Näin rakennusalan toimijat kommentoivat pätevyysuudistusta – Rakennuslehti selvitti paljon keskustelua herättäneen muutoksen vaikutuksia
Rakentamislaki toi muutoksia pätevyysvaatimuksiin. Yritykset ovat joutuneet varautumaan ylimääräisiin kustannuksiin pätevyyksien osoittamisissa.
Vuoden 2025 alussa voimaan tullut rakentamislaki muutti rakennusalan pätevyysvaatimuksia. Rakennuslehden haastattelujen mukaan alan toimijat ovat hoitaneet pätevyystodistuksia kuntoon kohtuullisen onnistuneesti.
Tämä artikkeli on tilaajille
Kirjaudu sisään
Tutustu Rakennuslehteen diginä: 1 kk / 0 € – yksi käyttöoikeus
Kaikki Rakennuslehden tieto kuukaudeksi käyttöösi ilman sitoumuksia – yksittäistilauksen määräaikainen näytejakso, ole hyvä!
Tutustu Rakennuslehteen diginä: 1 kk / 0 € – useita käyttöoikeuksia
Rakennuslehden lukuoikeudet organisaationne avainhenkilöille – ryhmätilauksen testijakso, olkaa hyvät.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Näin rakennusalan toimijat kommentoivat pätevyysuudistusta – Rakennuslehti selvitti paljon keskustelua herättäneen muutoksen vaikutuksia”
Ristiriita artikkelissa? ”Tavanomaisessa suunnittelutehtävässä ei ole kokemusvaatimusta.”
Suunnittelutehtävien vaativuusmäärittelyssä on ongelmia. Tuotanto- ja varastorakennusten suunnittelu on pykälien mukaan jatkossa lähes aina vaativaan luokkaan kuuluvaa mutta vain siksi että ne on kooltaan yli 300 neliöisiä. En ole liki 30-vuotisen työurani aikana tainnut montaakaan tuota pienempää rakennusta suunnitella, joitain viljankuivaamoja tai lämpökeskuksia lukuunottamatta. Näissä taas suunnittelun haastavuus tulee ihan muista tekijöistä kuin rakennustekniikasta. Mistä edes löytyy arkkitehdit suunnittelemaan tulevaisuuden konehallit, varastot ja maatalouden tuotantorakennukset? Koulutusta niiden suunnitteluun ei ole olemassakaan, kaikki nykyiset toimijat on työ opettanut.
Meitä on täällä maaseudulla monia suunnittelijoita yksin- ja pienyrittäjinä jotka toimimme rakennusprojekteissa hyvin monessa roolissa suunnittelijoina, projektipäällikköinä, valvojina ja työnjohtajina. Pätevyysjärjestelmä ei tunnista eikä arvosta tällaista moniosaamista vaan erikoistua pitäisi mikä on käytännössä mahdotonta. Jo pelkästään työkokemuksen osoittaminen on yrittäjille hankalaa, miten lasketaan kokemus vuosina vaativuusluokittain kun erilaisia kohteita on vuositasolla kymmeniä?
Ympäristöministeriö levittelee käsiään ja kaataa vastuuta rakennusvalvontaviranomaisille pykäliensä tulkinnoista.
Laskin joskus 2010-luvulla tilastoista opetustarkoituksiin että maalousrakentamisen osuus kaikesta talonrakentamisesta oli noin 10%. Sekä volyymiltään että kustannuksiltaan. Osuus saattaa olla tästä pienentynyt mutta joka tapauksessa aika merkittävä määrä rakentamista tapahtuu ilman isoja suunnittelutoimistoja ja rakennusliikkeitä, paikallisin voimin ja yrittäjävetoisesti.