Kokeile kuukausi maksutta

2000-luvun kerrostaloissa on piilossa iso turvallisuusriski – Tulen leviämistä hidastavia palokatkoja on jätetty tekemättä

Ongelma koskee erityisesti kerrostaloja, joiden rakentamisessa on käytetty elementtikylpyhuoneita.

Palokatkossa tiivistetään rakenteita turvallisiksi esimerkiksi seiniä tai kattoa läpäisevien sähköjohtojen kohdalta. Kuva: Jussi Helttunen

Suomalaisista kerrostaloista on paljastunut iso ongelma. Monessa talossa palokatkoja ei ole tehty tai jos on, niin huonosti.

Tämä artikkeli on tilaajille

Kirjaudu sisään

Ryhmätilaus digi (+printti)

Ryhmätilaus sisältää haluamasi määrän käyttäjätunnuksia digiin (+printtilehtiä) yhdellä laskulla.

Yksittäistilaus printti+digi

Tilausjakso valittavissa 6/12 kk, myös määräaikaisena.

Yksittäistilaus digi

Tilausjakso valittavissa 6/12 kk.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “2000-luvun kerrostaloissa on piilossa iso turvallisuusriski – Tulen leviämistä hidastavia palokatkoja on jätetty tekemättä”

  1. Onko niitä puutteita todettu muidenkin rakentajien kohteissa ?

  2. Haloo, mitä perustajaurakoitsijain asettamat valvojat toteutuskohteissa tekevät ? Iltaisin klo 16.00 jälkeen valvojista
    kuoriutuu kovan luokan rakentajia olutlasin kanssa lähibaarissa!

  3. ”Ongelma liittyy nimenomaan elementtikylpyhuoneisiin, joihin on talotekniikka asennettu tehtaalla valmiiksi”

    Kovin yleistävä kanta.
    Voin vakuuttaa, että kyseessä on laaja, ylikuumentuneeseen suhdanteeseen tiiviisti liittyvä laaja ongelma, joka ei keskity pelkästään tilaelementtiasennuksiin. Vaikka niissä paljolti näitä ongelmia on, se on totta.

    2012 vuodesta nykypäivään tultaessa osastointiongelmat ovat yleinen ja merkittävä ongelma. Kun ”talonpojat ja kupparit” alkoivat gryndereiksi, osaamisen ja yleisesti kaiken rakentamisen laadun taso laskivat rajusti.

    Ei osastoinnin merkitystä ymmärretty, ei välitetty ymmärtää tai vaikka olisi ymmärrettykin, ei piiloon jääviä rakenteita edes yritetty tehdä kuntoon. Alapohjat ja ullakot, lähes kaikissa on puutteita, riippumatta onko pari-, rivi- vai kerrostalo.
    Tähän liittyy myös olennaisena osana ulkoistettu vastaavamestaripalvelu. Vastaavan ja miksei myös valvonnan sopimukset tehdään niin ohueksi, ettei sopimuksen perusteella ole mitään edellytyksiä huolehtia asianmukaisesta rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta. Jos tähän ovat suostuneet, voidaan perustellusti kysyä, mikä heidän moraalinsa taso on?

    Toisaalta ongelmaan liittyy 2010 luvun vaihteen pientalomarkkinan muuttunut liiketoimintaympäristö. Tavaraosakaupan tyrehdyttyä siirryttiin nopeasti asunto-osakeyhtiö maailmaan, sitä eivät okt-talopakettikauppiaat ihan heti ottaneetkaan haltuunsa… Ei ymmärretty omaa vastuuta, velvoitteita eikä varsinkaan sitä, että esim. luhtitaloa ei rakenneta samoilla määräyksillä kuin vaikkapa rivitalo… Yllättävän tietämättömiä laadullisesta rakentamisesta olivat näiden aloittelevien gryndiyhtiöiden johdon lisäksi myös okt timpurit ja lvi-asentajat, kun siirtyivät AsOy maailmaan…

    Voin vakuuttaa, että lähes jokaisessa vuositarkastuksessa olen kirjannut lukuisia osastoihin kohdistuvia puutteita tai jopa kokonaan tekemättömiä rakenteita. Pahimmillaan joutuu tilaamaan erityisen palotarkastuksen, kun grynderit ovat viitanneet kintaalla virhe- ja puuteluetteloihin.

    Onhan se toki noloa viranomaisellekin, kun käyttöönoton jälkeen luhtitalon puu-ullakolla kulkee suorin vartaloin osastosta toiseen, läpi koko talon.

    Mutta kun riittävän suuret uhkasakot viranomaisen taholta määrätään, niin pakkohan se on osastoinnitkin rakentaa kuntoon.

Viimeisimmät näkökulmat