Rakennusalan konkurssit ovat lisänneet palkkaturvan hyödyntämistä – Summan maksimimäärä on noussut kolmessa vuodessa reilusti

Rakennusalan lisääntyneet konkurssit ovat johtaneet siihen, että konkurssipesät hakevat yhä enemmän palkkasaatavia palkkaturvasta.

Lue lisää alan konkursseista: ”Valitettavasti näyttää ennätyksellisen heikolta” – Konkursseihin kaatuneissa rakennusalan yrityksissä oli lähes 10 000 työntekijää

Palkkaturvana maksetaan työntekijän työsuhteesta johtuvia saatavia silloin, kun työnantaja tekee konkurssin tai on muutoin maksukyvytön.

Palkkaturvana maksetaan työntekijän työsuhteesta johtuvia saatavia, joiden peruste ja määrä on saatu selvitettyä. Saatavaa on haettava palkkaturvana 3 kuukauden kuluessa sen erääntymisestä. Palkkaturvan saamisen edellytyksenä on työnantajan maksukyvyttömyys.

Saatavien enimmäismäärä, mikä voidaan suorittaa palkkaturvana, on 19 000 euroa samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella. Vielä kolme vuotta sitten maksimisumma oli 15 200 euroa.

Palkkaturvahakemuksen käsittelyaikaennuste on keskimäärin 4 kuukautta hakemuksen jättämisestä. Arvio perustuu toteutuneiden käsittelyaikojen keskiarvoon. Hakemusten käsittelyaika vaihtelee tyypillisimmin 1 ja 9 kuukauden välillä ja voi olla keskiarvoa pidempi etenkin lisäselvittelyä vaativissa asioissa.

Haettu summa ei saa olla epärealistinen

Palkkaturvana maksettavan työaikapankkisaatavan enimmäismäärä samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella on työntekijän 6 kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Rakennuslehti selvitti asiaa Rakennusliiton asiantuntijoiden avulla.

Jotta työaikapankkisaatava voidaan suorittaa palkkaturvana, on työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja sisällöstä tullut sopia työpaikalla kirjallisesti tai sen ehtojen tulee olla muutoin kirjattu. Lisäksi edellytetään, että työnantaja on pitänyt työntekijäkohtaisista saatavista ja niiden kertymisestä työaikapankkitiliä tai että tilitapahtumat ja niiden ajankohdat ovat todettavissa työaika- ja palkkakirjanpidosta.

Oikeus saada työsuhdesaatavia palkkaturvana ei ole ehdoton, sillä työntekijän oikeutta palkkaturvaan rajoitetaan väärinkäytösten estämiseen tarkoitetuilla säännöksillä. Palkkaturvaviranomaisella on perustellusta syystä oikeus evätä palkkaturva tai harkita maksettavan palkkaturvan määrä.

Rakennusliiton mukaan kyse on työntekijän kannalta merkittävästä, vaikkakin poikkeuksellisesti käytettäväksi tarkoitetusta oikeudesta, jolla voidaan rajoittaa valtion vastuulle tulevaa maksuvelvollisuutta esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijän saatava perustuu sopimukseen tai järjestelyyn, joka on ilmeisesti tehty palkkaturvan saamiseksi. Tästä olisi kysymys muun muassa silloin, kun on syytä epäillä, ettei työnantaja maksukykyisenä olisi sopimukseen sitoutunut, vaan se on tehty vain siinä tarkoituksessa, että valtio maksaisi saatavan palkkaturvana.

Palkkaturvana haettu saatava evätään myös silloin, jos summa on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä tehtyyn työhön ja muihin olosuhteisiin nähden voidaan pitää kohtuullisena. Tällaisena tilanteena pidetään esimerkiksi yrittäjän perheenjäsenelle suoritettua palkkaa, joka on ylisuuri suhteessa tehtyyn työhön nähden.

Palkkaturvan saaminen ei onnistu myöskään silloin, kun työntekijä on jatkanut työsuhteessa vielä senkin jälkeen, kun hänen on täytynyt tietää, ettei työnantaja kykene suoriutumaan palkanmaksustaan. Säännös on tarkoitettu estämään tilanteita, joissa työntekijä jatkaa työntekoaan työnantajansa palveluksessa, vaikka työsuhteesta johtuvien saatavien maksaminen on laiminlyöty pidemmältä ajalta. Työnteon jatkaminen tällaisessa tilanteessa kasvattaisi palkkaturvan piiriin kuuluvien maksamattomien saatavien määrää.

Rakennusliiton mukaan tarkoituksena ei ole, että työntekijä voisi jatkaa työntekoaan tietoisesti palkkaturvajärjestelmän kustannuksella.