Asiantuntija: Rakennusala kaipaa nyt kiertotalousosaamista – ”Kiertotalouden periaatteet osaksi tutkintoja”

Siirtymä kiertotalouteen on jo täydessä vauhdissa, ja sitä vauhdittavat niin Suomen kansallisen kiertotalouden edistämisohjelman kuin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet.

Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti uusia tuotteita, vaan hyödynnetään olemassa olevaa mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi pitämällä tuotteet ja materiaalit tehokkaassa käytössä. Näin uusia luonnonvaroja tarvitaan vähemmän, jolloin luonnolle jää enemmän tilaa.

Kiertotalous ei kuitenkaan ole vielä valtavirtaa.

Rakennussektorilla fiksumpaan liiketoimintaan siirtyminen on erityisen tärkeää, sillä sektorilla on merkittävä potentiaali vähentää hukkaa, laskea hiilidioksidipäästöjä ja luoda uutta liiketoimintaa kiertotaloudesta.

Keskeinen keino vauhdittaa kehitystä on kiertotalousosaamiseen panostaminen. Kiertotaloutta ei rakenneta ilman osaavia tekijöitä.

Suuria vaikutuksia työhön

Hiljattain julkaistu Sitran Kiertotalous tulevaisuuden työelämässä -selvitys kertoo, että kiertotaloussiirtymällä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia työtehtäviin ja niissä vaadittavaan osaamiseen. Selvityksessä tarkasteltiin kiertotalouden osaamistarpeita rakennus-, kemian- ja teknologia-alalla.

Rakentamisen kiertotalous tarkoittaa esimerkiksi pitkäikäisiä, monikäyttöisiä ja muunneltavia rakennuksia. Kiertotalouden mukaiset rakennukset on suunniteltu helposti huollettaviksi ja korjattaviksi, rakennusmateriaalit käytetään uudelleen ja kierrätysmateriaalien käyttöaste on korkea.

Selvityksen mukaan kiertotalous vaikuttaa toimialojen osaamistarpeisiin jo nyt ja muutoksen ennakoidaan kiihtyvän. Tarkasteltujen toimialojen ja yritysten toimintaympäristö muuttuu nyt nopeasti. Kiertotalous vaatiikin ennen kaikkea kykyä ja joustavuutta oppia uutta.

Uusia taitoja tarvitaan arvoketjun kaikissa osissa: rakennusten suunnittelussa, materiaalikehityksessä, hankinnassa, rakentamisessa, rakennusten käytössä, korjauksessa ja kunnostamisessa sekä purku- ja kierrätysvaiheessa.

Rakennusten elinkaarta pidentävien korjaus- ja kunnostuspalveluiden arvioidaan lisääntyvän ja purkurakentamisen, kierrätyksen ja rakennusmateriaalien uudelleenkäytön yleistyvän merkittävästi rakennusalan arvoketjussa.

Lisäksi digitalisaation merkitys kasvaa läpi arvoketjun. Uutta osaamista tarvitaan esimerkiksi rakennusten energian käytön hallinnassa.

Tärkeimmät osaamisvaatimukset liittyvät myös tulevaisuudessa alan perusosaamiseen.

Usein on ajateltu, että kiertotalous mullistaa toimialat ja niiden osaamistarpeet, mutta Sitran selvitykseen haastatellut toimialajärjestöt, ammattiliitot, yritykset ja koulutussektorin toimijat arvioivat kiertotalousosaamisen rakentuvan kunkin toimialan perusosaamisen päälle.

Yhteistyö korostuu

Muutoksia on siis luvassa, mutta ei välttämättä mullistuksia. Rakennusalalla muutosten arvioidaan tarkoittavan esimerkiksi rakennusmateriaalien uusiokäytön huomioivan purkurakentamisen tai rakennusten elinkaarta pidentävän huollon ja korjauksen lisääntymistä. Lisäksi uusien, vähäpäästöisten rakennusmateriaalien ja -raaka-aineiden valmistus ja käsittely edellyttävät osaamisen lisäämistä ja päivittämistä.

Kiertotalous edellyttää yhteistyötä sekä toimialojen sisällä että toimialojen välillä. Eri alojen arvioidaan sekoittuvan keskenään. Töitä tehdään jatkossa eri alojen ja toimintojen osaamista yhdistävissä tiimeissä. Esimerkiksi rakennussuunnittelussa tilaaja ja toteuttaja tekevät tiivistä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kiertotalousosaamisen arvioidaan näkyvän rakennussektorilla etenkin suunnittelussa ja erityisosaajien sekä laaja-alaisten osaajien kysynnän kasvussa.

Rakennussektorilla kiertotalouteen siirtyminen on erityisen tärkeää, sillä sektorilla on merkittävä potentiaali vähentää hukkaa, laskea hiilidioksidipäästöjä ja luoda uutta liiketoimintaa kiertotaloudesta.

Rakennussektorin koko ja riippuvuus suurista materiaalivirroista tekevät siitä keskeisen tekijän kiertotalousmurroksessa. Kiertotalousratkaisuja on jo paljon, ja ne liittyvät esimerkiksi lämmön, veden ja sähkön kulutuksen optimointiin, teollisuuden sivuvirroista ja kierrätetyistä rakennusmateriaaleista valmistettaviin tuotteisiin ja rakennusten elinkaaren hallintaan. Nyt näitä ratkaisuja tulee ottaa käyttöön entistä laajemmin.

Kiertotalouden periaatteilla on ollut pitkät perinteet rakennussektorilla muun muassa rakennusten pitkissä elinkaarissa ja rakennusmateriaalien korkeassa hyödyntämisasteessa. Näihin on nyt syytä palata, sillä kansallinen ja EU-taso ohjaavat pienentämään rakennusten koko elinkaaren aikaisia hiili- ja ympäristöjalanjälkiä.

Myös digitaaliset ratkaisut voivat auttaa esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden ja elinkaaren hallinnassa sekä rakennusmateriaalien kiertoon saattamisessa tuomalla tietoa rakennusmateriaalien sisällöstä ja kierrätysmahdollisuuksista.

Kiertotalouden periaatteet mukaan alan tutkintoihin

Miten sitten vastata uusiin osaamistarpeisiin?

Tietotasoa kiertotalouden mahdollisuuksista rakennussektorilla tulisi kasvattaa ja kiertotalouden periaatteet tulisi integroida nykyisiin rakennusalan tutkintoihin. Green Building Council on jo kehittänyt aktiivisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalousosaamista Suomessa. Tätä osaamista kannattaisi ottaa laajempaan käyttöön.

Osaamistarpeiden muutoksia kannattaa ennakoida, jotta osaavaa työvoimaa pystytään kouluttamaan ajoissa työmarkkinoille. Ennakointi auttaa myös tutkimus- ja tuotekehityspanosten suuntaamisessa.

Yritykset tarvitsevat myös lisää käytännön esimerkkejä kiertotaloudesta. Käytännön tukea ja esimerkkejä muutoksen hyödyistä tarvitaan esimerkiksi päästövähennysten saavuttamisesta, raaka-aineiden fiksummasta käytöstä tai uuden liiketoiminnan kehittämisestä.

Korkea osaaminen ja jo pitkällä olevat kiertotaloustavoitteet tarjoavat Suomelle ja suomalaisille yrityksille erinomaiset valmiudet tarttua kiertotalouteen. Liikkeellä ovat kuitenkin myös muut, joten toiminnan aika on nyt. Kiertotalous ei ole tulevaisuuden trendi-ilmiö, vaan konkreettisia ratkaisuja luonto- ja ilmastokriisiin tarjoava käytännön työkalu.

Kirjoittaja työskentelee johtavana asiantuntijana Sitrassa.