Ilmastoitu painajainen

Tietoa kirjoittajasta Matti Ollila
Tekniikan tohtori, professori, eläkkeellä
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

(juttu on uudelleenjulkaisu vuodelta 2014)

Otsikko on lainattu Henry Millerin samannimisestä kirjasta. Osa faktoista perustuu Dipolissa pidettyihin ”Tekniikan Päivien” luentoihin (Panu Kaila, Michael Gasik, Juha Vinha). Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ovat omiani.

Nykytilanne

Sisäilmaongelmista kärsivien ihmisten sekä niitä aiheuttavien homekoulujen, lastentarhojen ja laitostilojen määrä Suomessa on hälyttävän suuri. Vaikutukset kansanterveyden ja kansantalouden kannalta ovat todella merkittäviä. Riskiryhmään arvioidaan kuuluvan yli 40% kouluista, 20% asunnoista ja 5% toimistoista.

Tilanne on häpeäksi rakentamisen eri osapuolille ja kohdistaa huomion suunnittelijoiden, rakentajien ja rakennuttajien ammattitaitoon sekä valvonnan ja huollon rutiineihin.

Rakennusalan järjestöt RIL ja SKOL ovat tässä asiassa hampaattomia jäsenistönsä eturistiriitojen vuoksi.
Erityistä kritiikkiä on syytä kohdistaa jatkuvasti muuttuviin ja kiristyviin talotekniikan normeihin ja määräyksiin. Niitä kehiteltäessä ovat kaupalliset intressit olleet teknistaloudellisia tavoitteita tärkeämpiä.

Mistä on kysymys?

Luonnollinen painovoimainen ilmanvaihto ja tuuletus on monissa rakennuskohteissa korvattu koneellisella ilmastoinnilla ja pullotiiviillä rakentamisella. Näin on aikaisemmin hyvin toimineiden koulurakennusten tilalle saatu mikrobien ja homeen kehittymiselle otolliset olosuhteet, joissa oppilaat eivätkä opettajat pysty työskentelemään.

Muutostöiden perusteluna on pidetty kuvitteellista energiakustannusten säästöä. Huomiotta on jätetty itse muutostöiden, niiden korjausten ja huollon kustannukset. Sama koskee homekoulujen mahdollisen purkamisen vaikutusta kustannuksiin sekä tarvittavien tilapäisparakkien merkitystä opetuksen laadun ja oppilaiden viihtyvyyden kannalta.

Tiettävästi Ruotsissa ja monissa muissa EU-maissa on päätetty säilyttää koulujen luonnollinen ilmanvaihto ja näin vältetty home- ym ongelmat. Samanlaista järjenkäyttöä määräysten tulkinnassa tulisi meilläkin harrastaa. Vaikeutena on se, että erilaiset EUssa kehitellyt ohjeet pyritään Suomessa saamaan heti ensimmäisenä lain ja määräysten muotoon, ympäristöministeriön yli-innokkaiden virkamiesten ja lobbareiden toimesta. Etukäteisselvitykset ohjeiden vaikutuksesta rakennusten kustannuksiin ja toimivuuteen on hosumisesta johtuen täysin laiminlyöty.

Koneellisen ilmastoinnin vaikutukset

Koneellinen ilmastointi soveltuu parhaiten teollisuuslaitoksiin, ilmanlaadultaan kyseenalaisiin paikkoihin (Kiina), suuriin yleisötiloihin ja toimistorakennuksiin. Sen sijaan asunnoissa ja kouluissa sen käyttö tulisi rajata vain erityistiloihin.

Nykyinen vaatimus sisäilman vaihtamisesta kahden tunnin välein on osoitus lähinnä laitevalmistajia suosivasta normituksesta. Teknistä perustelua määräykselle lienee vaikea keksiä. Tiheästi vaihtuva , huomattavan suuri ilmamassa pitää pakkaskaudellakin ottaa ulkoa, lämmittää, puhdistaa ja kuivata. Kun tällä poistoilmalla lämmitetään sisätilaa, on selvää, että energiapanostus IV-laitteisiin on paljon suurempi kuin siitä lämmitykseen saatava hyöty. Toisaalta sisäilma joudutaan kuumina kesäpäivinä lämmittämisen sijasta jäähdyttämään. Tämä lisää asumismukavuutta, mutta samalla huonontaa energiatasetta.

Tavallisissa käyttörakennuksissa kuten kouluissa, asunnoissa jne koneellinen ilmastointi on kokonaiskustannuksiltaan epätaloudellinen ja terveysvaikutuksiltaan haitallinen ratkaisu. Homealtistusten lisäksi on otettava huomioon ilmastoinnin melutaso, jonka huomaa vasta, kun se katkaistaan. Pullotiiviissä ympäristössä asuminen on paitsi epäinhimillistä myös varmasti epäterveellistä.

Koneellisen ilmastoinnin haittavaikutukset perustuvat poistoilman sisätiloihin synnyttämään imupaineeseen, joka ei saisi ylittää (2…3) Pa. Mittauksissa on todettu 10-kertaisia ja paljon suurempiakin arvoja, joiden säätely ei ole yksinkertaista. Imupaine aikaansaa haitallisia mikrobi-esiintymiä maanvaraislattioiden reunasaumojen, mahdollisten halkeamien sekä ulkoseinien työvirheiden kautta.

Kerran koneellistettujen rakennusten ilmastointikorjaukset ovat usein epäonnistuneet. Esimerkkejä löytyy mm Espoosta ja Launeen koulu Lahdesta, joissa väistötiloina toimivat parakit ovat rumia, kalliita ja oppimisympäristönä epäinhimillisiä. Myös Suomen vanhimman koulun lopettaminen Jyväskylässä johtunee koneellisesta ilmastoinnista. Vastakkaisena esimerkkinä on Tampereelle rakennettu Steiner-koulu, jonka valistunut rakennuttaja edellytti tehtäväksi luonnollisella ilmastoinnilla. Se on kuulemma paikkakunnan ainoita ongelmattomia koulurakennuksia.

Painovoimaisen ilmastoinnin merkitys

Luonnollinen ilmanvaihto ei vaadi koneita eikä ylimääräistä energiaa. Kohtuullinen tuuletus varmistaa tarvittavan ilmanvaihdon. Vaipparakenteet voivat olla hyvin eristettyjä, mutta hengittäviä sekä suunnitellusti tuuletettuja. Näin sisäpuolinen paine kohdistuu lähinnä ulospäin estäen tehokkaasti mikrobien synnyn ja haittavaikutukset sisäilmaan. Painovoimainen ilmastointi on kustannustehokas ja ongelmaton perusratkaisu, joka ei vaadi talonhoidolta mitään erikoisosaamista. Samalla se varmistaa terveellisen ja miellyttävän asumismuodon.

0-energiatalot

Ajatus 0-energiatalosta on houkutteleva ja toisaalta epäuskottava. Pääenergialähteen ollessa aurinkopaneelit tai maalämpö saattaisi ratkaisu olla toimiva. Sen sijaan ylimitoitettu lämpöeristys, pullotiiveys ja koneellinen ilmastointi saattavat olla riski sekä rakennuksen että asukkaiden terveydelle. Rakentamis- ja työvirheiden sekä myöhemmin tehtävien muutosten vaikutus saattaa olla merkittävä.

Vaipan kastepisteen jääminen ylipaksun lämpöeristeen sisään merkitsee kosteuden vähittäistä kulkeutumista ennalta arvaamattomiin, ehkä hyvinkin hankaliin rakenneosiin. Ilmiö on varmasti hidas, mutta hyvin todennäköinen. Tavoite rakentaa tällaisia taloja on asetettu analysoimatta mahdollisia seurauksia, jotka saattavat olla vielä ikävämpiä kuin hometaloissa.

Mitä pitäisi tehdä?

Koulurakennukset ja asunnot pitäisi pääosin suunnitella painvoimaisella ilmanvaihdolla. Myös ennen hyvin toimineet rakennukset, joihin on myöhemmin lisätty homeongelmia aiheuttanut koneellinen ilmastointi, kannattaisi palauttaa entiselleen. Näin vältettäisiin rakennusten jatkuvat korjaukset, ennenaikainen käyttökielto ja mahdollinen purkaminen.

Päätavoitteena voisi olla ”terveet ihmiset terveissä rakennuksissa”. Tämän onnistumiseksi tulisi rakennuttajan varmistaa LVI-suunnittelijoita valitessaan heidän kykynsä ja valmiutensa normien ja määräysten luovaan soveltamiseen luonnollista ilmanvaihtoa ajatellen.

Lopuksi ehdotan rakentamista ja suunnittelua koskevien ohjeiden ja määräysten palauttamista teknistaloudellisen valmistelutyön pohjalta sisäasiainministeriön vastuulle. Punavihreän ympäristöministeriön rakennuskustannuksista piittaamaton väki ei tähän tehtävään sovi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 43 kertaa

43 vastausta artikkeliin “Ilmastoitu painajainen”

  1. Hyvä Matti. Tästä olen kirjoitellut jo vuosia. Ympäristöministeriön virkamiehiltä pitää ottaa kynät ja tietokoneet pois, etteivät pääse tekemään enempää vahinkoa Suomen rakennuskannalle. Myös kytkyt eri lobbareihin ja etenkin talotekniikan ja eritysteollisuuden suuntaan on selvitettävä.

  2. ”Luonnollinen ilmanvaihto ei vaadi koneita eikä ylimääräistä energiaa.”

    Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin yleensä se ei olekaan totta. Luonnollinen ilmanvaihto on samalla tavalla romantisoitu käsite kuin hengittävä rakenne. Vastakohtana on helppo pelotella pullotalolla ja konekeuhkoilla.

    Olen itsekin usein halunnut tuoda vaihtoehtoja koneelliselle ilmanvaihdolle, koska missään tapauksessa se ei ole ainoa vaihtoehto eikä kaikissa kohteissa välttämättä edes paras vaihtoehto. Ainakin korjauskohteissa energialasku on jopa usein kasvanut koneellisen ilmanvaihdon myötä. Tällaisen kokemukseen on päätynyt ainakin Helsingin yliopiston rakennuksia vuosikymmeniä korjannut Toivo Vainiontalo.

    Ilman laatu on kuitenkin parantunut, millä on iso arvo näinä homerakentamisen aikoina.

    Se, että koneellinen ilmanvaihto on joskus lisännyt sisäilmaongelmia, on osoitus huonosta suunnittelusta ja usein vielä huonommasta huollosta. Jos koulurakennuksissa on näin päässyt tapahtumaan, niin silloin ilmanvaihtoalan pitää nopeasti katsoa peiliin ja miettiä nopeita korjaustoimia.

  3. Matti Ollilan tekstissä erityisen kiitokseni saa hänen loppulausuntonsa: ”Ehdotan rakentamista koskevien ohjeiden ja määräysten palauttamista sisäasiainministeriön vastuulle. Punavihreän ympäristöministeriön rakennuskustannuksista piittaamaton väki ei tähän tehtävään sovi.”

  4. Hyvä että konkari Matti Ollila ottaa julkisesti kantaa rakentamiseemme ja suhtautuu kriittisesti viime vuosien rakentamisen määräyksiin ja niistä seuraavaan ”yleisesti hyväksyttyyn rakentamistapaan”. Koneellinen ilmanvaihto on toki valtaosin kelpo ratkaisu, mutta painovoimainen ilmanvaihtokin avattavin ikkunoin on hoitanut kohtuullisesti tehtävänsä vanhassa rakennuskannassamme ja harkituissa tapauksissa uusissakin rakennuksissa kuten Steiner-koulussa Tampereella.

    Hyvää tarkoittava rakentamisen ohjaus ja säännösten rustaus on kääntynyt itseään vastaan. Rakentamisen pelisääntöjen suoltaminen monen ministeriön ja virkamiehen voimin on vienyt rakentajat byrokratian viidakkoon, missä valvovilla viranomaisillakin on vaikeuksia selvitä.

    Edellisellä hallituksella oli tavoite perata rakentamisen normeja. Normitalkoilla ei saatu kuitenkaan mitään aikaiseksi, vaan uusia vaatimuksia mm. rakentamisen energiatehokkuudelle suollettiin vauhdilla. Tuskin painomuste ehti edellisistä määräyksistä kuivua, kun uusia tuli jo tilalle jopa ilman laissa olevaa valtuutusta. Maltille ja kokemusten keräämiselle ei ole ollut sijaa ja kritiikki vaiennettiin ministerin toimesta. Hometalkoot ja rakennustemme ongelmat tulevat jatkumaan.

    EU-direktiivien soveltamisessa on aina mahdollisuus huomioida kansalliset olosuhteet sekä laatia yksinkertaisempia lakeja ja määräyksiä, eikä kustannus- ja materiaalitehokkuutta pidä ohittaa olankohautuksella. Niinpä olisi syytä lopettaa rakentamisen ideologinen vedätys energiatehokkuuden nimissä täällä pohjan perukoilla. Lait vahvistavien kansanedustajien pitäisi edes muistaa vanha tuomarinohje ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan”.

  5. Koulurakennuksissa koneellisen ilmanvaihdon jälkikäteisen lisäämisen taustalla lienee harvoin ollut ainakaan yksinomaan energiansäästötavoite. Pääsyy taitaa olla ollut heikossa ilmanlaadussa, joka ei ole ollut työpaikka- ja kouluympäristöön riittävällä tasolla. Ei se ole riittävällä tasolla edelleenkään, mihin viittaa myös peräti 4248:llä vastaajan kyselytutkimus suomalaiskouluista, josta tehty artikkeli ”Indoor environmental quality in school buildings, and the health and wellbeing of students” on hyväksytty julkaistavaksi hiljattain, ja jota en ole nähnyt medioiden huomioivan vielä mitenkään:

    http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1438463914000200

    Kun oppilaita on luokka täynnä, eikä ilma vaihdu riittävän nopeasti, keskittymiskyky alenee ja luokassa alkaa kesken oppituntien väsyttää. Tällaista ilmiötä käy painovoimaisella ilmavaihdolla olevissa koululuokissa etenkin loppukeväällä ja alkusyksyllä, kun sisä- ja ulkolämpötila ovat lähellä toisiaan ja hiilidioksidipitoisuus luokan ilmassa kohoilee korkeille tasoille, eikä ilma vaihdu riittävästi. Kovilla pakkasilla sisäilman laatu on parempaa. Mutta se ei nykyaikana kouluympäristössä riitä, että ilmanlaatu on osan lukuvuodesta kelvollista ja osan ei.

    Jos jossain on keksitty ratkaisuja siihen, miten ilman saa hyvin vaihtumaan koneettomasti tilanteessa, jossa luokkatilassa on paljon väkeä ja sisä- ja ulkolämpötila ovat lähellä toisiaan, olisin kiinnostunut kuulemaan lisää näistä ratkaisuista.

    1. Aivan, avataan ikkunat ja olisikohan pieni liikunta tuokio paikallaan verenkierron elvyttämiseksi ja aivotoiminnan virkistämiseksi paikallaan sekä oppilaille että opettajalle!

  6. Itse v. 59 rakennetussa ja painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetussa omakotitalossa asuvana olen monesti miettinyt, millainen moottoriavustamaton ilmanvaihto taloon nyt toteutettaisiin nykyisillä materiaaleilla ja suunnittelutekniikoilla, olevan perustuessa nyt jo yli puolen vuosisadan takaiseen rakennusperinteeseen, käytännön kokemukseen ja ammattitaitoon.

    Suorastaan käsittämätöntä on ilmanvaihtoalan ja sen lobbaajien epätoivoinen takertuminen vain konevoiman avulla tapahtuvaan ilmanvaihtoon. Hi tec -ratkaisulla suunniteltu ja toteutettu painovoimainen ilmanvaihto ei poista ilmanvaihtoalan ansaitamahdollisuuksia mihinkään – vain sähkömoottori puuttuu!

  7. Minulla on okt-asujana positiivisia kokemuksia koneellisesta ilmanvaihdosta. Omassa vm. 51 ”rintamamiestalossani” on yläkerrassa hyvin uretaanilla toteutettu eristys. Alakerrassa on hirren lisäksi ekovillaa. Taloon asensin koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla.

    Perheessä on heinänuhaa ja koivuallergiaa, ja koneen suodattimet vähentävät oireita merkittävästi. Ilmanlaatu on sisällä loistava. Koneen olen säätänyt siten, että se pyörii alle puolella teholla normien mukaisesta mitoitusilmavirrasta, lisäksi olen useaan otteeseen mitannut ilmavirtoja, ja varmistunut siitä että talo ei ole liian alipaineinen. Pesutiloissa on kosteusanturi joka tehostaa ilmanvaihtoa tarvittaessa.

    Laitteiden kokonaiskustannus oli noin 2000e, itseasennettuna, suunniteltuna ja säädettynä. Korvausilma on lämmintä, sähköinen lisälämmitin käy todella harvoin päällä ja laitteen lämmitysenergian kulutus viime lämmityskaudella oli mittarin mukaan alle 400kWh. En usko laitteen ”säästävän” energiaa, mutta pidän siitä, että talvipakkasillakin korvausilma on lämmintä. Vanhassa talossa varsinkin alakerran lattia on muutenkin tarpeeksi kylmä lasten konttailla.

    summa summarum

    Olen sitä mieltä, että koneellinen ilmanvaihto ei ole ongelma. Ongelma on väärässä paikassa säästäminen, huolimattomuus.

    1. Ilmanvaihto pitää suunnitella oikein
    2. Ilmanvaihto pitää toteuttaa oikein
    3. Ilmanvaihto pitää säätää oikein, ja säätötyö ei lopu käyttöönottoon.
    4. Ilmanvaihtolaitteisto pitää pitää kunnossa, ja suodattimet pitää vaihtaa ajallaan.

    1. Uutisointiin ja kuulopuheisiin nojaten noista kohdista vain tuo 1. on oikeasti edes jollain lailla realistinen. Kohdat 2-4 ei varmasti ole ajantasalla 99%:ssa rakennuksista.

  8. Suuri syy luokkatilojen huonoon sisäilmaan on yleistynyt käytäntö muuttaa oppituntien pituus 45 minuutista 60 minuuttiin tai jopa lukioissa yleistyneeseen 75 minuuttiin.

    1. Haju luokkahuoneissa tulee yleensä hieltä ja röökiltä haisevista oppilaista ja likaisista vaatteista. Kotien ominaishajut kulkeutuvat oppilaiden mukana luokkaan.
      Oma lukunsa on freessi opettaja ja tyttöoppilaatt, jotka koittavat peittää basaarituoksun omalla deodorantilla.

  9. Minne on unohtunut tuuletus? Kouluissa ja päiväkodeissa voi aivan hyvin pitää tuuletustauon. Itse kun olin koululainen, luokkahuone tuuletettiin välitunnin ajaksi.

    1. Itsekin muistan ”järjestäjän” tehtäviin kuuluneen luokan tuulettamisen oppituntien välillä.

  10. Kirjoituksessa ja kommenteissa koneellista ilmanvaihtoa on käsitelty lähinnä yhtenä kokonaisuutena. Koneellisista vaihtoehdoista löytyy kuitenkin 2 perustavanlaatuisesti erillaista ratkaisua, koneellinen poisto tai koneellinen tulo ja poisto.

    Liiallisen alipainestuiksen kannalta molemmissa hallittu korvausilman tuonti on olennaisessa roolissa ja nimenomaan pelkän poiston kanssa virheitä sattuu korvausilmaventtiilejen tukkimisen tai sulkemisen myötä.

    Hyvin suunniteltu ja toteutettu on koneellinen tulo ja poisto on tutkitusti paras vaihtoehto ympärivuotisesti tasalaatuisen ja terveellisen sisäilman tuottamiseen energiatehokkaasti.

  11. Päiväkodeissa ja kouluissa voi toteuttaa tuuletuksen välituntien tai ulkoiluaikojen aikana. Näkisin kuitenkin että kovilla pakkasilla tuuletuksen järjestäminen päiväkodissa on hiukan hankala ajatus. Eiköhän tuo raa’an ulkoilman tuominen sisälle ole kuitenkin energiataloudellisesti aika heikko ajatus.

    Saneerauskohteissa huonoin vaihtoehto on pelkkä koneellinen poisto ja alimitoitetut tuloilmaventtiilit. Näin saadaan varmasti rakenteiden epäjatkuvuuskohtien kautta epäpuhtauksia sisäilmaan.

  12. Olen asunut koko ikäni painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivissa asunnoissa – pari vuotta takaperin asunnon vaihdon välissä asuimme puolitoistavuotta vuokralla uudessa kerrostaloasunnossa, jossa oli automaattinen koneellinen ilmanvaihto.
    Voi sitä tuskaa – ei mitkään kalaöljyt, vitamiinit tai rasvat auttaneet vaan ihoni kuivui pergamentiksi talvikuukausina (en ole atooppinen) – samaten limakalvojen ja silmien kuivuminen oli ihan uskomatonta. Nyt onnellisesti painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetussa 70-luvun talossa ja iho on palautunut normaaliksi.

  13. Enpä juuri voisi olla enempää eri mieltä kuin professori Matti Ollila kuohuvassa kirjoituksessaan koneellisen ilmanvaihdon ja ilmastoinnin haitoista, jopa vaarallisuudesta.
    Termitasolla on outoa puhua samassa lauseessa pullotaloista ja koneellisesta ilmanvaihdosta. Jos rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, se ei ole pullo, vaan siellä vaihtuu ilma hallitusti, raikasta sisään ja käytettyä ulos.

    On menneisyyden romantisointia väittää, että painovoimaisen ilmanvaihdon varassa olleissa kerrostaloissa tai koululuokissa olisi ollut niin mukavaa. Silloin emme tienneet paremmasta. Itse kävin koulua vaiheessa, jolloin 25 oppilaalle tarkoitettuun tilaan otettiinkin 40 oppilasta. Luokissa haisi pahalta, siellä oli vaikea keskittyä, ruokalan käryt viipyilivät käytävissä ja luokissa pitkään. Mutta siihen oli totuttu; koulussa haisi koululta, päivä- ja vanhainkodeissa vielä pahemmalta. Painovoimaisella ei parempaan päästy. Ikkunaa avattiin, jos sää sen salli.
    Nyt meillä on vaihtoehtoja, eikä hiestä ja hiilidioksidista paksuun sisäilmatuhnuun ole paluuta.

    Suomessa on ollut eturivin sisäilmatutkimusta, jonka pohjalta on luotu vientilaatua oleva sisäilmaluokitus. Parhaimmillaan taidolla suunniteltu, toteutettu ja ylläpidetty talotekniikka nuuskii hiilidioksidit, kosteudet ja lämpötilat ja säätää itsensä tarpeen mukaan. Tämä on hyvin tärkeää, kun esimerkiksi toimitiloissa pyritään toisaalta aikaisempaa parempaan tehokkuuteen eli vähempään neliömäärään per työntekijä ja toisaalta tiloihin, joiden käyttötarkoitusta muutetaan aiempaa useammin. Painovoimaisen ilmanvaihdon muskelit eivät tähän riitä.
    Koneellinen ilmanvaihto on mukava, energiatehokas ja terveellinen ratkaisu kotonakin. Järjestelmään saadaan lämmöntalteenotto pienentämään energialaskua, ja tuloilman suodatus on hieno asia, kun ulkoilman laatu ei ole kunnossa. Eikä se ole; sen näkee joka kerta, kun vaihtaa suodattimet.

  14. Eivät kouluhuoneet ennen olleet tunkkaisia. Niitä tuuletettiin aina 45 minuutin välein. Se varmaan tuhlasi energiaa, mutta tuli taatusti halvemmaksi kuin nykyiset terveys- ja homeongelmat. Oppilaat pistettiin välitunnin ajaksi raikkaaseen ulkoilmaan. Valitettavasti osalle oppilaista ja opettajista tästä 45 minuutista tuli samalla tupakkavälin mitta. Nyt ei enää tuuleteta mutta eipä toisaalta tuprutetakaan entismalliin.

  15. Tässä keskustelussa käy ilmi taas sama asia, mikä vallitsee lähes koko rakennusalalla. Eli jokaisella on vähän oma näkemyksensä asiaan kuin asiaan, vaikka tietopohja olisi hyvinkin laaja. Kokeneetkin ammattilaiset voivat olla samasta asiasta täysin eri mieltä. Ei siten ole ihme että ongelmat rakentamisessa ja kiinteistönpidossa vaan jatkuvat vuodesta toiseen, ja tulevat varmasti myös jatkumaan.

    Kun puhutaan puhtaasti sisäilmasta, eikä esim. energiankulutuksesta, oma näkemykseni ilmanvaihtojärjestelmien paremmuutta arvioitaessa kallistuu selkeästi koneellisen tulo/poiston puoleen. Se on kallein investointi ja työläin huolta, mutta säädettävyys on täysin omaa luokkaansa. Tämän päivän antureita, varusteita ja automaatiota hyödyntämällä on mahdollisuus luoda järjestelmä joka taipuu monenlaisiin tilanteisiin ja huolehtii automaattisesti esim. hiilidioksidi- ja kosteustason pysymisestä kohtuullisena. Raitista, siitepölyistä puhdasta ilmaa tulee riittävästi ja vedottomasti sisään ja likainen ilma puhalletaan pihalle. Painesuhteet ovat hallittavissa ulkoisista olosuhteista riippumatta. Painovoimainen systeemi ei tähän kaikkeen taivu, eikä myöskään koneellinen poisto.

    On mielestäni vaikea löytää syytä sille, miten oikein suunniteltu, laadukkaasti toteutettu, sekä hyvin huollettu ja säädetty koneellinen tulo-/poistojärjestelmä voisi itsessään tulevaisuudessa aiheuttaa sisäilmaongelmia.

    1. Hyvä perustelu on se, että naapureiden monen tunnin lämmityssavut kulkeutuvat vauhdilla sisälle ja siinäpä onkin miettimistä, että onko tuloilma nyt sitten sitä raikasta ja terveellistä? Ei muuta kuin ilmanvaihtokone kiinni ja odottamaan milloin ilma raikastuu. Mitenkähän mahtaa ilmanvaihtokanavien käydä tätä jatkuvaa rumpaa tehdessä?Tuhatkertaa ennemmin haistelen omia pierujani kuin kitkerää, myrkyllistä savua. Miettikäähän tätä. Asia on kuolemanvakava ihan kirjaimellisesti.

  16. Tonin viimeisessä kappaleesa se ongelma piileekin. En ole juuri havainnut oikein suunniteltua, puhumattakaan laadukkaasti toteutettua järjestelmää. Hyvin huollettu ja säädetty on jo utopiaa. Tämä koskee erityisesti omakoti- ja asuinkerrostaloja mutta myös kouluja ja päiväkoteja.
    Monimutkaiset ja keskenään yhteensopimattomat taloautomaatiojärjestelmät eivät vain toimi nykymuotoisella kiinteistönpidon organisoinnilla ja ammattitaidolla. Toki nämä ovat huolto- ja korjausfirmojen sekä laitetoimittajien unelmia.

  17. Pelkistetty esimerkki Jouko Taskisen oivaan kommenttiin:
    Olimme juuri pienten lastenlasten kanssa pienellä matkalla ja poikkesimme kylpylähotellin. Kylpytiloissa olikin ennestään outo suihkuvedensaantiautomatiikka. Kun siinä hetken töpeksin, keskinuori mies tuli apuun sanoen: ”Manuaalinen toimii aina, nuo automaatit tökkivät aina.” Saimme hyvän keskustelun.

    Niinpä: Nollateknisin taidoinkin olevan ihmisen pitää pystyä asumaan kodissaan omin avuin. Nykymeno johtaa enenevässä määrin selittämättömiin ongelmiin tavallisille asujille sekä huoltoryöstöön. Kaiken (rakennusalan) kehitystyön lähtökohtina olkoot ihmiset erilaisuuksineen sekä tietämys siitä, että yksinkertaisimmat ratkaisut ovat toimivimpia.

    1. Juuri näin Ensio, vastaavia esimerkkejä löytyy lukemattomia. Yleensä hienot ilmanvaihto- ym talotekniikkahienoudet toimivat kyllä laboratoriossa ja etenkin säädösten laatijoiden päiväunissa.

  18. Joissakin Euroopan maissa lähdetty kehittämään unohduksissa ollutta painovoimaista ilmanvaihtoa. Perinteisen painovoimaisen ilmanvaihdon puutteet ovat kuitenkin ilmeiset:
    – ilmavirtoja ei voida tyydyttävästi hallita,
    – sisäilmaston taso ei vastaa nykyisiä vaatimuksia
    – energiankulutus on suuri, koska poistoilman lämpöä ei saada talteen.
    Suomalaisen sisäilmastoluokituksen parhaille tasoille on vaikea päästä kehitteillä olevilla painovoimaisilla/hybridi IV-järjestelmillä. Kehittämisen tarvetta on eteenkin seuraavilta osin:
    – sisälämpötila nousee liian korkeaksi kuumina kesäpäivinä
    – ulkoilman suodatus ja ulkoisen melun vaimennus on vaikea toteuttaa
    – lämmön talteenotto on vaikea järjestää.
    Tuulettamalla luokkatilaa (ikkuna auki/kiinni systeemi)kaupunkialueella saadaan aikaiseksi merkittävä pienhiukkasten lisääntyminen sisäilmassa, lisäkustannuksia siivoamiselle, siitepölykaudella allergeenejä sisätiloihin jne.. pakkasella taas kuivatetaan sisäilma liian kuivaksi.. ja se energia-asia viimeisenä.. Ongelmat ovat ehkä ratkaistavissa erilaisin teknisin keinoin mutta aikaa se ottaa. Paluuta julkisten tilojen (koulut, päiväkodit, sairaalat, palvelutalot jne) painovoimaiseen ilmanvaihtoon ei kuitenkaan enää ole. Pidetään painovoimainen ilmanvaihto ihan mökkiläisten ja omakoti asujien asiana!

  19. Painovoimaisen ilmanvaihdon puolestapuhujien olisi hyvä muistaa, että sillä aikakaudella tulisijat ovat toimineet ”moottoreina” ilmanvaihdossa, näin ei ole tänä päivänä. Lisäksi elämisen arki on ollut hyvin erilaista tähän päivään verrattuna. Rakenteiden kosteusrasitus on ollut murto-osia nykyiseen verrattuna, kun peseytymiseen tarkoitettu saunapäivä on ollut lauantaina ja sekin on suoritettu erillisessä rakennuksessa pihan perällä jne.

    Pointti on se, että historiasta on mahdotonta poimia yhtä asiaa, kuvitellen voivansa muuten elää, kuin ellun kanat.

    1. Aika keljusti sanoit. Monta kertaa uudet innovaatiot on juuri ylikiimaisten nuorten miesten hallusinaatioita. Vastuuta ei tietysti oteta töpeksimisistä. Koeputkikokeilut maksaa vaikka omakotiasuja. Kamalaa on kymmenien takkojen kertalämmitys omakotialueilla pakkasilla. Ulkona ei ole terveellistä liikkua silloin, eikä sisälle halua vetää koneella tuota myrkyllistä kaasua. Painovoimaisessa ratkaisussa ei isolla paineella tule häkä,noki ym. saastaa sisälle. Laakatuuli vie savut suoraan tuulen alapuolella asuvien päälle. Minusta rakentamisessa tulisi sallia oman tahdon valta. Jos tahdon rakentaa talon painovoimaisena niin se pitäisi sallia. En tuhlaa maailman energiavaroja, mutta voisin parhaassa tapauksessa säästää terveydenhoito kustannuksissa paljonkin. Olen vanhan viisauden puolella.

  20. Säädöksen mukaan ilmanvaihdon pitäisi olla sellainen, ettei se aiheuttaisi kenellekään pahaa oloa tai sairastumista (säädös on nähtävissä mm. tiede.fi keskustelut -palstalla olevan ketjuni ”Koneellinen ilmastointiterrori” alussa.

    Kaikki julkisten tilojen (kuten esim. päiväkotien) koneelliset ilmanvaihtojärjestelmät, joihin olen törmännyt, ovat aiheuttaneet viileänä suihkuna tulevan jatkuvan vedon, jota huoltohenkilöstö ei useinkaan ole pyynnöistä huolimatta suostunut vähentämään (yksi on). Useimmat tämän vedon kestävät, mutta jotkut ovat esimerkiksi yliopiston jääkylmässä ja vetoisessa lukusalissa työskennellessään herkistyneet sille saaden kyseisestä vedosta heti keuhkokuumeen.

    Esimerkiksi suomi24 -palstalla monet kertovat koneellisesta puhalluksesta johtuvista sairauksistaan.

    Koska viileää vetoa ei yleensä suostuta työtiloissakaan vähentämään, herkistyneelle tulee usein vaikeuksia löytää turvallista työpaikkaa; asia, jota kaikki lääkäritkään eivät näe ongelmaksi.

    Itse en ole näitä herkistyneitä, mutta jouduin teippaamaan työpaikallani kylmän tuuletussuihkun tukkoon voidakseni tehdä työtäni.

  21. Asetus sanoo:

    http://www.finlex.fi/data/normit/37187- … _Suomi.pdf

    2.1.1
    Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto.

    Tässä siis alussa mainitsemani asetus, jota tosiaan monikaan työpaikka ei noudata ja mistä huoltokin usein vähän välittää. Se on aloittamani ketjun alussa. Siinä on mielipiteitä puolesta ja vastaan.

    http://www.tiede.fi/keskustelu/56354/ketju/koneellinen_ilmastointiterrori

    Haitalliseen vetoon kiinnittää huomiota mm. Työsuojelurahasto:

    https://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-tutkitaan/hanke?h=107195

    Tarkoitus ei äsken ollut kommentoida nimettömänä. Niinpä liitän HS:n mielipide-osastoon aiheesta kirjoittamani pienen kirjoituksen:

    http://www.hs.fi/mielipide/a1442890439445

  22. Maallikkona kysyn, voiko painovoimaisen ilmastoinnin palauttaa ja miten toimitaan? Asumme 1960-luvun kivikerrostalossa, jossa on 2000-luvun alussa tehty isot remontit ja samalla koneellinen ilmastointi. Huoneistossamme on takka, jota voi käyttää vain klo 19 jälkeen ja 15 asteen pakkasella, ettei savunhaju tule käytävään. Tiedämme, jos naapurit laittavat tuoksuvaa ruokaa. Koko portaikko lemuaa tai tuoksuu. Nyt suunnitelmissa on tukkia ikkunoiden yläpuolella olevat ilmanvaihtoaukot, joista vetää melkoisesti ja alentaa huoneiston lämpötilaa. Myös äänet kuuluvat niiden kautta.

    1. Painovoimaista ilmastointia ei ole varmaan kulverttikammiosysteemiä lukuunottamatta olemassakaan, jos kulvertin haluaa ilmastoinniksi mieltää.
      Tässä keskusteluketjussa sekoitetaan monessa kohtaa ilmanvaihto ja ilmastointi keskenään jo heti artikkelikirjoituksesta lähtien.
      Teillä on todennäköisesti koneellinen poistoilmanvaihto.
      Melko varmasti osa naapureistanne ovat jo omin päin tukkineet tuloilma-aukkonsa tai säädelleet ilmamääriä, ja rakennuksen sisäiset painesuhteet on menneet sen vuoksi sekaisin.
      Kun jossain asunnossa omin päin tukitaan tuloilma-aukot, tai pienennetään poistoilmaventtiileillä virtaamia, niin muualla ilmanvirtaus kasvaa. Samalla kasvaa koko rakennuksen keskimääräinen alipaine, ja se ei ole kovin tervettä.
      Yhden kerrostaloasunnon ilmanvaihdon muuttaminen takaisin painovoimaiseksi ei taida olla mahdollista.

  23. Lämpö on tunnetta,sitä ei voi ottaa talteen. Ilmassa oleva kosteuden höyrystymislämpö sisältää energiaa-se voidaan oikealla tekniikalla ottaa talteen-se sisältää rahaa.Tunteissa ei raha todellisuudessa johda hyvään lopputulokseen.Ympäristöministeriön kirjelmässä 144 tämä
    on laskentakaavassa ilmeisesti kirjoitettu väärin.Ulkoilman alhainen absoluuttinen kosteus
    ei sisällä ainetta joka massallaan voisi ottaa kostean sisäilman energia sisällön vastaan.Olisikko rakennustekniikan ammattilaisten opiskeltava ilman olosuhteiden peruskäsitteet uusiksi.Absoluuttinen kosteus ilmassa ja entalpia-arvo-eli lämpösisältö ilmassa.

  24. Koneellinen ilmastointi on kokonaisuus jossa tehdään virheitä.Esim omakotitaloihin koneet ylimitoitettuja,ilmanvaihtomääräykset käsittämättömät. Alipaineistus luo tosiaan ongelman..Kokonaisuus vaatii ehdottomasti koneellisen tuloilman ja säädöillä homma palanssiin. Siis kun takka vetää ilmastoinnin ollessa toiminnassa on homma ok.Ei imetä hometta sisään mahdollisista ulkoseinän ja lattianrajan vuodoista.Raitis,puhdas sisäilma on elintärkeä esim minulle,Keuhkojen vajaatoiminta on jäänyt unholaan koneelliseen ilmastointiin siirtymisen jälkeen.Homeongelman kasaantuminen esim kouluihin on ymmärrettävää. Kansa jakaantuu kahtia ilmastoiduissa taloissa asuvat haistavat homeelle haisevat ja homeelle haisevat syyttävät ongelmasta koulua..Asiaa pitäs tutkia kokonaisuutena .Tarkastajat toteavat homekoulut vaan eivät homekoteja joista homeenhaju tulee.. Eiköhän jokainen rintamamiestalo jossa maavarainen kelleri ole jossainmäärin homeessa..Lopuksi …Ennen kuoltiin kymmeniävuosia nuorempana rintatatautiin ..talot haisi tupakalle ja paskalle, Homeongelma oli tuntematon,talot lahoi ja tehtiin uusi..

  25. Opettaja kentältä , oireet palaa koulun IV-puhdistamattomalla puolella heti, nuohousväli 11 v. josta 7 v. yö-, viikonloppu ja lomakatkoja IV-koneilla sanoo:

    https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10154264776512044&set=a.465613222043.263822.606682043&type=3&theater

    Kyllähän se auttaisi jos ilmanvaihtokoneita pidettäisiin 24/7 päällä ja IV- putkistojen puhdistusvälit 5 v. olisi yhä laissa. Nyt näin ei ole ja homma on mennyt kentällä pelkäksi sähkölaskuissa säästämiseksi ihmisten ja rakennusten kustannuksella. 24/7 päälläpito ja 5 v. puhdistusvälit olisi hyvä kirjoituttaa terveydensuojelulakiin myös 2-4 kertaa suodatinten vaihtoineen. Olisi ainakin sitten laki, johon vedota kun lääkärinlausunnolla ihan tavallisia huoltotöitä saa peräänkuuluttaa työelämässä pysyäkseen!
    Suomi siis maksaa eläkkeitä mieluummin kuin hoitaa asentamiaan ilmanvaihtokoneita oikein. Onko tässä mitään järkeä!?

    Ilmanvaihdot on yökatkoilla pääsääntöisesti Tampereella, Lahdessa, Helsingissä, Jämsässä jne. Lista on loputon… Milloin päättäjät heräävät tähän rakenteelliseen väkivaltaan nuorten ja työikäisten terveyden kustannuksella?

    Paljon olisi opiksi otettavaa Porvoon mallista, jossa rakennusten ilmanvaihtojen 24/ 7 päälläpidon sähkölaskujen rahoittamiseksi kaupunki suunnittelee aurinkopaneeleita koulujen katoille. HYVÄ PORVOO! Laittakaapa tästä lehtileikettä ja kyselyä puhdistuksista ja päälläpidosta päättäjille. Ilmaista koulutusta asenneilmaston muutokseen antavat mm. Hengitysliiton korjausneuvojat.

  26. Kuinka moni näistä koneellisen ilmastoinnin puolesta puhujista ajattelee ihmistä? Rakennukset on tehty ihmisiä ja olemista varten, ei rakennusfirmojen tiliä kartuttamaan. Kaikki voi näyttää hyvältä paperilla, mutta luonnolista se ei ole ihmiskeholle olla sellaisessa sisäilmassa. Pidemmän päälle ei ole hyvä terveydelle.
    Nim. kokemusta on, parin päivän jälkeen nenäverenvuoto

  27. Itsellä käytössä on eräänlainen hybridi-ilmanvaihto:
    – Kerrostaloasunnossa on huoneistokohtainen tulo-poistokone lämmöntalteenotolla, johon suodattimet vaihdan 4 kertaa vuodessa (2 kertaa vuodessa vaihtaa yhtiö/huoltomies ja kahdesti vuodessa vaihdan itse, samalla puhdistan koneen sisuskalut perusteellisesti),

    – Huoneisto on yhteen suuntaan avautuva, kaikki ikkunat ilta-auringon suuntaan, joten kesän ylilämpöongelmaa varten on tarvinnut lisätä ilmalämpöpumppu (ylilämpöä ympäri vuoden),

    – Parvekkeen ovi on raollaan koko ajan maalis-lokakuun ajan ja puolituntia ennen nukkumaanmenoa makuuhuone tuuletetaan ikkunasta,

    – Ilmanlaatu keskustassa on 4. krs korkeudella riittävän hyvä tuuletukseen,

    – Talvella ylilämpö on iso ongelma…. Joku neropatti suunnitteli vesikiertoisen lämmityksen putket kulkemaan jokaiselle huoneistolle paikalla valetussa holvissa läpi asunnon vaakatasossa, joten käytännössä huoneistoissa on lattia- ja kattolämmitys ja ikkunoilla tarpeettomat radiaattorit. Talvella tätä ei oikein kehtaa ratkaista käyttämällä ilmalämpöpumppua jäähdytykseen kaukolämmön lämmitystä vastaan, vaan joutuu ovesta ja ikkunasta tuulettamaan lämmön harakoille…

    – Taloyhtiössä on lämmönsäätö tehty nyt 10v. aikana kahdesti, lämmitysverkostoa ajetaan niin kylmänä kuin mahdollista ja lämpöjä nostetaan vasta kun joku on kahdesti valittanut ja on ensin käyty mittaamassa, että oikeasti laskee alle 21 C lämpötilat

  28. Nykyinen kerrostalokotini taitaa olla alipaineinen, koska koko ajan joutuu tasaamaan painetta korvatorviin nieleskelemällä ja kuin haukottelemalla. Kipuakin on. Näkökyky hämärtyy, silmät kuivuvat herkemmin. Nyt on myös virtsarakko-oireita, paineinen ontelohan sekin on. Voisiko olla mahdollista, että koneellinen ilmanvaihto tornitalossa aiheuttaa oireita rakkotasollakin? Se mikä on hyväksi rakennuksen elinkaarelle, ei välttämättä sovi ihmisen kehon onteloille/limakalvoille? Onko asiasta mitään tutkimusta, lisätietoa?

  29. Professorilta meni tässä sekaisin ilmastointi ja ilmanvaihto. Ilmastointi jäähdyttää ilmaa, ilmanvaihto vaihtaa tilan ilmaa.
    Ongelmanahan on yksinkertaistetuna hallita tuloilmaa kun ilmaa poistetaan iso määrä. Ulkoilma on hyvää ilmaa (useimmiten), joten runsas ilmanvaihto on lähtökohtaisesti hyvä asia.

  30. On kaksi vuotta koneellinen ilmastointi ja ilmaräppänä. Tuskallista, aina kolea veto. Monta antibioottikuuria ja paljon vaatetta . Taidetaan olla lainsuojattomia. Ikävä entiseen ennen näitä kalliita remontteja noin 15 vuotta.

  31. Mielenkiintoinen kirjoitus ilmastoinnista ja sen vaikutuksista. Luulisin kuitenkin, että siihen on joku syy, että koneellista ilmastointia on joskus ruvettu tekemään. Varmasti nyt myös, kun asia on tiedossa, pystytään siihen reagoimaan ja tekemään asialle jotain.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi