Kokeile kuukausi maksutta

Arkkitehti Elissa Aallosta kertova kiertonäyttely ensimmäisenä esille Rovaniemen Lappia-taloon

Määrätietoinen arkkitehti Elissa Aalto omisti elämänsä Alvar Aallon elämäntyön jatkamiselle ja vaalimiselle.

Elissa Aalto Lappia-talon rakennustyömaalla. Kuva: Alvar Aalto -säätiö.

Vuonna 2022 vietetään Alvar Aallon toisen arkkitehtipuolison, Elissa Aallon syntymän 100-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden kunniaksi Alvar Aalto -säätiö on tuottanut Arkkitehti Elissa Aalto -kiertonäyttelyn, joka esittelee lahjakkaan ja määrätietoisen suunnittelijan elämäntyötä ja näyttelyn avoimia avajaisia vietetään perjantaina 26.8. klo 16–18 Lappia-talossa.

Näyttelyn ensiesiintyminen nähdään Lappia-talossa Rovaniemellä 25.8.–26.9.2022, jonka jälkeen se jatkaa kiertoaan Alvar Aalto -kaupungeissa eri puolilla Suomea. Näyttely valottaa Elissa Aallon julkista ja yksityistä roolia Alvar Aallon arkkitehtitoimiston arjessa sekä kuuluisan arkkitehtimiehensä rinnalla.

Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio iloitsee siitä, että näyttelyn kautta avautuu mahdollisuus esitellä Alvar ja Elissa Aallon elämäntyötä ja osuutta myös Rovaniemen kaupunkikuvan kehityksessä.

”Aallon arkkitehtuurilla on keskeinen merkitys kaupunkimme arjessa. Arkkitehtonisesti ainutlaatuinen, arktista valoa huokuva kulttuuri- ja hallintokeskuksen miljöö tarjoaa kaupunkilaisille arvokkaan ja viihtyisän kohtaamispaikan, josta kuuluu kiitos myös Alvar Aallon elämäntyön jatkajalle, Elissa Aallolle”.

Kemissä vuonna 1922 syntynyt Elissa Aalto (os. Elsa Kaisa Mäkiniemi) valmistui arkkitehdiksi 1949. Hän aloitti työskentelynsä Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa saman vuoden syksyllä, jolloin työn alla oli sekä mittavia julkisia rakennushankkeita että useita arkkitehtuurikilpailuja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Työtehtävien laajentuessa Elissa sai tehtäväkseen toimia johtavana arkkitehtina useissa merkittävissä rakennushankkeissa, joista yksi ensimmäisiä oli Säynätsalon kunnantalo (1949–52). Työskentelyn lomassa Alvar Aalto mieltyi elämänmyönteiseen ja valoisaan työtoveriinsa, ja pariskunnan seurustelu johti avioliittoon vuonna 1952.

1950-luvulta lähtien Elissa Aalto johti Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun (nykyisin Jyväskylän yliopisto 1951–71) kampusalueen toteutusta ja sai ranskankielentaitoisena vastatakseen Pariisin lähelle suunnitellun yksityistalo Maison Louis Carrén (1956–65) rakennushankkeen etenemisestä. Hänesta tuli jo varhain, vuoden 1958 lopussa, Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon osakas.

Seuraavilla vuosikymmenillä Elissa Aalto oli tiiviisti mukana pohjoismaisena yhteistyönä Reykjavikiin toteutettavan kulttuurikeskuksen, Pohjolan talon (1962−68), toteuttamisessa Islannissa ja Töölönlahden rannalle kohoavan konsertti- ja kongressikeskuksen, Finlandia-talon (1962–75), sisustuksen suunnittelussa. Vuosien saatossa Elissa Aallosta kehittyi Alvar Aallon ajatusten taitava tulkki ja välittäjä, jonka rooli korostui rakennushankkeiden yhteydenpitoon liittyvissä tehtävissä.

Elissa Aallon oma, arkkitehtoninen tuotanto jäi suhteellisen vähäiseksi. Hänen itsenäisinä suunnitelminaan tunnetaan useita pientaloja sekä mm. SOS-lapsikylä Espoon Tapiolassa (1964–65) sekä yksityistalo Villa Hauta-aho (1982–83) Seinäjoella. 1950-luvulla Elissa Aalto suunnitteli Artekille painokangaskuoseja, kuten H55, Pisa ja Patio, joiden geometrisissa muodoissa leikittelivät arkkitehtoniset elementit.

Elissa Aallon työssä näkyy eteenpäin katsova ote

Alvar Aallon kuoleman jälkeen Elissa Aalto johti toimistoa vuosina 1976–1994, saattaen sinnikkäästi loppuun useita kesken olleita rakennushankkeita. Hänen johdollaan valmistuivat mm. pitkään suunnittelupöydällä olleet Lahden Ristinkirkko (1969–79) ja Santa Maria Assunta -kirkko (1966‒80) Riolan Italiassa sekä Essenin oopperatalo Saksassa (1959, 1983–88).

Elissa Aalto vastasi myös Jyväskylän kaupunginteatterin (1964–82) Seinäjoen kaupunginteatterin (1981–87) sekä Rovaniemen kaupungintalon (1963–88) ja Lappia-talon (1961–75) rakentamisesta ja saattoi näin valmiiksi Aallon aiemmin laatimat laajat kaupunkikeskussuunnitelmat.

Arkkitehti Elissa Aalto 1922-1994. Kuva: Michele Merckling, Alvar Aalto -säätiö.

Elissa Aallon rooli Alvar Aallon elämäntyön vaalimisessa on ollut merkittävä. Hän työskenteli Aallon rinnalla ja sittemmin hänen työnsä jatkajana yhteensä 45 vuoden ajan, aina kuolemaansa saakka.

”Elissa Aallon elämäntyön pysyviä maamerkkejä ovat lukuisat loppuunsaatetut projektit ja joukko huolella kunnostettuja arvorakennuksia. Hän osallistui laaja-alaisesti keskusteluun Alvar Aallon arkkitehtuuriperinnöstä ja rakennusten säilyttämisestä ja oli mukana perustamassa Alvar Aalto -säätiötä vuonna 1968”, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.

Elissa Aallon myötävaikutuksella arkkitehtitoimiston piirustus-, valokuva- ja asiakirjakokoelmat siirtyivät Alvar Aalto -säätiön omistukseen ja säilyivät näin yhtenäisenä kokonaisuutena, yhtenä harvoista jakamattomana säilyneistä piirustuskokoelmista maailmassa.

Elissa Aalto 100 -juhlavuotta on vietetty Alvar Aalto -säätiössä vuoden mittaan eri tavoin. Alvar Aallon ateljeessa on esillä pienoisnäyttely Elissa Aallon elämäntyöstä ja aiheesta kertovia teemakierroksia järjestetään säätiön museokohteissa Jyväskylässä ja Helsingissä.

Juhlavuoden kunniaksi säätiö on lanseerannut Elissa Aalto 100 -tuotesarjan. Alvar Aalto -säätiö julkaisee syksyn aikana Elissa Aallosta kertovan kirjan. Juhlavuoden vietto huipentuu Elissa Aallon syntymäpäivään, jota vietetään 22. marraskuuta.
Kiertonäyttely: Arkkitehti Elissa Aalto
25.8. – 26.9.2022 Lappia-talo
Jorma Eton tie 8 A, 96100 Rovaniemi

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Arkkitehti Elissa Aallosta kertova kiertonäyttely ensimmäisenä esille Rovaniemen Lappia-taloon”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat