Rakennusalan ympäristövaikutukset ovat merkittäviä sekä Suomessa että globaalisti. Alan osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Suomessa rakennettu ympäristö käyttää yli kolmanneksen kaikesta kulutetusta energiasta. Rakennukset ja rakentaminen yhdessä aiheuttavat puolestaan noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä.
Kiinteistömarkkinat kehittyvät jatkuvasti vastaamaan väestön muuttuviin tarpeisiin ja talouden muutoksiin. Myös ympäristön rooliin olisi syytä suhtautua yhtä vakavasti, sillä vaatimukset päästöjen vähentämiseksi käyvät yhä konkreettisemmiksi. Tarve vähentää hiilidioksidipäästöjä näkyy väistämättä siinä, miten sijoittajat arvioivat kiinteistöjä.
EU on osaltaan sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Tämä tavoite sitoo myös yrityksiä.
Hiljattain järjestetty YK:n 28. ilmastokokous COP28 muistutti, että hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää koko maailmantaloudessa, kaikilla toimialoilla ja kaikissa sijoitussalkuissa. EU-taksonomian raportoinnin voimaantulon myötä yrityksiä ohjataan koko ajan vahvemmin kohti kestävää toimintaa.
Rakennusalalla EU-taksonomia arvottaa esimerkiksi rakennuksen energiatehokkuutta, uusiutuvien materiaalien käyttöä, muuntojoustavuutta ja ilmastonmuutosta hidastavaa tai torjuvaa toimintaa.
Samalla kun tietoisuus kiinteistöjen ympäristövaikutuksista kasvaa, lisääntyy kysyntä ESG-vaatimukset täyttäville tiloille. Joustavien, nykyaikaisten ja kestävän kehityksen mukaisten tilojen suosio kasvaa talouden elpyessä todennäköisesti entisestään.
Muuttuvat sääolosuhteet asettavat rakennuksille yhä kovempia vaatimuksia. Esimerkiksi voimakkaiden myrskyjen ja maastopalojen aiheuttamat tuhot ovat jo maailmalla vaikuttaneet kiinteistöjen arvonkehitykseen, ja ääri-ilmiöiden yleistyessä riskialttiiden kiinteistöjen arvo voi laskea pysyvästi.
Kustannukset, jotka seuraavat viivyttelystä – siitä, ettei tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytä hyvissä ajoin – voivat olla huomattavia. Menestyvät yritykset osaavatkin käyttää tilanteen hyödykseen vastaamalla haasteisiin ja edessä oleviin mullistuksiin jo nyt. Edelläkävijät erottuvat toimimalla nopeasti ja tehokkaasti.
Samalla on hyvä muistaa, ettei kyse ole kilpailusta, sillä seuraukset ovat laajoja ja koskettavat meistä jokaista. Yhteiset toimenpiteet ovat välttämättömiä. Ilmastoriskianalyyseissäkin otetaan aina huomioon koko ympäröivä infra. Sillä, mitä päätöksiä kaupunki- ja kuntatasolla tehdään, on merkitystä.
Kestävän kehityksen periaatteet ulottuvat myös institutionaalisten sijoittajien hallinnoimiin salkkuihin. Sijoittajat joutuvat yhä enenevässä määrin osoittamaan ja raportoimaan sijoitustensa kestävyydestä. Sijoitusten huolellinen valikointi vastuullisuuskriteereihin perustuen nousee ilmastonmuutoksen myötä yhä keskeisempään rooliin.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Ilmastonmuutos vaikuttaa myös kiinteistösijoituksiin”