sote-opiskelijoiden kanssa.
”Smartlab on ainutlaatuinen alusta, joka mahdollistaa aivan uudella tavalla monialaisen oppimisen ja tutkimus- ja kehitystyön. Hanke tukee vahvasti tutkimushanketoimintaamme ja yritysten kehitystyötä.”
Tähkävuoren mukaan on tärkeää, että Skanskan ja ABB:n kaltaiset suuret toimijat näyttävät esimerkkiä.
”Odotan innolla, millaisia ratkaisuja, uusia innovaatioita ja tulevaisuuden potentiaalisia vientituotteita Smartlabissa syntyy hyvässä yhteistyössä näiden yritysten, opiskelijoiden sekä kolmansien osapuolien kanssa”, Tähkävuori sanoo.
Yhteinen ekosysteemi takaa ketterän kehityksen
Myllypuron kampuksen energialaboratorioon rakennettu Smartlab on päältäpäin tavanomainen näky: kodinkoneilla ja huonekaluilla varustettu, aidon oloinen kaksio. Pesukoneen ja sohvan takaa löytyy kuitenkin vyyhti tekniikkaa, antureita ja järjestelmiä, joiden avulla kehitetään resurssiviisaita, taloudellisia ja asumismukavuutta lisääviä ratkaisuja.
Yhteinen ekosysteemi avaa kaikille käyttäjilleen mahdollisuuksia ketterämpään kehitykseen. Ekologisia ratkaisuja on kehitettävä nyt, jotta kaupunkien, kuntien ja yritysten jakamat hiilineutraaliustavoitteet voidaan lähivuosina saavuttaa.
Järjestelmien käytettävyyttä, yhteensopivuutta ja turvallisuutta testataan jo vauhdilla erilaisissa innovaatioprojekteissa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Vuoden 2022 aikana Smartlab aukeaa ensi kertaa myös kolmansille osapuolille, kuten pienemmille startup-yrityksille.
Taloteknisten järjestelmien yhteensovittamisen lisäksi hankkeessa tutkitaan sitä, minkälaista teknologiaa ihmiset koteihinsa haluavat ja hyväksyvät. Millaista on yksin asuvan, lapsiperheen tai ikääntyvän arki kodissa, joka reagoi asukkaan läsnäoloon ja jopa mielialaan? Smartlabin avulla kysymyksiin voidaan vastata konkreettisella tavalla.
Samalla kerätään käyttäjäkokemuksia tavallisilta ihmisiltä vauvasta vaariin. Tuloksia hyödynnetään tulevaisuuden asuntojen suunnittelussa.
Käynnissä on jo monta innovaatioprojektia, joiden punaisena lankana kulkee datan kerääminen, ohjaaminen ja käsittely. Kerätyn datan ansiosta asunto voi alkaa sopeutua asujansa mukaan ja tukea arjen sujuvuutta ja ihmisen hyvinvointia, kuten unen laatua.
Älykodit oppivat asukkaistaan
Tulevaisuuden älykodit oppivat asukkaistaan ja parhaimmillaan parantavat hyvinvointia konkreettisesti ilman, että niiden tekemiä ratkaisuja edes huomaa.
”Parisen vuotta sitten yhdessä ABB:n kanssa pohdimme, mitä voisimme tehdä yhdessä. Nyt tämä on valmis ja toimii todella hienosti. Ja lisämausteena on oppilasyhteistyö Metropolian kanssa”, Skanskan toimialajohtaja Jukka Hörkkö korostaa.
Skanskaa kiinnostaa tekniikka, mutta erityisen kiinnostavaa on, miten se toimii asiakkaan kannalta ja mitä älykoti todella tarkoittaa. Tarvittavat testit uusilla ratkaisuilla voidaan tehdä Smartlabissa, etteivät asiakkaat joudu koekaniineiksi.
”Yhteistoiminta ABB:n ja Metropolian kanssa on ollut todella innostavaa. Smartlabin ekosysteemi mahdollistaa lyhyemmän kehityskaaren kautta testatut, käyttäjäystävälliset ratkaisut muun muassa Skanska Kotien tuleville asiakkaille”, Hörkkö kertoo.
Asunnot digitalisoituvat vauhdilla, ja eri järjestelmien on pelattava saumattomasti yhteen. Smartlab onkin erinomainen alusta testata nopealla syklillä, mitä ratkaisuja kuluttajien käyttöön skaalataan ja miten toiminnot tekevät asumisesta intuitiivisempaa.
”Nyt voimme rohkeasti kokeilla uutta. Meidän roolimme ja vahvuutemme on kehittää nimenomaan asumisen helppoutta”, Hörkkö painottaa.
”Tämä on todella mielenkiintoinen projekti meille ja hieno esimerkki siitä, kuinka yhteistyö on voimaa.”
Syvyyttä ja ulottuvuutta kouluyhteistyöhön
ABB:ltä on tähän asti puuttunut amk-yhteistyö, ja Smartlab tuo ulottuvuutta siihen. Tuotemarkkinointijohtaja Jami Sorsa painottaa, että yhteistyötä on toki muuten tehty useilla eri tasoilla, kuten ammattioppilaitosten kanssa Taitaja-kisoissa.
”Tämähän ei ole varsinainen t&k-ympäristö vaan ennen kaikkea soveltavan osaamisen hanke. Täällä voimme tutkia, mitkä ovat lisäarvoa tuottavia digitaalisia palveluita, mistä kuluttaja olisi valmis maksamaan lisää ja mikä tukee jokapäiväistä asumista”, Sorsa toteaa.
Smartlabissa voidaan tutkia asumismukavuuteen liittyviä toiminnallisuuksia ja liittää sisäpuolisen automaation anturointia koko kiinteistön automaatioon ja jopa kokonaisten kaupunginosien ratkaisuihin. Mahdollisuudet ovat todella laajat.
ABB:llä nähdäänkin yhteistyö Metropolian ja Skanskan kanssa ainutlaatuisena mahdollisuutena varmistaa, että yritys pystyy tarjoamaan pohjoismaisiin olosuhteisiin ja asukkaiden odotuksiin sopivia ratkaisuja. Haasteena on keskittyä oikeisiin asioihin.
”Jaamme Skanskan kanssa yhteisen tavoitteen lisätä asumismukavuutta ja asumisen energiatehokkuutta. Opiskelijat tuovat ajatteluun raikasta, uutta kulmaa”, Sorsa painottaa.
”Kehityksen tahti on kovaa, eikä kukaan pärjää yksin. Siksi yhteisessä kehitysympäristössä toimiminen on hyvin palkitsevaa.”
Smartlab on kiihdyttämö
”Smartlab on älykotien kehityksen kiihdyttämö, jossa rakennetaan tulevaisuutta ja testataan käytännössä, millaista asuminen voisi olla. Meitä kiinnostaa erityisesti se, millaista teknologiaa ihmiset haluavat ja ylipäätään hyväksyvät”, Metropolia ammattikorkeakoulun teknologiapäällikkö Harri Hahkala kertoo.
Tärkeää on, että digitaaliset ratkaisut helpottavat arkea ja oppivat käyttäjistään juuri sen verran kuin asukas itse haluaa. Syksyllä 2021 valmistunut Smartlab onkin ainoa laatuaan Suomessa. Hahkala kertoo, että tilassa on alun perin sijainnut Metropolian energiavarastointilaboratorio.
”Olen ollut tiiviisti mukana Smartlabin toteutuksessa. Se on käytännössä lähes aito asunto, kerrostalokaksio.”
Tekniikka – lähinnä lämmönjakoinfra – on tuotu näkyville, jolloin se palvelee opiskelijoiden käytännön tutkimista. Samalla he näkevät konkreettisesti, mistä tekniikoissa on kyse.
Rakennuksen katolla on aurinkovoimalat, joista saadaan sähköä, ja lämpökeräimet, jotka tuottavat lämpöä varaajaan. Jos on jäähdytystarvetta, niin absorptiolämpöpumppu pärähtää käyntiin ja tuottaa kylmää aurinkosähkön ja -lämmön avulla erilliseen varaajaan.
”Pumppuyksiköiden avulla voimme tuottaa rinnakkaisten järjestelmien vaatimat resurssit, jolloin luomme miellyttävät olosuhteet sekä lämmön että kylmän osalta.”
Smartlabin toteutuksessa on ollut mukana myös Stadin ammatti- ja aikuisopisto.
”He ovat konkreettisesti tehneet tänne seinärakenteet ja lvi-asennukset. Ainoastaan sähkö- ja automaatioasennukset ovat tulleet luvanvaraisilta yrityksiltä. Tässä on siis panostettu myös toisen asteen yhteistyöhön”, Hahkala painottaa.
Maaliskuussa oli ensimmäinen tapahtuma, jonne kutsuttiin myös kolmansia osapuolia. Se järjestettiin ”Innovation by Invitation” -tyyppisenä tapahtumana.
”Sinne kutsuttiin eri kokoluokan markkinoille jo etabloituneita yrityksiä kehittämään yhdessä meidän kanssamme tätä ekosysteemiä. Haluamme nähdä, että tämä toimii alustana, jossa pystymme tuomaan lisää toiminnallisuutta ja toimimaan ikään kuin veturiyrityksenä”, Sorsa kertoo.
Digitaaliset palvelut ja älykoti ovat nyt tapetilla
”Olemme maanlaajuisesti keskittäneet kehitystoimintamme tämäntyyppisissä asioissa. Tuemme rakentavia yksiköitä ja projektikehitystä. Digitaaliset palvelut ovat se yksikkö, jossa itse operoin, ja älykotiasiat ovat viime aikoina olleet työn alla”, Skanskan kehityspäällikkö Tuomas Koivula kertoo.
”Tänne olemme monipuolisesti yrittäneet rakentaa kaikkia mahdollisia ratkaisuja, joita todellisuudessakin teemme – ja vähän enemmänkin. Näiden yhteistoiminta ja näiden järjestelmien yhteen nivominen ovat se keskeinen iso asia.”
Koivula huomauttaa, että monesti asiat toimivat yksittäisinä mutta eivät välttämättä yhteen. Tämäntyyppisessä ympäristössä on turvallista kokeilla, testata ja kehittää asioita niin, että ne on mietitty kokonaisuuksina.
Ilmiölähtöistä opiskelua yhteistyössä yritysten kanssa
”Kaikilla opiskelijoillamme on mahdollisuus tutustua tulevaisuuden älykoteihin ja niiden ratkaisuihin sekä laajemminkin koko uuden kampuksemme talotekniikka- ja rakennusautomaatio- ja älyratkaisuihin”, Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri kertoo.
”Smartlabissa pystymme näyttämään opiskelijoillemme nyky- ja tulevaisuuden tekniikkaa ja ennen kaikkea sitä dataa, mitä rakennuksesta on mahdollista saada irti. Sen ohessa saamme opiskelijat miettimään, mitä kaikkea tällä datalla voisi tehdä ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi, ympäristön parantamiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja kustannusten säästämiseksi.”
Innovaatioprojektit ovat mielenkiintoinen osa opiskelua, ja monet opiskelijat tulevat tekemään niitä myös Smartlabissa – ja kymmenet opiskelijat ovat jo omansa tehneetkin tähän mennessä. Innovaatioprojektin ideana on, että opiskelijat pienissä ryhmissä ratkovat yrityksiltä saatuja haasteita tyypillisesti moniammatillisissa ryhmissä.
”Monialaisuuden ansiosta saamme eri alojen tulevat ammattilaiset tekemään yhteistyötä opintojen aikana. Täälläkin olemme kytkeneet rakenne- ja talotekniikan sekä vanhustyön opiskelijoita yhteen miettimään vanhusten asumiseen liittyviä haasteita. Projekteihin voidaan kytkeä palvelumuotoilua, taloutta, sähkö- ja automaatiotekniikkaa, mikä onkin yksi Metropolian vahvuuksista.”
Opiskelu Metropoliassa on ilmiölähtöistä, ja niitä ilmiöitä voi olla niin Smartlabissa kuin älykampuksellakin. Metropoliassa opiskelu pyritäänkin kytkemään mahdollisimman pitkälti koulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan innovaatiokeskittymien kautta.
”Hankkeemme kestävät yleensä vuosia. Siinä ajassa tekniikka kirii vauhdilla eteenpäin, ja kun saamme palautetta, on tieto vanhentunut. Täällä pääsemme nopeammin ja ennakkoluulottomammin kokeiluihin.”
Koivula painottaa, että ihminen on kaiken keskiössä ja se kiinnostaa rakentajaa. Kun puhutaan kodista, niin siellä asuu ihminen, jolla on erilaisia tarpeita.
Innovaatioprojektien punaisena lankana kulkee datan kerääminen, ohjaaminen ja käsittely. Smartlab on tähän erinomainen testausalusta.
”Kehitysideoita kerätään testiryhmiltä, ja koekäyttö tapahtuu turvallisessa ympäristössä. Kun asukas sitten muuttaa uuteen kotiin ja ottaa teknologian käyttöönsä, asunto on valmis adaptoitumaan asujansa mukaan”, Koivula toteaa.
Ne, joita digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto vielä mietityttää, voivat hyödyntää älykotien ominaisuuksia haluamassaan määrin. Valmius teknologian käyttöönottoon kuitenkin on. Hyödyt kumuloituvat sitä mukaa, kun käyttökokemusta ja tietoa kertyy.
”Parhaimmillaan ihmisen älykodilleen tuottama data tulee lisäämään konkreettisesti hyvinvointia, kuten unen laatua ja palautumista. Koti sykkii ihmisen tahdissa ilman, että sen päivän mittaan tekemiä ratkaisuja edes huomaa”, Koivula sanoo.
”Oma lempiaiheeni on, että kun tiedämme, mitä asunnossa tapahtuu, tiedämme myös, mitä ihmisessä tapahtuu. Nämä ehkä yhdistyvät, ja asunto adaptoituu ihmiseen. Oma asuinympäristökin voisi tukea hyvinvointia ja hyvää oloa.”
Oppivaa asuntoa ei tarvitse itse säätää
Asunnoista voi tulla oppivia, jolloin olosuhteita ei tarvitse enää erikseen säätää. Parhaimmillaan asunto voi jopa aktivoida ihmistä.
”Minulla on iso odotusarvo, että saamme tuotteistettua myytävän konseptin Skanskalle ja muillekin toimijoille – eli valmiita, hienoja ja toimivia ratkaisuja”, ABB:n kotimaan myyntijohtaja Harri Liukku painottaa.
Rakennuksessa on todella paljon tekniikkaa: antureita, sensoreita, kosketusnäyttöjä ja ipadeja. Sitä ei Liukun mukaan kannata pelästyä, sillä täällä on nimenomaan tarkoitus löytää parhaimmat ratkaisut, eli mikä oikeasti toimii.
Smartlabissa on tarkoituksella kaksi eri sähköjärjestelmää. Toinen on Free at home, joka on helpompaa kodinohjausta.
”Sähkökeskus on huomattavasti suurempi kuin normaalissa asunnossa, mutta täällä onkin toteutettu todella järeästi kaikkea mahdollista tekniikkaa”, Liukku kertoo.
Lopputuloksena syntyy konsepti, joka voidaan laittaa perustaloon tai asuntoon. Niitä voidaan myöhemmin laajentaa tuotteistuspaketeilla, esimerkiksi verhojen ja valaistuksen säätämiseen.
Toinen sähkökeskus perustuu knx-standardiin, jollaiseen on aiemmin totuttu isommassa mittakaavassa, kuten Helsingin Musiikkitalossa ja Kalasatamassa. Siellä talot ovat osa isompaa koko kaupunginosan infraa, jolloin siihen liittyvät kysyntäjousto, huipunleikkaus ja kuormienhallinta.
”Elämme murroksessa, jossa omakotitalon teknologia voidaan tuoda kerrostaloon. Se on meille iso juttu”, Liukku korostaa.
”Se ei ole helposti ratkaistava asia, sillä omakotitalon rakentajat usein perehtyvät tarkkaan ja itse suunnittelevat, mutta kerrostaloon pitää tuoda konsepti, joka luo valmiuksia.”
Kaikki tekniikat, joita Smartlabissa käytetään, toimivat avoimella rajapinnalla. Smartlab on avoin ympäristö, mikä mahdollistaa eri osapuolten liittymisen siihen mukaan, ja sitä kautta se mahdollistaa todellisen ekosysteemin kehittämisen digitaalisen kodin ympärille.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Metropolia ammattikorkeakoulun Smartlab on huomisen tutkimusalusta- ”Täällä pääsemme nopeammin ja ennakkoluulottomammin kokeiluihin””