Espoon PPP-hanke ratkaisi 4 000 lapsen tilatarpeet vuoteen 2042

Tietoa kirjoittajasta Reijo Yrjölä, Maarit Vierunen, Jaakko Kouvalainen, Riku Tolvanen
Yrjölä on projektipäällikkö ja Vierunen rahoituspäällikkö Espoon kaupungilla, Kouvalainen on Kumppanuuskoulut oy:n toimitusjohtaja ja Tolvanen Capex Advisors oy:n managing partner
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Espoossa on asetettu Koulut kuntoon -tavoite koulurakennusten teknisen laadun ja toiminnallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Merkittävä osa tavoitteesta saavutetaan PPP (Public Private Partnership) -hankkeella, joka käsittää yhteensä kahdeksan koulua ja päiväkotia. Näissä toimii noin 4 000 lasta ja lähes 500 kaupungin työntekijää.

Hankkeessa Espoo ostaa palveluntuottajalta, Kumppanuuskoulut oy:ltä, palvelua aina vuoteen 2042 asti. Palvelusta maksetaan rakentamisen jälkeen siitä hetkestä alkaen, kun se on käytössä. Täysi palvelumaksu edellyttää sovittujen olosuhteiden ja palvelutason toteutumista.

PPP-hankkeessa tilaaja asettaa tavoitteet ja tarjousmenettelyssä valittu palveluntuottaja sitoutuu ne toteuttamaan. Koska laaturiskit on siirretty pitkällä aikavälillä palveluntuottajalle, saa se myös laajemman vastuun ja vapauden suunnittelullisten ja teknisten ratkaisujen valinnassa.

Hankintatapa mahdollistaa uusien kokonaistaloudellisempien ratkaisujen syntymisen, mikä näkyy toiminnallisesti laadukkaina, elinkaarikestävinä, energiatehokkaina ja aikaisempaa tilatehokkaampina ratkaisuina. Espoon ja palveluntuottajan pedagogiikan asiantuntijoiden yhteistyönä saatiin tilaratkaisuihin ja tilojen käyttöön uudenlaista dynaamisuutta ja innovointia.

Kumppanuuskoulut oy:n suurin omistaja on julkisen sektorin hankkeisiin erikoistunut ranskalainen Meridiam. Toinen omistaja on YIT, joka toimii hankkeessa suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon alihankkijana. Hanke rahoitetaan suurelta osin Euroopan investointipankin ja Pohjoismaiden investointipankin rahoituksella. Vertailulaskelmat osoittavat, että toteutustapa on riskien siirto huomioiden Espoolle kokonaistaloudellisesti edullinen.

Hankintatapa ja sopimusmalli heijastuu myös osapuolten vuorovaikutukseen. Kun perinteisesti tilaaja määrittää ratkaisut ja kilpailuttaa hankkeelle halvimman hinnan, laadulla ei ole tosiasiallista vaikuttavuutta. Kaksi vuotta pitkä takuuaika johtaa tilanteeseen, jossa rakentamisen laatu ja kannattava liiketoiminta ovat vastakkaisia tavoitteita ja liiketoiminnan katteet ovat lisätöiden varassa.

PPP-malli ratkaisee ongelman ja luo edellytykset kumppanuudelle, jossa liiketoiminnan kohtuullinen kate ja palvelun laatu kulkevat käsi kädessä. Se mahdollistaa yhteiskunnalle laadukkaat toiminnan olosuhteet ja tuottavan toiminnan.

PPP-mallia on käytetty laajasti Euroopassa. Hankkeita ovat olleet tiet, raitiotiet, rautatiet, sillat, tunnelit, päiväkodit, koulut ja yliopistot, sairaalat ja terveyskeskukset, jätehuolto, vedenjakelu, vedenkäsittely, viestintäverkot, sähköverkot, julkinen asuntotuotanto sekä puolustustoimiala.

Euroopan investointipankin alainen PPP-osaamiskeskus EPEC raportoi 2000-luvulla toteutettujen eurooppalaisten PPP-hankkeiden yhteismääräksi yli 1800, ja hankearvo on ollut noin 370 miljardia euroa.

Suomessa on käytössä asiakirja- ja sopimuskokonaisuudet julkisen sektorin infra- ja toimitilarakentamisen PPP-hankkeisiin. Soveltuvissa hankkeissa palveluntuottajan tulee voida hallita sille siirrettäviä riskejä ja hankekoon tulee olla riittävä, yksi suuri hanke tai joukko pienempiä hankkeita. PPP-mallia hyödyntämällä pystyttäisiin luomaan paremmat edellytykset julkiselle sektorille tuottavaan toimintaan.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Espoon PPP-hanke ratkaisi 4 000 lapsen tilatarpeet vuoteen 2042”

  1. Miten seuraava tavoite muka toteutuu tässä hankintamallissa??

    ”Pk-yritysten menestyminen hankinnoissa on tärkeää, sillä tilastojen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Kunnan näkökulmasta on myös ostajan etu, että hankintakilpailuun osallistuu monta toimijaa. Avoin kilpailu parantaa hankintojen laatua ja markkinoiden toimivuutta.”

    Meinaan yrittäjät toivovat tuota ja samaan aikaan vaaditaan vastuullisuutta hankinnoilta. Onko muka hyvä, että rakennushankkeiden vetovastuu siirtyy muutamalla alan isolle toimijalle mikä on De Facto seuraus kun tämä hankintamalli leviää koko EU alueelle ja Suomeen. Uskallan väittää, että ajamme itsemme korporaatioiden rutistukseen kun kaikki keskitetäään suurille joilla on myös ne suurimmat rahat PR toimintaan ja lobbaukseen käyttää.

  2. Pakko siirtyä ostamaan kokonaispalveluita isoilta yrityksiltä kun kunnilla ei ole enää itsellään taitoa hallita isompia kokonaisuuksia. Tätä taitoa ei myöskään löydy näiltä PK-yrityksiltä, siksi suositaan isoja toimijoita. Onko aika palkata kunnille osaavia rakennuttajia ja ylläpitäjiä jälleen? Kuka maksaa heidän palkkansa, jonka tulee olla oikeasti kilpailukykyinen?

  3. Köyhän osamaksusopimus tuo on. Vuoteen 42 on 22 vuotta. Tuon jälkeen ne ongelmat vasta alkaa ja edessä uudisrakentaminen tai massiivinen peruskorjauskierros. Kunta saisi markkinoilta reippaasti halvenpaa rahaa kuin rakennusliikkeet, lisäksi yksityisen pitää tuolla ylpitojaksolla tehdä voittoa toisin kuin julkisen ylläpitäjän.

Jätä kommentti