Armotonta menoa

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennusyhtiö Lehdon osakekurssi putosi viime viikolla kaikkien aikojen pohjalukemiin. Takavuosien tähtiyhtiön osake on parhaimmillaan maksanut pörssissä vuonna 2017 yli 11 euroa. Nyt kurssi on valahtanut alle euron eli niin sanotuksi senttiosakkeeksi.

Yhtiön markkina-arvo on laskenut jo 80 miljoonan euron tasolle. Pörssilistatuista rakennusyhtiöistä hintaa voi verrata esimerkiksi korjausrakentaja Constiin, jonka liikevaihto on ollut noin puolet Lehdosta mutta arvo yli 100 miljoonaa euroa, tai vastikään pörssiin listautuneeseen infrarakentaja Kreateen, joka niinikään on puolet pienemmällä liikevaihdolla lähes 100 miljoonan arvoinen yhtiö.

Lehdon kohdalla arvonkehitys on tulosta heikosti sujuneista vuosista, joista uusi toimitusjohtaja Juuso Hietanen nyt kampeaa yhtiötä ylös. Toistaiseksi ainakaan osakemarkkinat eivät ole vakuuttuneet – pikemminkin päinvastoin. Viime viikolla Lehdon esittelemä osavuosikatsaus kertoi yhtiön liikevaihdon laskeneen tämän vuoden aikana yli 25 prosenttia viime vuoteen verrattuna ja liiketuloskin oli yli 10 miljoonaa euroa tappiolla.

Tänä vuonna Helsingin pörssiin on listautunut ennätystahtia uusia yhtiöitä ja mukana on myös uusia suunnittelu- ja rakennusalan pörssiyhtiöitä. Rakennusalaa seuraaville ja osakemarkkinoilla toimiville alan yhtiöiden määrän lisääntyminen pörssilistoilla on tervetullutta.

Pörssiyhtiöt joutuvat avaamaan toimintaansa julkisuudessa aivan toisella tavalla kuin pörssin ulkopuoliset tai ulkomaisen pörssiyhtiön osana toimivat yhtiöt. Yhtiön omistajien näkökulmasta pörssijulkisuus voi parhaimmillaan palkita hyvän työn nousevalla markkina-arvostuksella ja omistuksen voi muuttaa helposti käteiseksi. Pahimmillaan alamäki voi sitten olla myös jyrkkä eikä armoa anneta, kuten Lehdon esimerkki osoittaa. Epäsuosion suosta on vaikea pyristellä pois.

Rakennusalan yritysten määrä pörssissä on tuoreiden listauksien jälkeenkin edelleen varsin niukka. Se on harmi, sillä pörssijulkisuus läpivalaisee rakennusalaa. Pörssiyhtiöt joutuvat helposti myös tikunnokkaan, kun hankkeet takkuavat. Usein unohtuu, että mukana on paljon muitakin osapuolia, joiden ei tarvitse raportoida tuloskunnostaan ja tekemisistään tarkasti joka neljännesvuosi.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Armotonta menoa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat