Perspektiiviä piisaa. Lauri Jääskeläisellä on 40 vuoden kokemus rakennuslainsäädännön soveltamisesta. Hän on esitellyt rakennusasioita korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja toiminut alan opetustehtävissä Teknillisessä korkeakoulussa.
Tämä artikkeli on tilaajille
Kirjaudu sisään
Ryhmätilaus digi (+printti)
Ryhmätilaus sisältää haluamasi määrän käyttäjätunnuksia digiin (+printtilehtiä) yhdellä laskulla.
Yksittäistilaus printti+digi
Tilausjakso valittavissa 6/12 kk, myös määräaikaisena.
Yksittäistilaus digi
Tilausjakso valittavissa 6/12 kk.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Lainsäädännön konkari kertoo miten rakentamislaki syntyi – ”Voi olla, että jatkossa saadaan verhotkin mahtumaan huoneeseen””
Mielenkiintoinen näkökulma rakennusvalvontataksoitukseen. Lähtökohtaisesti kun asiakas hankkii palveluita, tulisi palvelun vastata siitä maksettavaa korvausta. Mitä asiakas (rakennushankkeeseen ryhtyvä) konkreettisesti saa rakennuslupamaksun suorittaessaan? Toki luvan käsittelyn, päätöksen, katselmuksia, tarvittaessa jopa ohjausta. Hallinnollisia yleiskuluja toki myös sisältyy taksaan, sekä muuta yleisluontoista rakennusvalvonnan työhön liittyvää kulua (toimistotyöt, arkistointi). Lisäveroksikin tätä maksua on joskus kutsuttu.
Karkeana esimerkkinä, jos omakotitalon rakennuslupamaksu on 6000 € ja rakennusvalvonnan keskimääräinen tuntitaksa 80 € / tunti, tulee tästä 75 h työpanos. Luvan käsittelyyn tästä mennee 8 h, päätöksen tekemiseen 4 h, katselmuksiin pöytäkirjoineen (MRL:n mukainen minimimäärä katselmuksia) 8 h, ohjaukseen 4 h, yhteensä n. 25 h. Tämä siis varsin yleinen omakotitaloprojekti Suomessa, asemakaavoitetulle asuinalueelle. n. 50 h tunnin edestä kuluu työpanosta rakennusvalvonnan muuhun pyörittämiseen?
Työn sisältö on myös mielenkiintoinen. Vastuu rakennushankkeen teknisestä onnistumisesta on rakennushankkeeseen ryhtyvällä. Rakennustarkastajalla ei ole velvollisuutta tarkastaa suunnitelmia tai työmaatoteutusta. Siksikin erityissuunnitelmat (RAK, IV, KVV) ”vastaanotetaan” ja työmaalle tehdään ”katselmuksia” ei tarkastuksia. Vaikkakin rakennusvalvonnan viranhaltijan nimestä voisi muuta päätelläkin. Toki suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuutta arvioidaan sekä valvotaan asemakaavanmukaisuutta, nämä ihan lakiinkin mainittu.
Artikkelissa esitettiin vertaus ajoneuvokatsastukseen. Rakennusvalvonnallisesti rakennushanke päättyy loppukatselmukseen. Mitään vuosittaista lain edellyttämää rakennusten katsastusmenettelyä ei ole olemassa, kuten ajoneuvoille on. Ei kai voida ajatella että rakennuslupaprosessi vastaa rakennuksen keskimääräisen käyttöiän edellyttämiä vuosittaisia toimenpiteitä rakennuksen teknisen kunnon arvioimiseksi?
Lupamaksujen korottaminen on tietysti mielekästä rakennusvalvonnan ja kunnan talouden kannalta, mutta mitä rakennushankkeeseen ryhtyvä, eli asiakas, tästä lopulta hyötyy? Onneksi 4 vuoden päästä taas uusi mahdollisuus kuntalaisilla vaikuttaa rakennuslupamaksujen määräytymiseen.
Uuden MRL:n käyttöönottoa odotellessa : )