Malmin kirkossa uusitaan julkisivu yksi tiili kerrallaan – ”Ne on tehty mittatilaustyönä tähän kohteeseen”

Helsingin Malmin kirkossa on meneillään laaja peruskorjaus. Yhtenä osana sitä uusitaan tiilijulkisivut.

Vuonna 1981 valmistuneen kirkkorakennuksen julkisivujen rakenne on tiili-villa-tiili. Korjauksessa on purettu ensin ulkokautta vanhat punatiilet pois. Sisemmän tiilen ulkopinta on rapattu rappauslaastilla ja sen jälkeen käsitelty tiivistysaineella. Eriste vaihdetaan uretaanieristeeseen ja uudet tiilet muurataan tilalle.

Uutta julkisivua tulee 1800 neliötä. Pääurakoitsija NCC:n vastaava työnjohtaja Jonas Lindqvist kertoo, että pienestä osasta julkisivuja uusitaan vain saumat. Kaikkiaan tiiliä uusitaan 80000 kappaletta.

Helsingin seurakuntayhtymän hankepäällikkö Matti Priha kertoo, että uusimistyö on iso, koska jokainen uusi tiili muurataan paikalleen käsin. Kaikkiaan viitisen kuukautta kestävä julkisivutyö valmistuu kevään aikana.

”Vanhat tiilet valmistanut tiilitehdas valmistaa uudetkin tiilet. Ne on tehty mittatilaustyönä tähän kohteeseen. Tiiliä on useita erilaisia”, Priha sanoo.

Hänen mukaansa aikaa vei oikean mallimuurauksen löytäminen. Tärkeää oli muun muassa varmistaa tiilien oikea ladontatapa ja saumojen oikea väri.

Pääsuunnittelija Risto Tulonen arkkitehtitoimisto Arkviiristä kuvaa Kristian Gullichsenin suunnitteleman kirkkorakennuksen julkisivutyötä vaativaksi. Helsingin kaupunginmuseo on mukana varmistamassa, että lopputulos on tiilijulkisivultaan merkittävässä kohteessa mahdollisimman lähellä alkuperäistä. Ikkunoiden ja ovien sovituksessa detaljiikka on niukkaa, eikä listoja ole.

Toimisto on ollut mukana useissa hankkeissa, joissa tiilijulkisivua on uusittu laajalti. Näin mittavia kirkkokorjauksia se ei ole ennen tehnyt.

Mallinnus apuna

Malmin kirkon saneeraus käynnistyi vuoden 2023 keväällä ja valmistuu tämän vuoden lopulla. Peruskorjaushanke sisältää julkisivujen korjauksen lisäksi muun muassa talotekniikan, vesikaton ja piha-alueiden uusimisen.

Lue lisää: NCC:lle Malmin kirkon korjausurakka – uusittavana julkisivut, talotekniikka ja lämmöneristeet

Julkisivu- ja vesikattotyöt valmistuvat tämän kevään aikana. Maarakennustyöt käynnistyvät vielä ennen kesää. Sisällä on meneillään alakattorunkojen teko, ja talotekniikkatyöt ovat siirtymässä pintavaiheeseen.

Seurakuntasalin kaunis puinen alakatto olisi Prihan mukaan haluttu säilyttää. Tekniikkaa ei saatu kuitenkaan mahtumaan, joten katto uusitaan. Se toteutetaan vanhan mallin mukaan ja vanhaa puumateriaalia hyödynnetään toisen salin alakaton korjauksiin.

Kiinteistöön rakennetaan myös maalämpöjärjestelmä energiakustannusten hillitsemiseksi. Priha kertoo, että tämä on vaatinut uusien tekniikkatilojen rakentamisen aiemmin kryptaksi suunniteltuun kellaritilaan. Hänestä on hyvä, että maalämmön myötä kirkkorakennukseen saadaan myös viilennys.

Modernin tekniikan asentaminen vanhaan rakennukseen ei ole koskaan helppo tehtävä. Malmin kirkossakin suunnittelu ja sovittaminen vei aikaa. Työssä oli apuna tietomallinnus.

NCC:n Jonas Lindqvist huomauttaa, että vielä työn aikanakin urakoitsijat ovat jumpanneet tekniikan sovittamisen kanssa. Esimerkiksi toisen kerroksen konetilassa pulmana on ollut tilan ahtaus.

Yksi syy Malmin kirkon korjaukseen ovat sisäilmaongelmat. Ne johtuvat osaltaan julkisivusta. Vanhojen julkisivujen purkuvaiheessa paljastui, että yläosiltaan päätyvalut olivat epäonnistuneet.

Lue lisää: Malmin kirkkoon tehdään lähes 15 miljoonan euron korjaus – kustannusarviossa varauduttu kustannusten 2,5 prosentin nousuun vuodessa

Tursahtanut betoni oli seurakuntayhtymän Matti Prihan mukaan tukkinut tuuletusraot, jotka korjauksessa avataan. Rakojen tukkeutuminen oli syynä sille, että sisäilmaongelmia aiheuttanut mikrobi on päässyt villaeristeessä menestymään.

Prihan mukaan kattokaivot ja niiden paikat eivät enää olleet ajan tasalla. Osaksi kuparikatteinen vesikatto vuoti, ja se korjattiin. Aikanaan rakennuksessa on ollut riittämätön alipainevedenpoisto. Vuotoa on ollut hankala paikallistaa, jos vedenpoisto on mennyt rikki.

Vesikaton ja julkisivun lisäksi myös salaojitus ja sokkeli korjataan. Osa alapohjasta puretaan ja korjataan tiiviimmäksi.

”Julkisivun ja katon lisäksi myös saappaan pitää olla kunnossa”, Priha kiteyttää.

Tällä tavalla seurakuntayhtymä haluaa minimoida jatkossa vesivahingon riskin ja sisäilmaongelmat.

Paljon muutos- ja lisätöitä

Korjaushankkeissa on aina yllätyksiä. Rakenteiden purun aikana on Prihan mukaan tullut paljon muutos- ja lisätöitä.

Suunnitteluvaiheessa yritettiin hänen mukaansa tehdä paljon rakenneavauksia ja tutkia laitteiston kunto. Kirkko oli kuitenkin koko ajan käytössä. Siksi avausmahdollisuudet olivat rajalliset.

”Alkuperäisiä työpiirustuksia on säilynyt, mutta kirkkoa ei ole toteutettu kaikilta osin piirustusten mukaisesti. Tämä on tuonut haasteita ja yllätyksiä.”

Tilaaja vaati rakennuksen työnaikaista sadesuojausta. Yllätyksenä tuli, että runko vaatikin mittavia tukirakenteita sisäpuolella purkamisen jälkeen, jotta huputus onnistuisi. Priha yllättyi tukemisen kustannuksista.

Lisä- ja muutostöistä huolimatta korjauksen aikataulu ei ole muuttunut.

Ainutlaatuinen kohde

NCC:n vastaava työnjohtaja Jonas Lindqvist kuvaa Malmin kirkon korjausta ainutlaatuiseksi omalla urallaan.

”Kirkkoja korjataan harvoin. Siksi voi olla, että tällainen osuu eteen kerran uralla.”

Hänestä kiinnostavaa on myös se, että isoin työ tehdään ulkopuolella. Usein kohteissa korjauksen pääpaino on sisällä ja ulkona tehdään vähemmän töitä.

NCC:llä on parhaillaan työn alla myös Vantaan Myyrmäen kirkon korjaus. Se käynnistyi viime vuonna.

”Hämyinen tunnelma”

Malmin kirkon korjauksen pääsuunnittelija Risto Tulonen arkkitehtitoimisto Arkviiristä kuvaa kirkkoa yhdeksi arkkitehti Kristian Gullichsenin merkittävimmistä töistä.

”Kirkossa on etupiha, joka johdattaa kirkon sisätiloihin. Kirkkosalille on ominaista hämyinen ja seesteinen tunnelma. Tätä on pyritty säilyttämään.”

Tulosen mukaan rakennus näyttää varsin yksinkertaiselta, yhtenäiseltä kappaleelta. Siinä on kuitenkin monimutkaisia, juuri tähän kohteeseen suunniteltuja rakenneratkaisuja. Rakennuksesta esimerkiksi löytyi talotekniikkaa varten rakennettuja tiloja ja kuiluja, kun sitä mallinnettiin. Niitä ei heti päällepäin ollut nähtävissä.

Arkviirin projektiarkkitehti Henna Paasmalan mukaan kirkon vähemmän tärkeitä tiloja muokataan toimivuuden ja monikäyttöisyyden näkökulmasta paremmin käyttäjiä palveleviksi. Salit jätetään ennalleen tilamuutosten osalta.

Kirkossa on ollut seurakunnan työntekijän käytössä ollut asunto. Siitä tehdään remontissa seurakuntalaisten yhteinen kokoontumistila.

Malmin kirkon toiminnallisuuden suunnittelussa on huomioitu käyttäjien mielipiteitä. Seurakunnan hallintopastori Anni Punkka kuvaa lopputulosta hyvin onnistuneeksi kompromissiksi. Tilaaja haluaa kunnioittaa alkuperäisen arkkitehdin näkemystä, mutta nykyajan tarpeet huomioiden.

”Yhteen huoneeseen sijoitetaan esimerkiksi pieniä tilaelementtejä, jotka ovat myöhemmin purettavissa ja muokattavissa. Ne eivät määritä koko tilaa ja sen käyttömahdollisuuksia”, Punkka kuvaa.