Kokeile kuukausi maksutta

Taloyhtiö­lainoissa muhii pommi, joka voi räjähtää pian

Taloyhtiölainojen korkojen nousu realisoituu monilla vasta ensi keväänä. ”Keväällä käydään kiperiä keskusteluja isännöitsijöiden ja ja taloyhtiöiden välillä”, sanoo OP:n Heikki Peltola.

Monien taloyhtiöiden lainat on tarkistettu viime keväänä nollakorkojen aikaan 12 kuukauden euriborin mukaisesti. Ensi keväänä on vuorossa kipeitä keskusteluja. Kuva: Pasi Salminen

Korkojen nousu on saanut monet asuntovelalliset tarkastelemaan menojaan uusiksi, kun korkojen tarkistus on nostanut kuukausittaisia kuluja.

Samalla korkojen nousu iskee myös taloyhtiöiden lainoihin.

Korkojen lisäksi asumismenoja nostaa inflaatio, etenkin energiahintojen nousun takia. Kotitalouksien kannattaakin nyt varautua sekä hoito- että pääomavastikkeiden nousuun, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

”Yleinen inflaatio nostaa hoitovastikkeita eli energia- ja huoltokuluja, kun taas korkojen nousu nostaa pääomavastiketta”, Järvinen sanoo.

Lue lisää: Sijoittajien hulppean veroporkkanan keksijä myöntää: ”Seuraukset karkasivat käsistä, ensin innostuin, sitten aloin kauhistua”

Taloyhtiölainojen korkojen nousu ei ole vielä huolestuttanut kuluttajia, sillä monien taloyhtiöiden lainat on tarkistettu viime keväänä nollakorkojen aikaan 12 kuukauden euriborin mukaisesti, sanoo OP:n pk-yritysten ja yhteisöjen pankkitoiminnasta vastaava johtaja Heikki Peltola.

Lainan korkojen tarkistusajankohta ajoittuu monissa taloyhtiöissä keväälle, sillä yhtiökokoukset pidetään keväisin, ja silloin on yleensä myös sovittu lainoista ja niiden nostamisista.

Taloyhtiölainojen korkojen nousu realisoituu siis joukolla vasta ensi keväänä yhtiökokouksissa.

”Tiedän, että keväällä käydään kiperiä keskusteluja isännöitsijöiden ja ja taloyhtiöiden välillä”, Peltola ennustaa.

Erityisesti korkojen nousu koskettaa uudiskohteita. Niissä asunnon hinta voi koostua jopa 70-prosenttisesti yhtiölainasta. Yhtiölainalle on saatettu myöntää pariksi, jopa viideksi vuodeksi lyhennysvapaata asunnon valmistumisen jälkeen.

Noin 3–5 vuotta sitten valmistuneiden uudiskohteiden yhtiölainoista aletaan periä lyhennyksiä vasta nyt. Kun lyhennykset osuvat vielä yhteen korkojen nousun kanssa, nousevat näiden kotitalouksien asumiskustannukset merkittävästi.

Lue lisää: Asuntosijoittajien hulppea veroporkkana ja paisuneet taloyhtiölainat mietinnässä — Mahdollisista kiristyksistä säädetään ensi vuonna

Rakennuslehti nosti asian esiin jo vuonna 2016. Lue lisää: Huikea piilovelka – asukkaiden taloyhtiövelat paisuneet yli 14 miljardiin

Suomen pankki että Finanssivalvonta ilmaisivat huolensa taloyhtiölainojen nopeasta kasvusta ja suomalaisten velkaantumisesta vuonna 2019. Puhuttiin niin sanotusta piilovelasta.

Peltolan mielestä velka ei koskaan ollut piilossa, mutta nollakorkojen aikana asiaan ei juuri kiinnitetty huomiota. Kuitenkin silloin jo huomattiin, että taloyhtiölainojen pitkät lyhennysvapaat voivat muodostua eräänlaisiksi ansoiksi kuluttajille.

”Pankitkin tunnistivat sen tilanteen, että kuluttajille voi syntyä epäedullisia tilanteita, jos lyhennykset alkavat ja korkojen nousu realisoituu samaan aikaan. Nyt se hetki on käsillä”, OP:n Peltola sanoo.

Vuonna 2019 jutussa todettiin, että ”seuraava taantuma – milloin ikinä se tuleekaan – toimii testinä suurten taloyhtiölainojen riskeille. Pahimmat ongelmat aiheuttaisi lama, jossa työttömyyden kasvu koettelisi ihmisten maksukykyä ja samalla asuntojen arvot ja myyntimahdollisuudet heikkenisivät”.

Keväällä 2021 ministeri Krista Mikkonen halusi tiukennusta sijoittajien veroetuun ja taloyhtiölainoihin: ”Nykymeno hämärtää asunnonostajien hintatietoisutta”

Nyt taantumaa povataan puolella jos toisellakin. Vielä ei kuitenkaan ole hätää, sanoo Peltola, sillä työllisyystilanne näyttää hyvältä.

”Niin kauan kuin työllisyystilanne jatkuu hyvänä, on kyse lähinnä kotitalouksien kulutuksen tinkimisestä. Jos tulee työttömyyttä, niin tilanne kriisiytyy.”

Jotkut taloyhtiöt ovat saattaneet suojata lainansa korkosuojalla tai kiinteällä korolla, jolloin korkojen nousu ei niihin vaikuta.

Taloyhtiöiden lainojen suojaaminen ei kuitenkaan ole ollut kovin suosittua, Peltola kertoo. Nyt suojaamisen hinta on myös kasvanut sen verran, että kiinnostus taloyhtiölainojen suojaamista kohtaan on vähäistä.

Sekä Peltola että Järvinen suosittelevatkin, että kotitaloudet varautuvat jo nyt ensi keväänä nouseviin kuluihin, jos siihen on suinkaan mahdollisuuksia.

”Yhtiökokouksiin kannattaa osallistua, sillä sieltä saa sen tiedon, miltä taloyhtiön tilanne näyttää”, Kiinteistöliiton Järvinen sanoo.

Taloyhtiölainojen korkojen nousu ei välttämättä kosketa kaikkia osakkeenomistajia yhtäläisesti. Jotkut ovat voineet ottaa yhtiölainan osaksi omaa henkilökohtaista asuntolainaansa, kun taas toiset maksavat lainaa pois vastikkeissa.

Tällöin korkojen nousukin kohtelee eri tavalla eri osakkaita.

Lue lisää: Taloyhtiöissä muhii uusi pommi: Asukkaat voivat joutua maksamaan naapuriensa lainoja
Uusien asuntojen hinnasta maksetaan tyypillisesti jo 70 prosenttia yhteisellä lainalla. Tonttirahastojen vastuut kasvattavat yhteistä riskiä entisestään.

 

 

 

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Taloyhtiö­lainoissa muhii pommi, joka voi räjähtää pian”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat