Kokeile kuukausi maksutta

Lyyra on vaativa työmaa metroaseman yllä

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Ylva Palvelut rakennuttaa Hakaniemeen toimistorakennuksesta, liiketiloista ja hotellista koostuvaa, Lyyraksi nimettyä kokonaisuutta.

Hakaniemen Lyyra koostuu kahdesta rakennuksesta, joiden terävät kulmat ovat tarkasti mietityssä sijaintisuhteessa toisiinsa nähden. Kuva: Jussi Helttunen
Kuuntele juttu

Hakaniemen torin välittömään läheisyyteen Helsingissä valmistuva kohde on viisi vuotta sitten järjestetyn arkkitehtuurikilpailun tulos. Kilpailun voittaneen arkkitehti Tom Cederqvistin suunnitelmassa on sovitettu toiminnallisesti monipuolinen kokonaisuus vaativaan kaupunkirakenteelliseen taitekohtaan.

Toimistorakennuksen ja hotellin terävät kulmat toimivat kehyksenä Kallion kirkolle sekä antavat vastapainoa Ympyrätalon ja Arena-korttelin kaareville muodoille. Cederqvistin mukaan kokonaisuudesta voi halutessaan löytää myös fengshuin periaatteita.

Materiaaliensa puolesta kortteli on sovitettu ympäristöönsä eläväisen tiilen ja patinoitujen kuparipintojen avulla.

”Saimme arkkitehdilta käytännöllisen briiffin keskeisistä suunnitteluperiaatteista, jotka oli tähdellistä tiedostaa myös työmaalla. Niissä korostui muun muassa räystäslinjojen terävien kulmien mittatarkkuuden tärkeys”, kertoo vastaava mestari Ilkka Venho työmaata projektinjohtopalvelumallilla toteuttavasta Haahtelasta.

Rakennuttajapäällikkö Verneri Lehtovirta Ylvasta kertoo tilaajaorganisaatiossa päädytyn Haahtela-mallina tunnettuun toteutustapaan, koska se oli hänen mukaansa tilaajalle edullisin.

”Pääurakoitsijan kate jää tässä mallissa pois. Toisaalta otamme tilaajana riskin, jonka muissa malleissa pääurakoitsija kantaa. Tässä mallissa keskinäinen luottamus korostuu erityisellä tavalla”, hän pohtii.

Toteutustapa helpotti Lehtovirran mukaan myös hankkeen jakamista kahteen vaiheeseen. Koska tilaaja teki osaurakkasopimukset omiin nimiinsä, kustannuksia hotellityömaalla ei tullut siitä, että työmaa oli keskeytyksissä vuoden päivät. Keskeytys johtui pitkälti siitä, että hotellipalvelujen kysyntä romahti koronavuosien aikana.

Vaikeudet hankkeen tiellä eivät tunnetuista syistä lakanneet koronan jälkeenkään. Kun teräksen hinta nousi ensin 500 eurosta tonnilta tuplaksi ja sitten kolminkertaiseksi, hankintojen oikeaa ajoitusta oli mietittävä tarkkaan. Kyse ei ollut ainoastaan teräsrungon ja muiden terästä sisältävien rakenteiden hinnasta, vaan myös toimitusaikojen pitävyydestä. Nyt runkotyöt ovat ohi ja sen myötä hankkeen kriittisin polku taivallettu.

Hakaniemen Lyyra josta vasemmanpuoleinen toimistorakennus on valmis ja luovutettu. Arkkitehti määräsi, että molempien rakennusten terävien kulmien tulee olla just eikä melkein. Oikeanpuoleiseen tulee hotelli. Kuva: Jussi Helttunen

Ahtaasti tarkassa tahdissa

Hakaniemen torin välittömään läheisyyteen, Porthaninkadun varrelle nousevan hotellin kolme alinta kerrosta ovat maanalaisia. Alla on metroasema ja ympärillä tiivistä asutusta, minkä vuoksi tarvittavat louhinnat oli tehtävä tarkkuuslouhintana.

”20 000 kuutioon oli käytettävä yli 600 ampua, jotta tärinät ja kivet pysyivät hallinnassa. Jossain kaivoksessa tuo määrä olisi räjäytetty yhdellä paukulla”, Venho kertoo.

Hotellin tontilta oli jo aiemmin purettu vanha rakennus ja molemmille rakennuksille oli tehty perustukset samassa purku- ja maarakennusurakassa. Ennen kuin hotellin rakentamiselle välttämättömiin louhintoihin päästiin, tontilla sijainnut toimistorakennus oli purettava ja sen alta siirrettävä väliaikaisesti pois suuri määrä kunnallis- ja teletekniikkaa.

Runkovaiheesta lähtien on korostunut logistiikan täsmällisen toimivuuden suuri merkitys. Varastointitilaa työmaalla ei ole, eikä oikein pysäköintitilaakaan, minkä vuoksi materiaalitoimitukset tuodaan työmaalle mahdollisimman pienillä jakeluautoilla työmaan käyttämästä terminaalista Hämeenlinnantien varrelta.

Hakaniemen Lyyra-hotelli

  • Rakennuttaja Ylva Palvelut
  • Projektinjohtopalvelu Haahtela-rakennuttaminen
  • Pääsuunnittelu Arco Architecture Company
  • Rakennesuunnittelu Ramboll Finland
  • Teräsrunkotoimitus Peikko Finland
  • Rungon ja julkisivun asennusurakoitsija AKR
  • Logistiikkaurakoitsija Cramo Finland
  • Työmaan aikataulu Tammikuu 2020 – joulukuu 2023

Runkoa rakennettaessa tarvittiin isompia kuljetusyksiköitä kuin tällä hetkellä, kun on siirrytty sisävalmistusvaiheeseen. Samalla on siirrytty entistä kattavammin neljän tunnin tahtituotantoon.

”Tavallaan esimerkiksi viikko per kerros on sekin tahtituotantoa, mutta varsinaisesta tahtituotannosta voi puhua vasta, kun edetään tässä tahdin pituuden suuruusluokassa. Näin päästään toteamaan, että työsuorite etenee kuten pitää eikä mahdollinen virhe kertaudu toistuvissa työvaiheissa”, projektipäällikkö Jari Pitkänen Haahtelalta perustelee.

Työmaalla työskentelee kaksi tahtivalvojaa, jotta tahti pysyy ja sisältää sovitut työt. Heidän ainoa tehtävänsä on tarkistaa tahdin säilyminen ja raportoida mahdollisista poikkeamista välittömästi.

Valvontaa helpottavat ahkerassa käytössä olevat digitaaliset laadunvarmistustyökalut. Ne ovat viime aikoina kehittyneet niin, että nykyisin ne ovat yhdistettävissä kohteen tietomalliin. Tällä on merkittäviä kustannussäästövaikutuksia, joista yksi on se, että kopioitavia piirustuksia tarvitaan työpisteissä vain poikkeuksellisesti. Vielä merkittävämpi kustannusvaikutus on kuitenkin hyvin hoidetulla logistiikalla.

”Tavoitteena on päästä siihen, että työmaan kokonaistyöajasta 85 prosenttia kuluu arvoa tuottavaan työhön. Aiemmin tämä prosenttiluku oli rakennusalalla vain 35, joten parannus on melkoinen. Kun tutkimuksista tiedetään, että logistiikan osuus aikahukasta on luokkaa 50 prosenttia, on selvää, että sen kunnolliseen hoitamiseen kannattaa satsata”, työpäällikkö Mika Paju Haahtelalta perustelee.

Simo Paju vastaa tahtituotannon, Ilkka Venho työmaan ja Jari Pitkänen koko projektin sujuvuudesta. Kuva: Jussi Helttunen

Kiertotaloutta ja kelluvia rakenteita

Hotellin teräsrungon pääkomponentteihin kuuluvat Peikon valmistamat normaalia ympäristöystävällisemmät deltapalkit. Niiden valmistuksessa on käytetty terästä, jonka hiilidioksidipäästöt ovat noin puolet perinteiseen rakenneteräkseen verrattuna.

Pihakivien valmistuksessa on puolestaan korvattu sementti geopolymeereillä. Lisäksi kaikki valmiissa kiinteistössä tarvittava ostoenergia tulee olemaan hiilineutraalia. Katolle tulee aurinkopaneelisto, ja osa lämmitysenergiasta saadaan jätevesien lämmöntalteenoton ja kaupan lauhdelämmön talteenoton kautta.

Kierrätysperiaatteet olivat keskeisessä osassa jo työmaan alussa, sillä louhe murskattiin työmaalla uudelleen käytettäväksi murskeeksi.

Purkujätteen kierrätysasteeksi saatiin 97 prosenttia, ja rakennusvaiheen kierrätysprosentti on 86.

Muuraustyö on vaativa, mutta sitä on helpottanut se, että rakennuksen teräviä kulmia on voitu hyödyntää muuraustyön lähtöpisteinä.

Muuraustöihin osallistui lyhyen aikaa myös näyttelijä Jussi Vatanen, joka esittää syyskuussa Helsingin ensi-iltansa saavassa Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet -elokuvassa hiekkapuhaltajan työstään potkut saanutta muurarin apulaista.

Teräs- ja betonielementtien lisäksi runko koostuu ontelolaatoista sekä paikallavaletuista porrashuoneista. Runko on tärinäeristetty eräänlaisina jousina toimivien kumimattojen avulla sekä alhaalta että sivuilta. Näin varmistetaan, ettei hotelli- eikä asuinhuoneisiin välity metroliikenteen tai läheisen raitiovaunuliikenteen tärinää.

Lisää kuvia kohteesta:

Mikä kilpailu

Työmaakilpailun ehdokkaat esillä

Rakennuslehti on valinnut Vuoden työmaan 1980-luvun puolivälistä alkaen. Viime vuonna voittajaksi ylsi Lujatalon pääurakoiman Tuusulan uuden lukio- ja kulttuuritalo Monion työmaa.

Työmaakilpailun tavoitteena on paitsi nostaa työmaahenkilöstön arvostusta myös parantaa koko alan osaamista. Kilpailussa etsitään parhaiten johdettua, vaativaa työmaata, jonka ratkaisut esimerkiksi kosteudenhallinnan, työturvallisuuden, laadun, yhteistoiminnan tai tuotannon tehokkuuden kehittämisen osalta ovat hyviä malleja alalle.

Tämän vuoden ehdokkaat esitellään Rakennuslehdessä kesä–syyskuun aikana ja voittaja julkistetaan syksyllä. Voittajan valitsee kokenut asiantuntijaraati.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Lyyra on vaativa työmaa metroaseman yllä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat