Kokeile kuukausi maksutta

Asiantuntijat: Energia-avustus on osaltaan kannustanut taloyhtiöitä vaihtamaan maalämpöön

Pyrkimyksen syvempiin energiaremontteihin, energiankulutuksen vähentämiseen sekä päästövähennyksiin tulisi ohjata energiatuen kehitystyötä jatkossa, arvioivat Decarbon-Home-hankkeen tutkijat Hanna-Liisa Kangas ja Jouni Räihä Asiantuntija-kirjoituksessaan.

Maalämpökaivojen porausta Vantaan Leinelässä. (Kuva: Varma)

Decarbon-Home-tutkimushankkeen kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä kaksi kolmasosaa vaihtoi energia-avustuksen tukemana lämmitysjärjestelmää. Asumisen kehittämis- ja rahoituskeskus Aran myöntämiä energia-avustuksia on jaettu vuodesta 2020 lähtien. Kerros- ja rivitalot voivat saada tukea, jos niiden laskennallinen energiatehokkuus paranee vähintään 20 prosenttia.

Kartoitimme Decarbon-Home-tutkimushankkeessa energia-avustusten hakijoiden tekemiä toimenpiteitä sekä näkemyksiä avustuksesta ja energiaremonteista. Kysely suunnattiin kaikille lokakuun 2021 loppuun mennessä energia-avustusta hakeneille, sekä pientalojen asukkaille että taloyhtiöille.

Juttu jatkuu grafiikan alla.

Taloyhtiökyselyyn tuli yhteensä 144 vastausta: 60 taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaa, 53 isännöitsijää, 12 taloyhtiön hallituksen jäsentä, 8 muuta taloyhtiön sisäistä henkilöä ja 11 taloyhtiön ulkopuolista henkilöä vastasi kyselyymme. Tämän tekstin havainnot perustuvat edellä mainitun kyselytutkimuksen taloyhtiökyselyyn.

Lähes puolet taloyhtiöistä teki tuen avulla vain yhden energiatehokkuutta parantavan toimenpiteen, tyypillisimmin he ilmaisivat vaihtaneensa päälämmitysjärjestelmän maalämpöön. Kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä 46 vaihtoi öljylämmityksestä ja 23 kaukolämmöstä maalämpöön. Kerrostalokohteiden remonttien yhteydessä asennettava maalämpöjärjestelmä sisältää yleensä lämmön talteenoton poistoilmalämpöpumpulla ja sen asennuksen yhteydessä rakennukset kytketään irti kaukolämmöstä, jos rakennus oli ennen remonttia kaukolämpökohde.

Vaihdolla haetaan taloudellista kannattavuutta

Tärkein syy maalämpöön vaihtamisessa on ollut taloudellinen kannattavuus pitkällä aikavälillä. Tämä oli tärkein syy kaikilla kaukolämmöstä maalämpöön vaihtaneilla taloyhtiöillä. Osalla öljylämmityksestä maalämpöön vaihtaneilla taloyhtiöillä tärkein syy lämmitysjärjestelmän vaihtoon oli vähäpäästöisyys. Lämmitysjärjestelmien vaihtoja tehtiin myös pois maakaasusta ja sähkölämmityksestä. Maalämmön lisäksi lämmitysjärjestelmäksi vaihdettiin tuen avulla muita lämpöpumppuratkaisuja ja kaukolämpöä.

Lämmitysjärjestelmän vaihdon jälkeen seuraavaksi suosituimpia toimenpiteitä olivat ikkunoiden ja ulko-ovien vaihdot, jotka toteutettiin reilussa 20 prosentissa taloyhtiöistä. Seuraavaksi yleisin toimenpide (yhteensä lähes 20 prosenttia taloyhtiöistä) liittyi ilmanvaihdon energiatehokkuuden parantamiseen joko lämmön talteenoton tai poistoilmalämpöpumpun asennuksen muodossa. Lisäksi yli kymmenessä prosentissa kohteista tehtyjä toimenpiteitä olivat yläpohjan lisäeristys, kiinteistöautomaatio ja tiivistäminen. Aurinkopaneelit asennettiin noin kymmeneen prosenttiin kohteista, samoin ulkoseinien eristäminen toteutui noin 10 prosentissa taloyhtiöistä.

Harvemmin toteutettuina toimenpiteinä oli tehty myös sisäseinän lämmöneristys, jäähdytysjärjestelmä, alapohjan lisäeristys, aurinkolämpö, aurinkosuojaus ja jäteveden lämmöntalteenotto. Energiaremontti toteutettiin osana laajempaa remonttia vain hyvin harvoin, mutta joissain kohteissa energiaremontin yhteydessä tehtiin toimenpiteitä esimerkiksi sähköjärjestelmiin. Energiaremontin rajoitteista merkittävin asia oli tontin maaperä tai tilanahtaus.

Suuret tekevät useampia toimenpiteitä kerralla

Koska energia-avustukset ovat uusi politiikkakeino Suomessa ja suuret energiakorjaushankkeet käynnistyvät hitaasti, oli tutkimuksessa mukana vain 34 yli 20 asunnon taloyhtiötä. Suurissa taloyhtiöissä tehtiin enemmän energiatehokkuustoimenpiteitä kuin pienemmissä (keskimäärin vähän yli kolme toimenpidettä). Suuremmissa taloyhtiöissä päätöksenteko vie kauemmin, joten ajan myötä näitä tulee todennäköisesti enemmän mukaan energia-avustuksiin.

Energia-avustus mahdollistaa aiempien toimenpiteiden hyödyntämisen tarvittavaan E-luvun parantamiseen pääsemisessä. Yhtäältä on hyvä, että instrumentti ei rankaise aiemmista toimenpiteistä. Usein nimittäin käy niin, että jo tehdyn energiatehokkuusparannuksen jälkeen seuraavaa toimenpidettä ei enää tehdä. Toisaalta tulisi kuitenkin huomioida myös se, että toimenpiteitä toteutettaisiin kerrostalokannassa vaikuttavimmin ja oikeudenmukaisemmin.

Energia-avustusta on ollut mahdollista saada suurempi määrä, jos energiatehokkuus paranee remontissa lähes nollaenergiatasolle. Tutkimuksemme pohjalta näyttää siltä, että lähes nollaenergiatasoon on pääosin remontoitu silloin, kun se on ollut helppoa. Tämä tilanne on ollut esimerkiksi silloin, kun pelkkä lämmitysjärjestelmän vaihto on riittänyt saavuttamaan tavoitteen. Joitakin mainittuja lisätoimenpiteitä, jotka johtivat lähes nollaenergiatasolle, olivat aurinkopaneelit, lisäeristykset, lämmön talteenotto, ilmanvaihtokoneen uusinta ja ikkunoiden ja ovien uusinta.

Nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen saaminen laskuun on yksi tärkeimmistä ilmastotoimista, ja Suomen korjausrakentamisen strategiassa onkin kunnianhimoinen tavoite leikata 90 prosenttia nykyisen rakennuskannan päästöistä seuraavan 30 vuoden aikana. Energiakriisi on tehnyt energiankulutuksen nopeasta vähentämisestä entistäkin kriittisempää.

Pelkkä käyttäytymisen muutos ei riitä vaadittaviin tavoitteisiin, vaan lisäksi vanhojen rakennusten energiankulutuksen laskun mahdollistamiseen vaaditaan energiaremontteja. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että taloudellisesti hyvin kannattaviakin energiaremontteja ei usein tehdä. Syynä tähän voivat olla esimerkiksi rahoitukseen tai informaatioon liittyvät syyt.

Hakemisesta käyttäjäystävällisempää

Taltechin ja Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitski on tuonut esille sitä, että Suomen kerrostalokannassa pitäisi löytää keinoja syvempien energiaremonttien tekemiseen. Myös taloyhtiön kannalta on järkevää, jos useita toimenpiteitä on mahdollista toteuttaa kerralla. Kuitenkin tämä voi olla mahdotonta esimerkiksi rahoituksen järjestelyjen kannalta, ja hankkeita saattaa olla hankala saada läpi taloyhtiön päätöksenteossa.

Pyrkimyksen syvempiin energiaremontteihin, energiankulutuksen vähentämiseen sekä päästövähennyksiin tulisi mielestämme ohjata tuen kehitystyötä jatkossa. Lisäksi tuen hakemista tulee kehittää käyttäjäystävällisempään suuntaan, esimerkiksi niin, että tukipäätökset tehdään ripeästi ja avustuksen perustelut ovat selkeät.

Kirjoittajista Hanna-Liisa Kangas on ympäristötaloustieteen tohtori, joka työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) erikoistutkijana tutkimusalueinaan ilmasto- ja energiapolitiikka. Hän toimii tutkijana Kohti hiilivapaita koteja: Asukaskeskeiset ratkaisut lähiöiden ja maaseudun ilmastoviisaaseen asumiseen (Decarbon-Home) -tutkimushankkeessa. Hanketta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Jouni Räihä työskentelee tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa (Syke), jossa hän vetää Decarbon-Home-hankkeessa energia-avustuksia analysoivaa työpakettia. Lisäksi hän on ollut mukana useissa rakentamiseen ja energiasektoriin liittyvissä hankkeissa. Lämmitysjärjestelmävalinnat ovat olleet yksi hänen erityisen tutkimushuomionsa kohteista.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Asiantuntijat: Energia-avustus on osaltaan kannustanut taloyhtiöitä vaihtamaan maalämpöön”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat