Tutustu nyt Rakennuslehteen 3 kk veloituksetta!

Helsingin Säätytalo ehostuu perusteellisesti – ”Restauroinnin kannalta kuin Fabergén pääsiäismuna”

Yli 130-vuotias Säätytalo Helsingin Kruununhaassa saa uuden talotekniikan. Erityiseksi hankkeen tekee kuitenkin se, että vaativien restaurointitöiden osuus kahden vuoden kestoisella työmaalla on poikkeuksellisen suuri.

Tommi Nick pitää pääportaikon yläpuolisen lasirakenteen konservointia urakan vaatiivimpiin kuuluvana työvaiheena. Kuva: Kuvat: Jussi Helttunen

Säätytalo valmistui aikanaan talonpoikaiston, papiston ja porvariston edustajainhuoneeksi. Tässä käyttötarkoituksessa rakennus toimi aina vuoteen 1907, jolloin sääty-yhteiskunta korvautui yksikamarisella eduskunnalla. Tämän jälkeen Säätytalo kävi alkuperäisessä tehtävässään tarpeettomaksi, koska tuore eduskunta alkoi kokoontua ensin VPK:n talossa ja vuodesta 1911 alkaen Heimolan talossa. Sen sijaan Tieteellisten seurain valtuuskunta löysi tyhjilleen jääneestä arvotalosta kodin lähes 80 vuoden ajaksi, kunnes talon käyttötarkoitus muuttui ja Säätytalo siirtyi valtioneuvoston edustuskäyttöön viimeisimmän peruskorjauksen jälkeen vuonna 1993.

Tämä artikkeli on tilaajille

Kirjaudu sisään

Tilaa printtinä, diginä, yksin tai ryhmässä

Valitse teille sopivin tapa pysyä tiedon tasalla.

Tutustu nyt 3 kk: printti+digi 0 €

Kaikki Rakennuslehden tieto käyttöösi kesän yli ilman sitoumuksia, ole hyvä!

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Helsingin Säätytalo ehostuu perusteellisesti – ”Restauroinnin kannalta kuin Fabergén pääsiäismuna””

Viimeisimmät näkökulmat