Kestävän ympäristön toteuttaminen on tällä hetkellä rakentamisen ylivertaisesti tärkein haaste. Kestävä rakentaminen tarkoittaa ekologisesta näkökulmasta energiankulutuksen vähentämistä, luonnonvarojen säästämistä ja ympäristöongelmien ehkäisemistä. Lisäksi se on ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamista.
Kestävän rakentamisen taustalla vaikuttaa siten kaksi yhtä tärkeää näkökulmaa. Kyse on ihmisen ja luonnon välisen tasapainon palauttamisesta sekä ihmisen henkisiä ja fyysisiä tarpeita vastaavan rakennetun ympäristön toteuttamisesta.
Kestävä rakentaminen edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä. Kyse on suunnittelun, toteutuksen ja käytön yhteisvaikutuksesta luontoon, ihmiseen ja yhteisöön. Kestävällä rakentamisella on ekologinen, sosiaalinen sekä kulttuurinen ulottuvuus. Sen yleisenä tavoitteena on tuottaa sekä käyttäjän että yhteiskunnan tarpeita vastaava ja ekologinen ympäristö taloudelliset resurssit huomioiden ja tekniset mahdollisuudet hyödyntäen.
Kestävässä rakentamisessa sosiaalinen ulottuvuus tarkoittaa ihmisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä vahvistavia ratkaisuja. Lisäksi se tukee yksilöiden elämänhallintaa ja tasa-arvoista osallistumisen ja käytön mahdollisuuksia. Kulttuurisesta näkökulmasta oleellista on vaalia aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä sekä luoda edellytyksiä uusille kulttuurisen toiminnan muodoille. Erityisen tärkeää on kyky vastata tämän ajan haasteisiin, joita tuottavat monet vahvat megatrendit, kuten alue-, väestö- ja perherakenteiden sekä työn ja elämäntapojen muutokset sekä digitalisaation, liikkumistapojen ja palveluiden kehittyminen.
Kestävän rakentamisen ei tarvitse olla ylimääräinen kuluerä. Taitavasti suunniteltuna ja toteutettuna se tarjoaa mahdollisuuksia lisäarvon tuottamiseen ja uuden ulottuvuuden toimijoiden väliseen kilpailuun. On selvää, että yhä useamman asukkaan, käyttäjän ja vaikkapa sijoittajan ympäristö- ja laatutietoisuus tulevaisuudessa kasvaa ja vaikuttaa hankintaan liittyviin päätöksiin nykyistä enemmän. Korkeatasoinen ja kestävä rakentaminen on houkuttelevaa, sillä se tarkoittaa parempaa jälleenmyyntiarvoa ja arvostusta sekä esimerkiksi rakennuksen elinkaaren aikaisten kustannusten alenemista.
Valmiita ja helposti toistettavia ratkaisumalleja ei kuitenkaan ole olemassa. Kestävässä rakentamisessa on kyse tiettyyn paikkaan sitoutuneesta ja ainakin osittain toisistaan poikkeavissa olosuhteissa tapahtuvasta toiminnasta. Tämä ainutkertaisuus vaikuttaa väistämättä jokaisen rakennushankkeen tavoitteisiin ja mahdollisuuksiin ja siten myös toteuttamisen ratkaisuihin. Kestävään rakentamiseen vaikuttaa lisäksi aiheen parissa jatkuvasti tehtävän tutkimustoiminnan tuottama uusi tieto. Myös rakennustoimintaan liittyvä teknologinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia.
Ajankohtaisiin haasteisiin vastaaminen ja samalla nykyajan tarpeita vastaavan rakennetun ympäristön toteuttaminen edellyttävät uusia tilallisia, toiminnallisia sekä toteutustapaan ja tuotantoprosessiin liittyviä ratkaisuja. Tämä ei vielä riitä. Meidän tulee myös huomioida yhtäältä ihmisen subjektiivisen kokemusmaailman merkitys ja toisaalta kollektiivisesti muodostuvan kulttuurin muutokset. Tehtävä on haastava, mutta samalla siihen sisältyy mahdollisuuksia.
Kestävän rakentamisen tulevaisuuden potentiaali piilee sen kyvyssä tuottaa yksilölliset toiveet huomioivaa, ihmisen fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistävää sekä luonnon arvoja kunnioittavaa rakentamista. Samalla se tuottaa luontevia edellytyksiä sekä innovatiivisten ratkaisujen hyödyntämiselle, että monimuotoisen ja elämyksellisen ympäristön toteuttamiselle.
ROTI 2017 kokoaa yhteen lähes 160 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
https://roti2017.wordpress.com
www.twitter.com/ROTI2017
www.facebook.com/ROTI2017
www.roti.fi
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Hyvä suunnittelu tuottaa lisäarvoa ja laatua”
Hyviä ja juhlavia linjauksia. Lukemisen jälkeen jää kysymys: mitä siis pitäisi tehdä? Miten rakentaa, mistä materiaaleista, millaisia taloja? Minkä pitäisi vai pitäisikö minkään muuttua?
Eli, konkretia ei välity. Entä näin:
”Rakennetun ympäristön sisällä ja ulkona pitää mahdollistaa ihmisen ja luonnon tiivis vuorovaikutus, sillä ihminen voi hyvin luonnostaan. Suomen puhdas luonto tarjoaa tähän huikeat mahdollisuudet, maailman puhtaimman ulkoilman ja runsaasti ekologisia pitkäkestoisia rakennusmaterialeja, jotka ovat immuunijärjestelmällemme evoluutiosta tuttuja.
Siksi pitää rakentaa luonnonmateriaaleista ilman ihmisen tuottamia lisäaineita ja kemikaaleja. Tämä luo sisäilmaston, jota luonnolliset, runsaat ja ihmiselle suotuisat mikrobit hallitsevat ja jossa ihminen henkisesti voi hyvin.”
Tervetuloa fb-ryhmään Suomi – voimme hyvin luonnostamme, jossa tätä näkökulmaa laajasti perustellaan, kuten muitakin luonnon hyvinvointivaikutuksia Suomelle ja suomalaisille.