Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtajan Nina Raitasen mukaan väylä- ja liikenneala lähteekin tuleviin vaaleihin haastajan asemassa, sillä hallitusohjelmataistossa esillä ovat lähinnä koulutus-, sote- ja maanpuolustussektori.
Ruotsalaisten suunnittelijoiden vastuulla on ratasuunnittelu, Ruotsin puolella toteutettavat pohjatutkimukset ja maastomittaukset. Suomalaiset vastaavat turvalaitesuunnittelusta.
Rahoituspäätöksistä yksikään ei ole kohdistunut Pirkanmaalle, vaikka hankkeiden suunnitteluvalmius ja vaikuttavuus on luokiteltu hyväksi.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri on hakenut Hailuodon kiinteä yhteys -hankkeen vesilupapäätöstä koskevaa valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Pandemian vaikutukset pystyttiin vielä taklaamaan, mutta Venäjän hyökkäyssodasta johtuva kustannusten nousu pakottaa päivittämään laskelmia.
Rahoituksen etupainotteisuudesta johtuen perusväylänpitoon on käytettävissä noin 150 miljoonaa euroa aiempia vuosia vähemmän.
Väylävirasto tilaa Swecolta palveluita vuosille 2023-2025.
Tutkimuspilotit ovat paljastaneet puutteita etenkin yhteistoiminnassa ja hankkeiden johtajuudessa. Suomesta puuttuu myös infra-alan digitalisaatiostrategia.
