Kokeile kuukausi maksutta

Tällaista tukea hallitukselta vaaditaan: Jättimäinen korkovähennyksen leikkaus iski asuntovelallisiin täydellä teholla juuri, kun korot nousivat

Hallitukselta on vaadittu asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden palauttamista, jotta kynnys uuden asunnon ostamiseen madaltuisi. Tässä ensimmäisen kerran 1.2.2023 julkaistussa jutussa kerromme, miten suuresta tukileikkauksesta verovähennyksen poistamisessa on kysymys.

Kuuntele juttu

Asuntovelalliset joutuvat kohtaamaan nousseet asuntolainakorot paljon karummista lähtökohdista kuin aikaisempina vuosikymmeninä.

Asuntolainojen kokonaismäärä on noussut rajusti ja kokonaan leikattu asuntolainakorkojen verovähennys iskee asuntovelallisiin kovaa.

On suorastaan kohtalon ivaa, että jättimäinen tukileikkaus osui asuntovelallisiin täydellä teholla juuri silloin, kun nollakorkojen aika väistyi nopeasti nousseiden korkojen tieltä.

Suomen Pankin tilastojen mukaan suomalaisilla kotitalouksilla oli asuntolainaa viime marraskuun lopussa 98,94 miljardia euroa. Kotitalouksien sijoitusasuntolainat eivät ole summassa mukana.

Asuntolainakanta on kasvanut vuodesta 2010 suuruusluokkana arviolta lähes 30 miljardilla eurolla.

Veroetu poistettiin asteittain

Samaan aikaan kun asuntolainakanta on kasvanut, Suomessa on toteutettu ehkä historian suurin asumisen tukiin kohdistuva leikkaus. Vielä vuoteen 2011 saakka asuntolainan korot sai vähentää verotuksessa sataprosenttisesti.

Päätöksen korkovähennyksen poistamisesta asteittain teki Jyrki Kataisen (kok) hallitus.

Vähennyksen leikkaus käynnistyi vuonna 2012, silloin koroista oli vähennyskelpoisia 85 prosenttia. Sen jälkeen etua on pienennetty asteittain.

Vielä viime vuonna asuntolainojen koroista sai vähentää 5 prosenttia, mutta nyt leikkausohjelma on edennyt maaliin saakka. Tänä vuonna asuntolainan korkoja ei voi enää vähentää lainkaan verotuksessa.

Asuntolainakorkojen verovähennys tuntui suoraan asuntovelallisen lompakossa.

Asuntolainan korkojen vähennyskelpoinen osa vähennettiin ensisijaisesti pääomatulosta, mutta jos pääomatuloja ei ollut, vähennys tehtiin niin sanottuna alijäämähyvityksenä suoraan ansiotulojen veroista.

Alijäämähyvityksen määrä oli 30 prosenttia alijäämästä. Jos henkilöllä ei ollut pääomatuloja, alijäämän määrä oli käytännössä vähennyskelpoisen koron määrä.

Laskelma antaa rajuja lukemia

Rakennuslehti pyysi Verohallinnolta laskelmaa siitä, paljonko korkojen verovähennys olisi nykyisellä lainakannalla, jos vielä vuonna 2011 vallinnut täysi vähennysoikeus olisi voimassa.

Tarkastelun lähtökohtana on viime marraskuun lopun lainakanta, 98,94 miljardia euroa. Laskelma tehtiin kahdella eri korkoprosentilla.

Jos korkotaso on nykyisen kaltainen 4 prosenttia, lainakannasta maksetaan korkoa vuodessa 3,96 miljardia euroa. Täydellä korkojen verovähennysoikeudella veroa pienentävä vaikutus olisi 30 prosentin verokannalla laskettuna noin 1,19 miljardia.

Toinen laskelma tehtiin 6 prosentin suuruisella korolla, mikä sekään ei ole historian valossa mitenkään mahdoton taso. Silloin korkomenot olisivat nykyisellä lainakannalla 5,94 miljardia euroa.

Jos korkojen verovähennys olisi täysimääräisesti voimassa, 6 prosentin korkotasolla kansalaiset saisivat asuntolainakoroista 1,78 miljardin euron suuruisen vähennyksen.

Valtava summa poissa kulutuksesta

Verovähennyksen suuruutta koskevan laskelman tehnyt Verohallinnon johtava veroasiantuntija Anna-Leena Rautajuuren mukaan kyseessä on hyvin karkea laskelma siitä tasosta, jolla verovähennyksen määrä liikkuu. Laskelma antaa kuitenkin muutoksen suuruusluokasta luotettavan kuvan.

Rautajuuri kuitenkin huomauttaa, että muun muassa veroasteikkoja on muutettu matkan varrella. Siten aivan edellä kuvatun suuruisesta tukileikkauksesta ei verovähennyksen karsimisessa ole kysymys.

Vertailun vuoksi voi todeta, että vuonna 2010 maksettiin asuntolainan korkoja 1,44 miljardia. Siitä tuli takaisin asuntolainan verovähennyksen kautta 402,9 miljoonaa euroa.

Asuntolainojen korkomenoilla on jo tämän hetken kokotasolla myös kansantaloudellista merkitystä, sillä nuo lähes neljä miljardin euroa ovat poissa kulutuksesta.

Asuntolainojen verovähennyksen leikkaamisessa on äänestäjille kyse niin valtavista summista, että ei tarvitse ihmetellä, miksi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) nosti veroedun palauttamisen keskusteluun.

Yhtä helppoa on ymmärtää, miksi verovähennyksen palautus on valtion menojen näkökulmasta tyrmätty.

Tuen leikkaaminen sujui nyt vähin äänin

Vuosikymmenien kuluessa asuntolainakorkojen verovähennyksen leikkaus on ollut tulenarka kysymys.

Kuvaava on esimerkiksi Suvi-Anne Siimeksen (vas.) tapaus. Toisena valtiovarainministerinä asuntoasioita hoitanut Siimes yritti runsas parikymmentä vuotta sitten poistaa verovähennyksen, kuitenkin lapsiperheitä armahtaen, mutta koki poliittisen tyrmäyksen.

Nyt valtava tukileikkaus sujui kaikessa hiljaisuudessa ilman suurempaa vastustusta, kun korkoja ei matalan korkotason vuoksi ole viime vuosina maksettu juuri lainkaan.

Valtiovarainministeriössä ja ekonomistien keskuudessa on kannatettu asuntolainakorkojen verovähennyksen poistamista. Verotuen katsotaan nostavan asuntojen hintoja.

Asuntovelallinen on kokenut hyötyvänsä verotuesta, mutta onkin vähennyksen hintoja nostavan vaikutuksen takia joutunut maksamaan asunnostaan käytännössä todennäköisesti korkeampaa hintaa.

Korkojen verovähennyksen lopullinen poistaminen osui ajankohtaan, jolloin korot ovat nousseet tuntuvasti. Myös taloyhtiölainojen paisuneet korkomenot kiristävät monen asunnonomistajan taloutta, samoin tonttivuokrien ja myös muiden elinkustannusten nousu.

Saattaa olla, että asuntolainojen verovähennyksen leikkaus on osaltaan kasvattanut taloyhtiölainojen kokonaismäärää. Asuntojen omistajilla ei ole ollut enää aikaisemman kaltaista veroporkkanaa vaihtaa taloyhtiölainoja henkilökohtaisiksi lainoiksi.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tällaista tukea hallitukselta vaaditaan: Jättimäinen korkovähennyksen leikkaus iski asuntovelallisiin täydellä teholla juuri, kun korot nousivat”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat