Kokeile kuukausi maksutta

Rambollin Maija Jokela: Nyt jos koskaan kestävä kehitys joutuu kovaan syyniin

Rambollin toimitusjohtajan Maija Jokelan mielestä suunnittelualoilla ollaan turhan vaatimattomia eikä uskalleta puhua hankkeista.

Toimitusjohtaja Maija Jokela ja Rambollin uusi Espoon pääkonttori. Sielläkin mietitään parhaillaan monen muun työpaikan tapaan, miten uusi rakennus palvelisi parhaiten hybridityöskentelyä. Kuva: Liisa Takala.

Rambollin vuoden alussa julkistettu uusi strategia on pitänyt viime syksynä työnsä toimitusjohtajana aloittaneen Jokelan kiireisenä. Vapaasti suomennettuna ”Kestävän muutoksen kumppani” -strategia on joutunut tarkkaan syyniin, sillä erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaneen hyökkäyssodan ansiosta maailma on kääntynyt uuteen asentoon.

”Pohdimme tässä uudessa maailmantilanteessa, että onko kestävä kehitys ykkösjuttu, kun ympärillä tapahtuu kaikenlaista. Itse uskon, että tämä on meille entistäkin vahvemmin oikea valinta”, Jokela kertoo.

Jokelan kahdeksan ensimmäistä kuukautta ovat olleet intensiivisiä. Hän on ”opetellut” toimimaan itselleen uudenlaisessa toimintaympäristössä, matriisiorganisaatiossa, joka on Jokelalle aiemmin tuttujen linja- ja projektiorganisaatioiden välimuoto.

Ramboll on jaettu maaorganisaatioihin ja globaaleihin liiketoiminta-alueisiin.

”Liiketoiminta-alueet kehittävät esimerkiksi teknisiä ratkaisuja ja hakevat kansainvälisiä projektitiimejä yhteen. Se tuo uusia mahdollisuuksia projekteista ja tarjouksista keskusteluihin.”

Reilu vuosi sitten Jokela teki rohkean uraliikkeen ja menikin takaisin suunnittelualalle vaikka hän oli juuri siirtymässä rakentamisen puolelle.

Insinöörit ja arkkitehdit mahtuvat kyllä saman katon alle

Alan yritykset kasvavat myös yrityskauppojen avulla, kuten Rambollkin on tehnyt. Saman katon alle on kertynyt niin insinöörejä kuin arkkitehtejäkin.

”Emme voi ajatella, että jokainen tekisi töitään vain omissa lokeroissaan. Vaikutusten arviointia teollisuusalueelle voidaan tehdä työryhmässä, jossa on palvelumuotoilija, kaavoitus- ja maaperäasiantuntijoita, tietomallintajia ja vaikkapa biologeja.”

Yhtiöllä on 22 toimistoa eri puolilla Suomea. Työt jakautuvat ympäri maata, ja esimerkiksi Rovaniemen yksikön yksi suuri asiakas on Espoon kaupunki.

Yhtiön pääkonttorilla Espoossa mietitään vakituisten työpisteiden määrää ja muokataan olemassa olevia tiloja erilaisiin työskentelytapoihin sopiviksi.

”Työmme on suurelta osin paikasta riippumatonta, ja pidän itsekin etätyöskentelystä. Ihmisten tapaaminen on kuitenkin tärkeää, ja jos etätyöpäivät on aikataulutettu hyvin tiukasti, aitoihin tapaamisiin ei jää aikaa. Se on suuri harmi.”

Maija Jokela aloitti Rambollin toimitusjohtajana viime vuode nsyksyllä. Kuva: Liisa Takala Liisa Takala. Maija Jokela, Ramboll, Espoo.

Muuttuuko suunnittelu työkieli?

Eri suunnittelualojen välillä työtilanteissa on suuriakin eroja. Infrapuolella on pulaa esimerkiksi silta-asiantuntijoista. Ratasuunnittelijoita taas valmistuu vähän, mutta tilanne on ollut tiedossa jo pitkään. Toimisto- ja liiketilarakentaminen on hiljentynyt jo koronan aikana, ja asuntosuunnittelun kysyntä on tällä hetkellä vähentynyt.

Kansainvälistyminen lisääntyy, sillä yhä useampaan Rambollin projektiin halutaan osaamista myös Suomesta ja sama toisinpäin. Asioita joudutaan pohtimaan uudesta näkökulmasta työkielestä lähtien. Esimerkiksi Tanskassa yhtiön pääkonttorissa työkieli on englanti.

”Kielikysymys on olennaisen tärkeä, kun lähdetään viemään osaamista ulos. Suomessa on erikoisosaamista esimerkiksi tietomallinnuksessa sekä kestävän kehityksen ratkaisuissa. Korkean rakentamisen erityisosaamista sekä kaupallisen puolen konsultointia me puolestaan haemme ulkomailta.”

Turha ujostelu pitäisi unohtaa

Jokelan mukaan suunnitteluun pitäisi tietysti panostaa enemmän, koska suunnittelussa tehdään päätökset, jotka vaikuttavat koko hankkeen kustannuksiin, aikatauluun ja lopputulemaan.

Rakennusalalle suunnittelun ja asiantuntemuksen vienti voisi olla uusi mahdollisuus tulevaisuuden kansainvälisillä markkinoilla. Jokelaa harmittaa, että suunnittelu unohdetaan usein rakentamisen kokonaisuudesta.

”Eihän rakennusala ole vain rakennusliike, mutta toki itse rakentaminen on näkyvä vaihe, jossa eurot pyörivät suuremmin. Suunnittelualoilla ollaan turhan vaatimattomia eikä uskalleta puhua hankkeista, koska nehän ovat asiakkaiden hankkeita.”

Ukrainan jälleenrakennushankkeen arvioidaan olevan jopa tuhannen miljardin euron kokonaisuus, jossa yhteiskunnan infrastruktuuria joudutaan rakentamaan kokonaan uudelleen.

”Tilanne on karmea. Kun jälleenrakennus voidaan aloittaa, haluamme olla mukana. Esimerkiksi energia-asioissa näemme globaalisti suuria mahdollisuuksia, jotka liittyvät suoraan käynnissä olevaan energiamurrokseenkin.”

Jokelan oman joukkueen rakentaminen on näkynyt uusina rekrytointeina.

”Suunnittelualalta on ollut liikettä rakennusyhtiöihin. Johtotehtävissä on ollut paljon muutoksia, ja samalla myös tiimimme on elänyt. Se tuo aina uusia mahdollisuuksia, minusta johtoryhmässämme on hyvä kombinaatio kokemusta ja uusia ihmisiä.”

Lähiaikojen tähtäimessä näkyvät maltilliset yleiset kasvutavoitteet, kannattavuuden parantaminen ja energiaan liittyvän konsultoinnin ja vastuullisuuskonsultoinnin lisääntyminen.

”Toivon, että ihmiset voivat olla täällä omia itsejään ja ympärillämme on avoimuuden henki sekä ylpeys omasta työstä.”

Lue tästä lisää Jokelan 20 vuoden nousujohteisesta urasta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rambollin Maija Jokela: Nyt jos koskaan kestävä kehitys joutuu kovaan syyniin”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat