Kokeile kuukausi maksutta

Pienillä uusmaalaisilla rakennusalan yrityksillä on suurin riski ajautua konkurssiin – ”Asuntorakentamiseen liittyy suurin riski”

Asiakastieto analysoi Rakennuslehden pyynnöstä rakennusalan viime vuosien konkurssitilastojen taustat.

Kuva: Pasi Salminen

Rakennusalan konkurssihakemusten määrä kasvoi viime vuonna hieman vajaat kymmenen prosenttia koronaa edeltävään vuoteen 2019 verrattuna.

Asiakastiedon tilastojen mukaan ensimmäisenä koronavuonna 2020 hakemusten määrä laski reilun 500 vuosihakemuksen tasosta hieman reiluun 400 hakemukseen, mutta laskeneiden lukujen taustalla on väliaikainen rajoitus käyttää konkurssihakemusta perintäkeinona.

Vuonna 2021 määrä nousi 561 hakemukseen. Viime vuonna rakennusalalla tehtiin konkurssihakemuksia 575, jonka on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kaikkien yritysten tilastoissa konkurssihakemusten määrä kasvoi viime vuonna 6,7 prosenttia ja konkurssiin asetettiin yhteensä 2 146 yritystä, josta kasvua kertyy 11,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Toimialana rakennusalan merkitys on suuri, sillä se on esimerkiksi yritysten luottokelpoisutta arvioivan Asiakastiedon tilastoissa toiseksi suurin toimiala heti maa-, metsä- ja kalatalouden jälkeen.

Eniten maksuhäiriöitä on majoitus- ja ravintola-alan yrityksillä. Toimialan yrityksistä peräti 21,4 prosentilla on maksuhäiriöitä. Toiseksi eniten maksuhäiriöitä on rakentamisen toimialalla. Lähes joka viidennellä yrityksellä (18,6 prosentilla) on ongelmia maksujen hoitamisesssa.

Vähiten maksuhäiriöitä on kirjattu maatalous-, metsätalous- ja kalatalouden sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan yrityksillä. Vähäisten maksuhäiriöisten yritysten joukkoon kuuluvat myös suurin osa sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon sekä kiinteistöalan toimialakseen ilmoittaneista yrityksistä

”Rakennusalan trendi näyttää samalta kuin muissakin yrityksissä eli energiakriisin vaikutukset ovat alkaneet näkyä viime syksyn mittaan. Siihen saakkahan kehitys oli valtavan hyvää. Hyvänä asiana voin sanoa kuitenkin ihan viikkotasollakin tätä seuranneena, että mitään räjähdysmäistä konkurssihakemusten aaltoa ei ole onneksi ilmennyt”, Asiakastiedon asiakaspäällikkö Jaakko Nors kertoo.

Pienet yritykset suurimmassa vaarassa

Norsin mukaan ensimmäinen varhainen yritysten ongelmien signaali on trattamäärien kasvu. Jos trattaperintä epäonnistuu eli yritys jättää velkansa maksamatta, tratta protestoidaan. Tratan saa julkaista tai ilmoittaa merkittäväksi luottotietorekisteriin aikaisintaan 14 päivän kuluttua sen lähettämisestä.

”Tästä yleensä näkee, että yrityksellä on ongelmia. Mutta alkuvuoden perusteella vielä ei rymistellä tilastoissa kovin ankarasti.”

Suurin konkurssivaara on pienillä, Uudellamaalla sijaitsevilla asuntorakentamiseen keskittyneillä ja alle 200 000 euron liikevaihtoa tekevillä yrityksillä. Seuraavina uhan alla ovat alle miljoonan euron yritykset. Alatoimialaluokituksissa seuraavaksi suurimmat riskit konkurssihakemukseen ovat lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennusyrityksissä ja rakennuspaikan valmistelutöissä sekä muualla luokittelemattomassa erikoistuneessa rakennustoiminnassa.

”Toimialan sisällä asuntorakentamiseen liittyy suurin riski. Sen taustalla saattaa olla matala alalletulokynnys eli verrattuna esimerkiksi sähköasennukseen tai muuhun erityistä pätevyyttä vaativaan rakentamiseen.”

Nors huomauttaa, että mies ja pakettiauto -tyyppisten urakoitsijoiden suurin riski liittyy yrittäjän omaan riskiin eli työkykyyn ja taitoon työllistää itsensä ja enintään muutama työntekijä.

”Silloin liiketoimintaosaaminen voi olla vähäisempää eikä aikaa monen asiakkaan haalimiseen aina ole. Jos ongelmia ilmenee työn riittävyyden tai muiden asioiden takia, ongelmat alkavat yleensä kasautua nopeasti.”

Luottoluokitukset ovat heikentymässä

Maltillisten konkurssitilastojen taustalla näkyy vaikutukset myös luottoluokituksissa. Rakennusalan yrityksistä 13,9 prosentilla oli vuoden vaihteessa heikko luokitus B  tai  C. Osuus on vuoden kuluessa hieman kasvanut. Syitä tähän ovat esimerkiksi konkurssien ja maksuviiveiden lisääntyminen.

”Koronavuosien 2020-2022 aikana yritykset ovat alkaneet julkaista tilinpäätöstietojaan entistä tunnollisemmin. Samalla Patentti- ja rekisterihallitus on alkanut poistaa toimimattomiksi todettuja yrityksiä kaupparekisteristä. Näin ollen entistä suurempi osa rekisterissä ja Asiakastiedon luokitusten piirissä olevista yrityksistä on aktiivisesti toimivia ja niistä on käytettävissä tilinpäätöstiedot. Luokitukset ovat nyt entistä tarkempia ja tämä on näkynyt heikoiksi (B, C) luokiteltujen yritysten osuudessa myönteisenä kehityksenä.”

Vuoden 2022 aikana yritysten, mukaan lukien rakennusala, riskit ovat kuitenkin kääntyneet kasvuun. Kun konkursseja ja maksuviiveitä on aiempaa enemmän, heikoiksi luokiteltujen yritysten osuus on taas kasvussa. Rahoituspäätöksissä ja miksei myös esimerkiksi asunnonostoaikeissa kannattaa ottaa huomioon yrityksen taustatiedot.

”Toimialan riskisyys kannattaa aina huomioida, mutta yksittäistä yritystä koskeva luotto- tai hankintapäätös täytyy aina tehdä mahdollisimman laajoilla, juuri tätä yritystä kuvaavilla taustatiedoilla. Luottoluokitus ennakoi yksittäisen yrityksen maksuhäiriö- tai konkurssiriskin tarkasti jopa yli vuodeksi eteenpäin ja auttaa näin tekemään turvallisen päätöksen”, Nors huomioi.

”Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja energiakriisi alkavat kurittaa yrityksiä yhä kovemmin. Oma kassa alkaa olla syöty eikä rahoituksen saaminen enää onnistukaan yhtä helposti ja hyvillä ehdoilla kuin aiemmin.”

Suurimmassa kaatumisvaarassa ovat alle kolme vuotta sitten perustetut yritykset.

”Puhumme yritysten kuolemanlaaksosta.  Kolme ensimmäistä yrityksen vuotta ovat vaarallisimmat. Kun siitä on selvinnut puhtain paperein, jatkokin näyttää yleensä paremmalta.”

 

 

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Pienillä uusmaalaisilla rakennusalan yrityksillä on suurin riski ajautua konkurssiin – ”Asuntorakentamiseen liittyy suurin riski””

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat