Kokeile kuukausi maksutta

Skanskan Tuomas Särkilahti: ”Ennustajat ovat liian optimistisia”

Skanskan Tuomas Särkilahti pitää asuntotuotannon nykytilannetta poikkeuksellisena. Hän arvioi kuluvan vuoden asuntoaloitusten voivan painua jopa alle 20000:n. Toisaalta koko rakentamiseen hän ei odota äkkipysähdystä.

Tuomas Särkilahti. Kuva: Liisa Takala.
Kuuntele juttu

Suomen toiseksi suurimman rakennusliikkeen Skanskan toimitusjohtaja Tuomas Särkilahden näkemys kuluvan vuoden asuntotuotannosta on huomattavasti suhdanne-ennusteita synkempi.

”Kun tätä markkinaa peilaa, uskon, että ennustajat ovat liian optimistisia. 200 00 asuntoa voisi olla se aloitustaso, jopa sen alle, ei 25 000 tai 27 000 asuntoa”, Särkilahti sanoo.

Rakennusteollisuus RT ennakoi maaliskuun lopussa kuluvan vuoden aloitusmääräksi noin 27000 asuntoa. Rakentamisen asiantuntijayhtiö Forecon puolestaan odottaa aloituksiksi vielä noin 30 000 asuntoa.

Jo yli 30 vuotta sitten diplomi-insinööriksi valmistuneella Särkilahdella on perspektiiviä asuntomarkkinoihin. Tällä aikajanalla hän pitää asuntotuotannon nykytilannetta poikkeuksellisena, koska siinä missä aiemmin eri tuotantomuodot ovat hieman tasapainottaneet toisiaan, nyt näin ei ole.

”Ennen on myytävän tuotannon seisahtuessa käynnistynyt neuvottelu-urakkaa, kun sijoittajat ovat aktivoituneet. Nyt se on tietyllä tavalla seis, kun korko rassaa sijoittajia. Suurin piirtein kenelläkään ei ole kykyä ostaa. Aikaisemmin on samaan aikaan kiihdytetty myös tuettua tuotantoa, mutta nyt sitäkään ei ole näköpiirissä. En ihan ymmärrä niitä perusteita Ara-tuotannon vähäisyydestä. Ovatko ne syyt aitoja vai hallinnollista jargonia?”

Särkilahden mukaan koko rakentamiseen ei silti ole tulossa mitään äkkipysähdystä eikä ole aihetta paniikkiin, vaan hankejono näyttää ihan lupaavalta. Hankkeita on rakennusalalle tulossa etenkin teollisuudesta. Myös koulu-, korjaus- ja vesihuollon hankkeita on hänen mukaansa näköpiirissä.

Viime vuonna niin Skanska kuin muutkin kaikkein suurimmat monialaiset rakennusliikkeet menettivät liikevaihtoaan. Särkilahti arvioi, että kaikkien suurimpien yhtiöiden osalta pääasiallinen syy on asuntomarkkinoiden hyytymisessä, mutta myös kovalla kustannusnousulla oli oma vaikutuksensa.

”Suomessa asuntorakentamisen merkitys rakentamisen kokonaisvolyymissä on niin valtavan iso, että se näkyy kaikilla. Enemmän tai vähemmän kaikki kärkipään joukosta kuitenkin vähintään rakentavat asuntoja, jos eivät gryndaa.”

”Ja kyllä se kustannusralli pisti julkiset hankinnat sillä tavalla jäihin, että sodan alkamisen jälkeen kouluhankkeet tai sen tyyppiset yhtäkkiä ylittivät helposti kymmenellä prosentilla kunnan budjetin. Eihän sitä rahaa sielläkään hyllyltä kaiveta. Se johti siihen, että tärkeimmät hankkeet etenivät, mutta alkoi uusi päätöksentekokierros rahoituksen lisäämiseksi, ja osa hankkeista meni jäihin.”

Laman keskellä ensimmäinen työpaikka TKK:lla

Teknillisessä korkeakoulussa rakentamistaloutta opiskelleella Särkilahdella rakennusala kulkee verenperintönä, sillä hänen nyt jo edesmennyt isänsäkin valmistui aikoinaan rakentamisen diplomi-insinööriksi. Myös uusi sukupolvi jatkaa perinnettä, sillä Särkilahden nuorin poika on juuri aloittamassa raksapuolella omaa diplomityötään.

Tuomas Särkilahti

  • Syntynyt 1965 Helsingissä, mutta asunut Espoossa 1-vuotiaasta
  • Valmistui rakentamistalouden diplomi-insinööriksi vuonna 1991 Teknillisestä korkeakoulusta ja lisensiaatiksi vuonna 1995
  • Työskennellyt Skanskalla vuodesta 1997, toimitusjohtajana vuodesta 2014 ja sitä ennen muun muassa varatoimitusjohtajana, toimialajohtajana, aluejohtajana, tulosyksikön johtajana sekä hankinnan ja kehitystoiminnan parissa
  • Työskenteli Teknillisessä korkeakoulussa assistenttina ja tutkijana vuosina 1991–1996
  • Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme aikuista lasta sekä yksi lapsenlapsi
  • Harrastaa murtomaahiihtoa, laskettelua, tennistä, sulkapalloa, padelia, mökkeilyä

Särkilahdella on taustaa myös tutkimustyöstä TKK:n rakentamistalouden laboratoriossa. Päätymisessä opintojen jälkeen sinne töihin ei silti varsinaisesti ollut kyse tutkimustyön imusta.

”Kun valmistuin vuonna 1991, rakennusliikkeiden ja suunnittelutoimistojen ovet kävivät vain ulospäin. Se [työ TKK:lla] sattui aukeamaan mahdollisuutena, ja olin sitten erilaisissa assistentin ja tutkijan pätkätöissä kuusi vuotta.”

Muista rakennusliikkeistä kuin Skanskalta Särkilahdella ei varsinaisesti olekaan työkokemusta, sillä TKK:lta hän siirtyi suoraan ruotsalaistaustaisen yhtiön hankinnan tehtäviin vuoden 1997 alussa. Skanska oli aloittanut Suomessa vuonna 1994, jolloin se oli perustanut tänne tytäryhtiön. Ensimmäiset hankkeet, joista yhtiö kilpaili, olivat konkurssiin menneen Hakan keskeneräisiä työmaita. Alkuvaiheessa myös valtaosa henkilöstöstä oli Haka-taustaista.

”Käytännössä meillä oli silloin vuonna 1997 suurin piirtein yhden käden sormin laskettavissa ne ihmiset, jotka eivät olleet Haka-taustaisia. Toki sitten jo vuonna 1998 ostimme Polarin.”

Hakan ja Polarin peruina Skanska sai erilaisia laatujärjestelmiä, ja Särkilahden kontolle tuli niiden sovittaminen yhteen. Vuonna 2000 yhtiö sai tämän prosessin seurauksena sertifikaatit laatujärjestelmälle, ympäristöjohtamisjärjestelmälle sekä työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmälle.

Virossa tuli oppia katastrofin hallinnasta ja priorisoinnista

Vuosien 2007 ja 2008 taitteessa Särkilahden uralla tapahtui mielenkiintoinen episodi. Hän sai väliaikaisesti hoitaakseen Skanskan Viron-toimintojen toimitusjohtajan tehtävät. Tuolloin elettiin Viron rakennusbuumin loppuvaihetta ja yhtiöllä oli Tallinnassa käynnissä isoja hankkeita, kuten kauppakeskus Rocca al Mare Cityconille, kulttuurikeskus Sakala yhdessä Merkon kanssa sekä lentoaseman laajennus. Tartossa Skanska rakensi yliopistosairaalan laajennusta.

”Meillä oli valtavasti työmaita käynnissä, ja meidän johtomme tyhjeni sieltä paikallista toimitusjohtajaa myöten perustaakseen myöhemmin oman rakennusyrityksen. Sinne ei montaa jäänyt. Sitä piti ruveta paikkaamaan samaan aikaan, kun tuotanto oli aivan huipussaan. Kaikki hommat olivat päällä, ja ihmiset häipyivät projekteiltakin osittain. Sitten sitä seurasi aivan totaalinen äkkipysähdys. Se oli tulipalon sammutusta.”

Tätä muutaman kuukauden kestänyttä jaksoa hän pitää oman oppimisensa kannalta merkittävänä.

”Siinä ainakin oppi, mitä on katastrofin hallinta.”

”Oppi myös priorisoimaan, mikä on ehkä ollut tässä pandemian iskiessäkin yksi taito. Siinä on turha puhua strategiasta, vaan siitä, mitä tehdään iltapäivällä ja mitä huomenaamuna.”

Pitkää pinnaa ja datan keruuta

Mielenkiintoisena vaiheena urallaan Särkilahti pitää myös sitä, kun hän syksyllä 2012 luopui yli puoleksitoista vuodeksi linjajohdon tehtävistä ja otti vastuun kaikista Skanskan teknisistä tukifunktioista Suomessa.

”Se oli hirveän opettavaista siitä, miten iso yritys toimii ja mikä merkitys tukifunktioilla on kehittämisen ja asioiden tekemisen kannalta. Ei pelkkä linjajohto pysty tämän kokoisessa talossa tekemään kaikkea ja viemään asioita eteenpäin ja yhdistämään osaamista. Tämän tyyppisen yrityksen pitää kehittyä ja kilpailla vähän eri asioilla kuin aivan laihoilla yleiskuluilla pystyy tekemään.”

Ison laivan suunta ei myöskään muutu kovin helposti. Vuonna 2014 toimitusjohtajan tehtävässä aloittanut Särkilahti arvioi luonteensa sopivan yhtiön vakaaseen tilanteeseen.

”Aika pitkäpinnainenhan tässä pitää olla. Isossa organisaatiossa jos yhden asian saa vuodessa muutettua, niin voi olla tyytyväinen.”

Vaikka Särkilahti on yliopistomaailman jälkeen viihtynyt jo pitkään yrityselämässä, jonkinlaisesta tutkijaluonteesta kielii ehkä vieläkin se, että hän kertoo panostavansa paljon datan keruuseen päätöksentekoa varten. Toisaalta hän ei tärvää enää aikaa sen viimeisen tiedonmurusen hankintaan, vaan päätöksiäkin on saatava aikaiseksi kohtuuajassa.

”Pian kukaan ei osta perinteistä betonia”

Kansainvälisyys on yksi niistä syistä, joiden takia Särkilahti on viihtynyt niin pitkään Skanskan palveluksessa. Sen ansiosta talon sisällä näkee läheltä, mitä kaikkea maailmalla tapahtuu rakentamisen alalla. Toisaalta yhtiön iso koko on myös aika ajoin mahdollistanut siirtymisen uusiin, erilaisiin tehtäviin. Lisäksi hankkeet ovat hyvin monipuolisia.

Suomessa Skanskan johtoportaassa on ylipäätään ollut melko vähäinen vaihtuvuus moniin muihin alan suuryhtiöihin verrattuna, eli ihmiset tuntuvat viihtyvän yhtiössä pitkään. Särkilahti uskoo, että yrityksen edustamat arvot motivoivat ihmisiä. Yksi näistä arvoista on jo pitkään ollut vahva panostus työturvallisuuteen.

Se on tärkeä arvo myös Särkilahdelle itselleen rakennusalan johtajana.

”Kun on 27 vuotta ollut talossa, niin on nähnyt, mitä kuolemantapaus vaikuttaa oikeasti, kun sellainen tulee. On niin järkeenkäypää käydä sen kanssa taistelua joka päivä. Aina löytyy niitä kyynikoita kommentoimaan, että se on mennyt yli, mutta eivät ne ihmiset ole luultavasti nähneet sen vaikutusta työmaalla ja mitä se tarkoittaa läheisille ja työyhteisölle.”

Viime vuosina myös esimerkiksi ympäristöön ja toimitusketjun vastuullisuuteen liittyvien asioiden merkitys Skanskan arvoissa on kasvanut. Ympäristöasiat ja vihreä siirtymä ovat tärkeitä myös Särkilahdelle. Vaikka tilaajien ja sijoittajien käyttäytymiseen toki vaikuttavat regulaatio ja taksonomia, niin silti hän uskoo, että ihmiset haluavat olla vastuullisia ympäristöasioissa ihan vapaaehtoisestikin. Hän arvioi, että hieman pidemmällä tähtäimellä ympäristövastuullisemmat tuotteet kohentavat myös kustannustehokkuutta.

”Voi olla, että tällä hetkellä vähähiilinen betoni on kalliimpaa kuin perinteinen, mutta eiköhän se keikahda jossain vaiheessa toisin päin. Ja se ei ole kymmenien vuosien päässä, vaan se on aika äkkiä, kun kukaan ei enää osta perinteistä.”

Särkilahden mielestä rakentamisessa olisi tärkeää panostaa enemmän myös kiertotalouteen

”Kiertotalous tulee tietenkin regulaation kautta, mutta se on myös ihan järkeenkäypää, koska jokainen jätekilo, joka lähtee työmaalta, on sinne hemmetin kalliilla ostettu. Sehän yhtyy myös tehokkuusajatteluun. Jos me joudumme viemään kamaa pois, niin totta kai olisi hienoa, että se lähtisi jonnekin muualle kuin kaatopaikalle.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Skanskan Tuomas Särkilahti: ”Ennustajat ovat liian optimistisia””

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat