EU siirtää katseen liiasta energiansäästöstä ilmastopäästöihin – entä Suomi?

Tietoa kirjoittajasta Esko Kukkonen
DI, eläkkeellä oleva ympäristöministeriön yli-insinööri, toiminut myös tutkijana ja rakennuttajana. Nykyisin alan freelance-toimittaja.
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

EU:n tilanne ilmasto- ja energia-asioissa on monessa mielessä huolestuttava. Tavoitellun johtoaseman saavuttaminen maailmassa kangertelee. Hyvien ja kaikille tärkeiden ilmastotavoitteiden saavuttaminen on kallista ja vaikeaa ja näiden tavoitteiden saaminen globaaleiksi ja ennen kaikkea Euroopan kannalta kilpailukykyisiksi ratkaisuiksi on vielä kiven takana. Lisäksi EU:n riippuvuus energiatuonnista, etenkin Venäjältä, on suurta.

Tilannetta parantamaan on annettu monta direktiiviä, joissa varsinkin energiansäästöä on yritetty ajaa kovakalloisten eurooppalaisten käytännöksi. Komissio on myös kaavailemassa Euroopan energiaunionia, Euroopalle yhtenäistä energiapolitiikkaa. Tämä ei ainakaan toistaiseksi ole saavuttanut laajempaa hyväksyntää eri maissa niiden eroavien kansallisten intressien takia. Muutakin uutta on komission työkalupakissa.

Rakennuspuolella tilanne on näkynyt meilläkin yhä kiristyvinä rakentamisen energiamääräyksinä. Nyt näyttää kuitenkin komissiossa oivalletun, että myös lämmitykseen liittyvillä ratkaisuilla on asiassa merkitystä. EU:n komissio julkaisi helmikuun puolivälissä ensimmäisen lämmitystä ja jäähdytystä koskevan strategiapaperinsa. Tämä on tärkeä avaus: lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetään Euroopassa puolet kaikesta energiasta. Nykyisin suurin osa Euroopan rakennuksista lämmitetään kiinteistökohtaisesti öljyllä ja maakaasulla. Energiatehokkuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen kannalta tämä ei varmasti ole paras ratkaisu.

Toivottavasti tämä uusi muuttunut tilanne ymmärretään oikein myös Suomessa, jossa on priimusoppilaan innolla ajettu rakentamista yhä energiatehokkaampaan suuntaan.

Kaukolämmölle ja -jäähdytykselle korostetumpi rooli

Komission strategiapaperissa, jonka toivotaan muuttavan suunnitelmia ja käytäntöjä koko EU:n alueella, esitetään kaukolämmölle ja kaukojäähdytykselle nykyistä isompi ja merkittävämpi rooli. Tämän mukaan tulevat kaukolämmitys, etenkin sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja ekologisesti tehokas kaukojäähdytys todella olemaan yleisiä tulevaisuuden Euroopassa.

Suomessa ja muissa pohjoismaissa on varsinkin kaukolämmityksen merkitys kasvihuonekaasujen ja muiden ilmansaasteiden vähentäjänä ollut jo vuosikymmeniä merkittävä. Maamme rakennuskannasta kun suuri osa lämmitetään kaukolämmöllä. Myös kesäisin tarvittava kaukojäähdytys on meillä leviämässä suurten kaupunkikeskustojen ulkopuolellekin. Sen kasvu viime vuosina on ollut jo yli 5 % vuodessa. Sen lisäksi, että nämä ratkaisut ovat energiatehokkaita, niissä molemmissa voidaan käyttää uusiutuvia energianlähteitä ihan toisella tavalla kuin talokohtaisissa ratkaisuissa.

Hyväksyykö Eurooppa keskitetyt ratkaisut?

Mutta kuinka tällaiset ilmastoystävälliset ratkaisut voisivat toimia Euroopassa laajemmin? Muualla kuin pohjoismaissa ei nimittäin ole esimerkiksi kaavoituksen yhteydessä juuri lainkaan pohdittu talojen lämmitys- ja energiaratkaisuja. Perinteisesti talon omistaja itse ratkaisee asian ja usein energiaratkaisu ja energian laskutus on asuintaloissa jopa viety yksittäisen asunnon omistajan hoidettavaksi.

Toisaalta komission uusi kannanotto, jos se johtaa todellisiin toimiin, on todella merkittävä. On tervettä, että komissio alkaa ajatella rakennusten energiakysymyksiä muunakin kuin rakennuksen vaipan ja laitteiden energiasäästönä. Tähänastinen kehitys, jonka tuloksena pian aletaan myös meillä rakentaa ns. nollaenergiataloja, on sekin alun perin lähtöisin komission aivoriihestä. Nyt siellä ilmeisesti aletaan nähdä asia vähän laajemmin. Energiatuotannolla ja oikeilla rakennusten lämmitysratkaisuilla on paljon edullisempaa ja tehokkaampaa hoitaa ilmastoasioita kuin pelkällä rakennusten energiansäästämisellä. Onko tämä meillä Suomessa ymmärretty?

Katse pois liiasta energiansäästöstä

Tänä keväänä on ympäristöministeriö laskenut lausunnolle määräysehdotuksensa ns. lähes nollaenergiarakentamisen edistämiseksi Suomessa. Tähän mennessä siitä julkisuudessa esitetyt kommentit ovat olleet vahvasti uudistusta vastustavia. Niihin tekisi mieli yhtyä – ainakin periaatteessa – sillä tuo ehdotus pohjaa mielestäni vanhaan ajatteluun – rakennuksen energiansäästötoimien korostamiseen, jonka komissio on jo syystäkin hylkäämässä. Paljon parempi tulos saavutetaan ja varmasti kokonaisuudessa myös halvemmalla, jos keskitytään tuon ylimittaisen ja kalliin energiansäästön sijaan tarkastelemaan rakennuksen lämpimänä pitämisen päästöjä kokonaisvaltaisesti, tuijottamatta vain rakennukseen, sen seiniin ja ilmanvaihtoon sekä energian tuotantoon tontin rajojen sisällä. Ehkä tuo E-luvun laskentakertoimien pienentäminen ministeriön ehdotuksessa oli askel siihen suuntaan. Tällaisella uudella ajattelulla voisi olla myös muita mm. rakennusten sisäilmaston kannalta myönteisiä vaikutuksia. Mutta rohkeneeko ympäristöministeriön johto lähteä tällaiseen?

Uusia mahdollisuuksia suomalaisille

Komission strategiapaperin esittämä uusi käänne tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaiselle alan teollisuudelle ja osaamiselle. Meillä on perinteitä ja osaamista talojen lämmityksestä ja lämmityslaitteista. Tämä tieto pitäisi saada nyt myytyä ulos Eurooppaan. Erityisesti tämä tulee koskemaan kaukolämmitys- ja kaukojäähdytystekniikkaa. Jo komission viime vuonna alkuvuodesta Brysselissä pidetyssä ensimmäisessä lämmitysalan lobbausseminaarissa oli tästä merkkejä. Suomen ammattitaitoinen delegaatio oli siellä hyvin esillä, mutta markkinoille ja kaupallistamiseen on siitä vielä pitkä matka.

Komission strategiapaperi on hyvä alku, mutta sen on edettävä vielä pitkä matka EU:n sekavassa päätösviidakossa saadakseen todellista painoarvoa. Ja sitten on saatava eteläisempien maiden lämmityskäytännöt remonttiin. Siinä lienee vielä isompi sarka kynnettäväksi. Mutta sen toivoisi myös muuttavan ajattelua Suomessa, jossa rakennusten energiaongelmien ratkaisuna on monesti nähty vain laskennallisen säästön lisääminen ihmisten viihtymisen ja hyvinvoinninkin, kuten sisäilmaston laadun, kustannuksella.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “EU siirtää katseen liiasta energiansäästöstä ilmastopäästöihin – entä Suomi?”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi