Arkkitehtuurin Finlandia meni Kuusijärven savusaunoille – ”Julkista rakentamista parhaimmillaan”
Palkinto myönnettiin nyt 13. kerran.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnettiin tänä vuonna Vantaan Kuusijärven savusaunoille. Rakennusten suunnittelusta vastasivat yhteistyössä Mer Arkkitehdit ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Arkkitehtuurin Finlandia meni Kuusijärven savusaunoille – ”Julkista rakentamista parhaimmillaan””
Tsekkasin palkitut…
Tässä kattava lista Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon voittajista sen perustamisvuodesta 2014 alkaen.
Listasta käy ilmi, miten vahvasti palkinto on painottunut julkiseen tilaan, oppilaitoksiin, yhteiskunnallisiin palveluihin ja korjausrakentamiseen. Olennaista on myös se, että hankkeiden rahoitus on käytännössä julkisen sektorin (veronmaksajien) rahoittamia:
• 2026: Kuusijärven savusaunat (Vantaa)
Suunnittelu: Mer Arkkitehdit sekä Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli
Rahoitus: Julkinen (Vantaan kaupunki)
• 2025: Katajanokan Laituri (Helsinki)
Suunnittelu: Anttinen Oiva Arkkitehdit
Rahoitus: Institutionaalinen (Työeläkeyhtiö Varma)
• 2024: Tammelan stadion (Tampere)
Suunnittelu: JKMM Arkkitehdit
Rahoitus: Julkinen (Tampereen kaupunki) + osittainen asuntotuotantokytkös
• 2023: Martta Wendelinin päiväkoti (Tuusula)
Suunnittelu: AFKS Arkkitehdit
Rahoitus: Julkinen (Tuusulan kunta)
• 2022: Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde (Jyväskylä)
Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto JKMM (alkuperäinen Arto Sipinen)
Rahoitus: Julkinen / julkisoikeudellinen (Suomen Yliopistokiinteistöt)
• 2021: Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri (Kirkkonummi)
Suunnittelu: JKMM Arkkitehdit
Rahoitus: Julkinen (Kirkkonummen kunta)
• 2020: Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus (Helsinki)
Suunnittelu: K2S Arkkitehdit ja Arkkitehdit NRT
Rahoitus: Julkinen (Valtio ja Helsingin kaupunki)
• 2019: Käärmetalo, peruskorjaus (Helsinki)
Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kati Salonen ja Mona Schalin (alkuperäinen Yrjö Lindegren)
Rahoitus: Julkinen (Helsingin kaupungin asunnot Oy / Heka)
• 2018: Uusi lastensairaala (Helsinki)
Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto SARC ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula
Rahoitus: Sekamuotoinen (Yksityiset lahjoitukset + HUS/Julkinen)
• 2017: Harald Herlin -oppimiskeskus, Otaniemen kirjaston peruskorjaus (Espoo)
Suunnittelu: Arkkitehdit NRT (alkuperäinen Alvar Aalto)
Rahoitus: Julkinen / Yliopisto (Aalto-yliopisto)
• 2016: Rovaniemen keskuskentän katsomorakennus Railo (Rovaniemi)
Suunnittelu: Arkkitehtityöhuone APRT
Rahoitus: Julkinen (Rovaniemen kaupunki) [1]
• 2015: Puukuokka-asuintalo (Jyväskylä)
Suunnittelu: OOPEAA (Anssi Lassila)
Rahoitus: Julkisesti tuettu / Sosiaalinen asuntotuotanto (ARA-kohde) [1]
• 2014: Puolan juutalaisten historian museo POLIN (Varsova, Puola)
Suunnittelu: Lahdelma & Mahlamäki Arkkitehdit
Rahoitus: Julkinen (Puolan kulttuuriministeriö ja Varsovan kaupunki) kansainvälisten säätiöiden tuella
2014 vuoden hanke on yksittäinen poikkeus, se on tehty Puolalaisten rahoilla…
Kuvaako tämä suomaisen liikeelämän heikkoa rahoitustilannetta ja siitä johtuvaa riskinottokyvyn puutetta?
Julkisella puolella tuntuu olevan enemmän riskinottokykyä kuin yksityisellä…vai onko kyse jonkinlaisesta julkisen sektorin harhasta?