Lviv on yksi Ukrainan jälleenrakennuksen moottoreista

Lvissä oli ennen sodan alkamista noin 1,1 miljoonaa asukasta koko metropolialue mukaan lukien ja tällä hetkellä asukkaita on noin 500 000 enemmän Ukrainan sisäisestä pakolaisuuden vuoksi. Suuri osa tulijoista on muuttanut tullut Lviviin Ukrainan muista suurista kaupungeista, kuten esimerkiksi Harkovasta, Dniprosta, Kiovasta, Odessasta ja Zaporizziasta varmistaakseen, ettei heidän perheensä tai yrityksensä joudu sodan jalkoihin.

Ihmisten lisäksi on siirtynyt paljon yrityksiä ja erityisesti IT-alan hyväpalkkaisia työpaikkoja. Lvivistä on Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan matkaa noin 600 kilometriä, Puolan rajalle noin 60 kilometriä.

”Lvivissä on käynnissä historiallisen kova rakennusbuumi. Kaupunkiin rakennetaan tällä hetkellä enemmän uusia asuinrakennuksia ja kauppakeskuksia kuin koskaan aikaisemmin. Paikalliseen tapaan asunto mieluummin ostetaan kuin vuokrataan ja se näkyy asuntojen hinnoissa, ne ovat nousseet vuodessa jopa 25-30 prosenttia”, Lvivissa asuva suomalainen liikkeenjohdon konsultti Jukka Laikari kertoo.

Asuntojen hinnat ilmoitetaan Ukrainassa tavallisesti Yhdysvaltain dollareissa, ei hrivnoissa, joten nousu on laskettu nettohinnannousuna.

Ilman paikallista kumppania ei onnistu

Laikari on järjestänyt alueelle useita bisnesdelegaatioita, sillä monelta pohjoismaalaiselta yritykseltä puuttuu suhteet ukrainalaismarkkinoille.

”Nyt suhteita kannattaa luoda ennen kuin sota päättyy ja markkinoille tulee valtava ryntäys. Teamsin avulla niitä ei luoda eikä myöskään kansainvälisissä konferensseissa. Voittajia ovat ne, jotka nyt uskaltavat tulla paikan päälle.”

Laikari on asunut Lvivissä vuodesta 2009 lähtien ja hän työskenteli maassa aluksi it-alan kansainvälistymiskonsulttina. Ukraina on Euroopan suurin it-palveluiden ja ohjelmistokehityksen tuottaja ja koko maailman mittakaavassakin kolmen suuren joukossa. Sen edellä on vain Yhdysvallat ja Intia. Informaatioteknologia on maan kolmanneksi suurin vientiala. Lviv Polytechnica on yliopisto, jonka ympärille kaikki on rakentunut. Viime vuoden lopusta lähtien Laikari on keskittynyt maan jälleenrakentamishankkeisiin.

”Ilman paikallista kumppania markkinalta on mahdoton saada jalansijaa. Toisaalta yksikään paikallinen arkkitehti- tai insinööritoimisto ei tarvitse 20 kansainvälistä kumppania. Jos nyt ei ole paikalla, kumppaneita on myöhemmin vaikea löytää, kun muut maat ovat olleet delegaatioineen liikkeella aikaisemmin. Suomi on Ukrainassa hyvässä ystävän maineessa, mutta osalla yrityksistä rasitteeksi voi muodostua niiden aiempi toiminta Venäjän markkinoilla tai suhde sinne, sillä ukrainalaiset tekevät tarkkoja taustaselvityksiä.”

Niitä yhtiöitä, joiden toiminta on jatkunut Venäjällä sodasta huolimatta, ukrainalaiset eivät päästä markkinoilleen.

Kiivaan asuinrakentamisen lisäksi Lviviin rakennetaan sodan vuoksi muun muassa kaksi suurta sotavammasairaalaa ja kuntoutuskeskusta, joissa kummassakin on noin 3 000 – 4 000 vuodepaikkaa. Hoitohenkilöstöä niissä on jo 10 000 ja lääkäreitä noin 2 000. Mittakaavat ovat valtavat.

”Molempia sairaaloita laajennetaan samalla suuremmiksi kampuksiksi, jonne rakennetaan muun muassa vammautuneiden ja vierailevien lääkärien asuntoja. Tässä on suuria mahdollisuuksia sairaalasuunnittelulle ja erilaiselle sairaala- ja talotekniselle osaamiselle sekä erityisesti esteettömyysosaamiselle. Esimerkiksi ukrainalaisessa asuinrakennuksessa on tyypillistä, että porraskäytävään noustaan katutasosta puoli kerrosta ylöspäin.”

Arvioiden mukaan Ukrainassa ei pärjää tavanomaisella urakointiosaamisella. Paikallisten lisäksi maassa toimii puolalaisia, saksalaisia ja turkkilaisia urakoitsijoita, joita vastaan on vaikea kilpailla hinnalla. Suomalaisyritykset sen sijaan voisivat kilpailla esimerkiksi innovaatioillaan, tuotteiden kilpailukykyisillä hinnoilla, toimitusajoilla tai laadulla.

”Erityisesti tarvetta olisi erikoistumisen sektoreilla, kuten esimerkiksi puurakentamisessa, clt-osaamisessa, eristeissä, erilaisissa rakennusmateriaalien ja -tuotteiden innovaatioissa, käsitellyissä puumateriaaleissa, talotekniikassa ja energiansäästössä. Suunnitteluosaamista tarvittaisiin puurakentamiseen, sairaala-arkkitehtuuriin, esteettömyyteen ja oppilaitoksiin. Myös vaihtoehtoiset energiaratkaisut kiinnostavat, kuten esimerkiksi aurinko- ja tuulienergia sekä maalämpöratkaisut. Infrapuolella teleala tarjoaa paljon mahdollisuuksia”, Laikari luettelee.

Vaikka jälleenrakentaminen ei ole vielä suuressa mittakaavassa alkanut, tälläkin hetkellä rakennetaan esimerkiksi kansainvälisellä rahoituksella saneerauskohteita eli sairaaloita, kouluja ja infrastruktuuria. Yksityiset kiinteistösijoittajat kohdistavat kiinnostuksensa kauppakeskuksiin ja suuriin liikuntakeskuksiin.

Myös suuria tuotantolaitosinvestointeja on käynnistynyt, kuten esimerkiksi Saint-Gobainin suuri sementtitehdas Lviviin ja sementtiterminaali Kiovaan.

”Vapaa-ajan matkailukohteita kehitetään turvallisille alueille länteen, esimerkiksi Karpaattien vuoristoon, jossa on vielä tilaa, toisin kuin esimerkiksi Alpeilla Keskisessä Euroopassa.”

Hankkeen taustalla on vauras maanlaajuinen kauppaketju ja hanketta suunnittelevat arkkitehtitoimisto kartoittaa siihen parhaillaan clt-puurakentamisosaamista. Hankkeen kokonaisvolyymi on suuri, sillä valmistuessaan hiihtokeskuksessa olisi 200 rakennusta pinta-alaltaan yhteensä noin 1,2 – 2,0 miljoonaa neliömetriä ja vuodepaikkoja noin 20 000 – 25 000.