Veden- ja kosteudeneristämistä käsittelevä RIL 107 on ensimmäisestä ilmestymisestään vuonna 1976 lähtien ollut tärkeä hyvän rakentamistavan viitoittaja. Edellisen kerran se päivitettiin vuonna 2012 ja viime vuonna valmistunut on jo kuudes.
Rambollin johtava asiantuntija Timo Turunen huomasi kirjan ensimmäistä lukua kirjoittaessaan, että koko lainsäädäntö asetuksineen oli kymmenessä vuodessa muuttunut täysin. Erityisesti tiukennukset koskivat kosteudenhallintaa ja energiamääräyksiä. Ilmastonmuutos oli toinen iso asia, joka piti ottaa huomioon, sillä Suomen säässä on jo nähty sellaisia kosteus- ja hellerasituksia, joiden piti toteutua vasta 2050-luvun jälkeen. Rakennusten vähähiilisyys- ja pitkäikäisyysvaatimuksiinkin oli pakko reagoida.
Työstä tuli haastava, koska nähtiin, että kaikki nykyisin käytössä olevat rakenteet eivät kestä kasvavia säärasituksia, mutta kuten Turunen sanoi, mitään ei saisi kieltää eikä oikein suositellakaan tai vertailla toisen eduksi, ettei markkinoilla hermostuttaisi. Onnistuneista kompromisseista kertoo se, että päivitys palkittiin Tampereen Rakennusfysiikkaseminaarissa kosteusturvallisen rakentamisen palkinnolla.
Eristerappauksesta keskusteltiin eniten
Kaikissa RIL 107:n päivityksissä on jälkikäteen reagoitu havaittuihin laatuongelmiin. Niin tehtiin nytkin. Erityisesti esiin nousi eristelevyn päälle tehty ohutrappauksesta. Valitettavasti ohutrappausten suunnittelua ja tekemistä ei ole kovinkaan hyvin hallittu ja markkinoilla on järjestelmiä, jotka täyttävät kyllä eurooppalaiset vaatimukset, mutta eivät ole läpäisseet suomalaisia paljon tiukempia säärasitustestejä. Se, että yksi ainoa toimija on tehnyt valtavan määrän sutta kertoo myös heikosta valvonnasta ja siitä, että valvoja ei ole aina käynyt tarkastamassa välivaiheita erittäin joutuisasti etenevässä ohutrappauksessa.
Jo yli sadassa kohteessa on jouduttu tekemään vauriokorjauksia. Pelkästään Afry on kutsuttu selvittämään noin 50 muiden suunnittelemaa vauriokohdetta. Tietoja uusista vauriokohteista tuli vielä kolmevuotisen kirjoitustyönkin aikana niin paljon, että sekin vaikutti tarpeeseen kiristää ohjeistusta. Vaikka pääosa vaurioista kohdistuu ohutrappauksiin mineraalivillan päälle, näytti Pekka Talaskivi RIL:stä Rakennusfysiikkaseminaarissa myös yhden paksurappauskohteen Espoon Kirstinmäestä, jossa koko rappaus oli romahtanut alas. Hän kuvasi eristerappauksista käytyä keskustelua kirjan kuumimmaksi aiheeksi.
RIL 107:n mukaan rakennesuunnittelijan on määritettävä eristerappausjärjestelmien kohdekohtaiset laatuvaatimukset sekä tarvittavat laadunvarmistustoimenpiteet. Eristerappauksia voidaan tehdä sekä elementtijärjestelminä tai työmaalla.
Edellisessä RIL 107:ssa kiellettiin eristerappauksen teko puujulkisivun päälle. Rakennusfysiikan professori Juha Vinha olisi ollut halukas kieltämään mineraalivillan päälle tehdyn ohutrappauksen niillä alueilla missä on kovimmat säärasitukset. Näin rajuun toimenpiteeseen ei kuitenkaan menty vaan oppaassa suositellaan käyttämään tuulettuvaa levyrappausta sekä käytettäessä mineraalivillaa että kovaa EPS-eristettä.

Tulevaisuuteen katsova opas
Tärkein syy RIL 107:n palkitsemiselle Tampereen rakennusfysiikkaseminaarisssa kosteusturvallisen rakentamisen palkinnolla on se, että opas ei pelkästään puutu virheisiin vaan se pyrkii ennakoivasti estämään uusien syntymisen. Kirja katsoo vahvasti tulevaisuuteen ja ilmastonmuutoksen tuomien riskien osalta tarkastelunäkökulma on aina vuoteen 2080 saakka. Uutena asiana esitetään, että rakenteissa pitää olla vikasietoisuutta kestää työmailla ja suunnittelussa tapahtuvat pienet virheet, joita inhimillisessä toiminnassa aina sattuu. Rakenteen pitää kestää myös äkilliset säiden vaihtelut vaurioitumatta. RIL 107 linjaa, että lähtökohtaisesti rakenteisiin, jotka ovat toimivia mutta edellyttävät virheetöntä suunnittelua ja täydellistä suoritusta rakennustyön aikana, tulee suhtautua varauksella. Sama pätee rakenteisiin, joiden puutteellinen huolto tai virheellinen käyttö voi vaarantaa rakenteen kosteusteknisen toiminnan.
Ilmastonmuutokseen varautumisen kannalta selkein kanta tuli suosituksesta käyttää lämpöä eristäviä tuuletuslevyjä. Se vähentää esimerkiksi tiilijulkisivujen kosteusriskejä. Puurankarakenteissa lämpöä eristävän tuulensuojan käyttö ehkäisee homeen kasvulle suotuisten olosuhteiden syntymistä tuulensuojan sisäpinnassa ja puurungon ulko-osissa. Kartonkipintaista kipsilevyä voi edelleen käyttää tuulensuojalevynä, jos sen ulkopuolelle asennetaan lämpöä eristävä tuulensuoja. Vinha yllätttyi kuinka helpolla lämmöneristettyä tuulensuojaa koskevat suositukset menivät läpi, sillä hän odotti sen suhteen lähes yhtä tiukkaa keskustelua kuin eristerappauksistakin.
Ohjeet ovat kuitenkin vain ohjeita eivätkä määräysten tapaisia tilaajia pakottavia lakeja. Turunen kuitenkin toivoo, että uudet ohjeet menisivät hyvin käytäntöön. Tilaajien varautuminen ilmastonmuutokseen on hänen mielestään ollut turhan kirjavaa. Jotkut pitävät kosteudenhallintakoordinaattoriakin vain välttämättömänä pahana tai eivät ole kiinnostuneita siitä, miten ilmastonmuutos lisää kosteusrasituksia ja vaikuttaa näin materiaalivalintoihin.
”Kustannuksista on liian helppo säästää, kun jättää esimerkiksi vikasietoisuusasiat pois.”
Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtaja Risto Levanto pitää RIL 107:n päivitystä erittäin tarpeellisena, sillä hänen mielestään se on alan perusteos, joka pitäisi olla kaikilla suunnittelijoilla ja työmaajohdolla käytössään.
”Viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut valtava buumi rakennusfysiikan ohjeistuksen teon suhteen. Kun nyt tuli RIL 107 ja RIL 225 joka käsittelee lämmöneristysten laskentaa, niin nyt ohjeet ovat varsin hyvällä tasolla. Enää puuttuu suomenkielinen rakennusfysiikan teoriakirja ja ehkä joissakin RT-korteissa on vielä päivityksen tarpeita”, Juha Vinha sanoo.

RIL 107 kirjoittajat: Pekka Talaskivi, RIL; Pekka Laamanen, Afry; Ismo Heimonen, VTT; Tommi Mutanen, Sweco; Lasse Rajala, Katepal; Antti Souto, A-Insinöörit; Timo Turunen, Ramboll ja Juha Vinha, Tampereen yliopisto
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tulevaisuuteen katsovat RIL 107:n kirjoittajat palkittiin kosteusturvallisuuden parantajina”