Britanniassa yli sata koulua suljettiin ongelmabetonin vuoksi – taustalla suomalaislähtöinen keksintö

Britanniassa yli sata koulua on jouduttu sulkemaan syksyllä osin tai kokonaan betonirakentamiseen liittyvien riskien vuoksi.

Taustalla on suomalais-ruotsalaislähtöinen keksintö: höyrykarkaistu kaasubetoni. Suomessa samankaltainen materiaali tunnetaan siporexina.

Sen kehittivät suomalainen Lennart Forsén ja ruotsalainen Ivar Eklund 1930-luvulla. Britanniassa höyrykarkaistun kaasubetonin käyttöön on liittynyt puutteita.

Kyseinen kevytbetoni oli yleinen rakennusmateriaali Britanniassa 1900-luvun loppupuolella. On arvioitu, että höyrykarkaistua kaasubetonia on käytetty tuhansissa julkisissa rakennuksissa Britanniassa. Koulujen lisäksi sitä on käytetty esimerkiksi sairaaloissa.

Materiaalin etuna oli se, että sen avulla pystyttiin rakentamaan nopeasti. Lisäksi etuna oli materiaalin halpa hinta. Kevytbetonia on käytetty muun muassa kattolankkujen ja seinien valmistuksessa. Britanniassa kevytbetonin käyttöiäksi on arvioitu noin 30 vuotta.

Teräksen ruostuminen aiheutti ongelmia

80-luvulla kevytbetonin nurjat puolet tulivat ilmi Britanniassa. Kävi ilmi, että vesi imeytyi betonin sisällä oleviin teräsrakenteisiin.

Lopputuloksena oli, että teräs ruostui ja betoni alkoi murentua. Ongelma tuli ilmi erityisesti tasakattoisissa rakennuksissa. Kattojen vuotaminen aiheutti ongelmia.

Joskus betonin sisällä olevaa terästä suojattiin ruostumista vastaan, mutta aina riittävää suojausta ei tehty.

Aalto-yliopiston työelämäprofessori Jouni Punkin mukaan siporex-tyyppinen kevytbetoni ei suojele raudoitusta korroosiolta samaan tapaan kuin normaali betoni. Sen vuoksi raudoitus tarvitsee erillisen korroosiosuojauksen.

Britanniassa kevytbetonin vaarat eivät ole ulottuneet pelkästään betonin murenemiseen. Ongelmaksi on noussut muun muassa se, ettei kevytbetonissa ole aina käytetty riittävästi terästä. Teräs ei ole aina kattanut koko lankun mittaa, minkä vuoksi riskinä oli katon romahtaminen.

Vuonna 2018 Gravesendissä sijaitsevan Singlewellin alakoulun katto romahti viikonlopun aikana. Gravesend sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Lontoosta. Koulun rakentamisessa oli käytetty kevytbetonia.

Suomessa ongelmia ei ole havaittu

Suomessa siporexia on käytetty vuosien saatossa runsaasti rakennusmateriaalina. Sen tuotanto loppui Suomessa kymmenisen vuotta sitten, kertoo Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila.

Siporex-lankkuja on käytetty Suomessa ”S-marketin tai K-Marketin kokoluokan” rakennuksissa, Mattila kertoo. Sitä on hyödynnetty niin teollisuusvarastojen, myymälärakennusten kuin asuinrakennustenkin rakentamisessa. Harkkoja on käytetty lähinnä pientaloissa.

Rakennusmateriaali on pysynyt pitkälti samanlaisena vuosien saatossa, Mattila sanoo. Mattilan ja Punkin mukaan Suomessa ei ole havaittu vastaavia ongelmia kuin Britanniassa.

Kosteus ei sovi kevytbetonille

Miksi Britanniassa höyrykarkaistu kaasubetoni on muodostunut ongelmabetoniksi? Siihen Mattila ei osaa sanoa yksiselitteistä vastausta.

Hän ei tunne tarkkaan, miten Britanniassa raudoituksia on suojattu ruostumista vastaan. Suomessa raudoitus on kastettu polymeerisementtivelliin, joka on suojannut terästä betonin rakennusaikaiselta kosteudelta.

Mattilan mukaan kyseistä raudoitettua kevytbetonia ei ole tarkoitettu käytettäväksi Suomessakaan niin, että materiaali on pysyvästi tai pitkään kosteana.

”Suomessa ongelmilta on vältytty, kun on ymmärretty käyttää tuotetta kuivissa sisätiloissa, joissa se on turvallinen ja riskitön”, Mattila sanoo.

”Britanniassa on tunnetusti kostea ilmasto, ja ilmanvaihto ja lämmitys ovat monesti Suomea huonommalla tolalla”, Mattila pohtii.

Mattilan mukaan on mahdollista, kettä Suomessakin kevytbetoniin liittyisi ongelmia. Jos sitä on käytetty rakennuksen yläpohjassa ja vesikatto alkaa vuotaa, voisi teräksen kanssa tulla myös ruosteongelmia.

Jos sen sijaan olosuhteet ovat kunnossa, pitäisi siporexin käyttöikä olla Mattilan mukaan rajaton.

Nykysin karkaistuja kevytbetonituotteita tuodaan Suomeen Baltiasta Baurocin tehtailta. Bauroc AS:n toimitusjohtaja Ivar Sikkin mukaan höyrykarkaistua kevytbetonia voidaan valmistaa erilaisista raaka-aineista. Hänen mukaansa materiaalissa on eroa valmistajakohtaisesti, mutta myös aikakausittain.

”On tärkeää huomioida, että Britannian tapauksessa kyse on julkisten rakennusten tasakattojen elementeistä, ei yleisesti karkaistusta kevytbetonista materiaalina. Tällaisessa tapauksessa vaurioiden taustalla on yleensä laiminlyöntejä katon ja rakenteiden kunnossapidossa ja huollossa tai mahdollisesti suunnitteludetaljeissa, ja rakenteet ovat vaurioituneet esimerkiksi pitkään jatkuneen vesivuodon takia”, Sikk kertoo sähköpostitse.

Britannian tilanteesta ovat uutisoineet muun muassa BBC, The Guardian ja Financial Times.

Lähde: Yki Hytönen ja Matti Seppänen: Tehdään elementeistä. Suomalaisen betonielementtirakentamisen historia (2009)