Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusalan konkurssimäärät ovat koronavuosia alemmalla tasolla

Heikentynyt taloussuhdanne ei näy vielä rakennusalan yritysten konkurssimäärissä.

HS20160801 Mika Kuismanen, VM:n suhdanneyksikön päällikkö, on nimitetty Suomen Yrittäjien uudeksi pääekonomistiksi

Joulukuussa konkurssiin asetettiin Patentti- ja rekisterihallituksen avoimien tietojen perusteella 33 rakennusalan yritystä, joista suuri osa oli pieniä, muutaman hengen työllistäviä osakeyhtiöitä. Joulukuussa konkurssituomion saaneiden yritysten liikevaihdot vaihtelivat noin sadasta tuhannesta eurosta useampaan miljoonaan euroon.

”Vireille pantujen konkurssien määrä on lähtenyt pienoiseen nousuun, mutta olemme vielä sekä konkurssihakemuksissa että itse konkursseissa keskimäärin koronavuosia alemmalla tasolla”, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kertoo.

Kuismasen mukaan konkurssitilastoissa on huomattavaa vaihtelua kuukausittain ja vuosineljänneksittäin.

”Yrityksillä menee vielä toistaiseksi yllättävänkin hyvin. Toisaalta ilmiössä voi vielä näkyä yritysten saamien koronatukien vaikutus ja pikku hiljaa konkurssien määrä on palautumassa normaalitasolle.”

Suhdannetilanteen vaikutus näkyy pienenä nousuna toimintansa hallitusti lopettaneiden yritysten määrissä.

”Yritykset lopettavat nyt toimintaansa vapaaehtoisesti pääasiassa kolmen eri syyn vuoksi. Ensimmäisenä syynä on suhdannetilanne, toisena on energian hintojen raju nousu ja yrityksen katteen heikentyminen ja kolmantena syynä on yrittäjän ikääntyminen ja eläköityminen.”

Kuismanen on huolissaan yritysten rahoitustilanteen heikkenemisestä, sillä suuri osa suomalaisyritysten ulkopuolisesta yksityisestä rahoituksesta on peräisin pankeilta.

”Yrittäjiin kantautuneiden yli toimialojen kattavien viestien perusteella ja yrittäjien näkökulmasta katsoen pankkien toiminta on muuttunut ylikireäksi. Tässä muodossa se ei palvele työntekijöiden eikä kansantalouden etua. Kun yritysten riskipitoinen rahoitus ei toimi, syntyy ilmiö, jossa pankit sysäävät omaa riskipitoisen rahoituksen riskiään yhteiskunnalle kannettavaksi ja yrityksiltä vaaditaan tarpeettoman usein esimerkiksi Finveran myöntämiä takauksia. Toisaalta taas pankit kyllä ottavat tuotot avosylin vastaan.”

Kokenut taloustieteilijä seuraa rakennusalaa suurella mielenkiinnolla. Herkästä suhdanteisiin reagoiva ala on matkalla vähän heikompaan tai hiljaisempaan suhdanteeseen.

”Nähtäväksi jää miten kasvukeskusten asuntojen hintojen lasku antaa shokkia rakennusteollisuuteen. Jos hinnat laskevat pitkään ja voimakkaasti, silloin alan yritykset tietysti alkavat pohtia miten kannattavaa niiden toiminta on.”

Aivan pian ilmiö ei ole todennäköisesti helpottamassa.

”Inflaatio on jo päässyt kustannusrakenteeseen. Tietysti on vaikea arvioida miten kauan tilanne kestää, mutta itse lähtisin tarkastelemaan asioita parin vuoden horisontilla. Olemme siis normaalista poikkeavassa tilanteessa seuraavat pari vuotta.”

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rakennusalan konkurssimäärät ovat koronavuosia alemmalla tasolla”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat