Julkisivuremontti voi pienentää päästöjä merkittävästi

Tietoa kirjoittajasta Peter Lind
Tuoteryhmäpäällikkö, Rakennustuoteteollisuus RTT; toiminnanjohtaja, Julkisivuyhdistys
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennetun ympäristön vähähiilisyyteen ja hiilineutraaliustavoitteisiin kohdistuu kovia paineita. Lausunnolla on ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä, ja lausunnolle on tulossa kaavoitus- ja rakentamislaki (vanha MRL). EU-taksonomia eli kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä tulee tukemaan olemassa olevan rakennuskannan elinkaaren pidentämistä korjausrakentamisen keinoin. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin revisio tulee kiristämään kansallisia vaatimuksia. Miten voimme vastata haasteisiin?

Kun tarkastelemme rakennetun ympäristön kasvihuonepäästöjä, voidaan todeta, että käytönaikainen energiankulutus muodostaa peräti 76 prosenttia maamme koko rakennetun ympäristön vuotuisesta hiilijalanjäljestä. Potentiaali on siis suuri. Tarvitaan älykkäitä ja energiatehokkaita ratkaisuja lisälämmöneristämiseen ja taloteknisiin toteutuksiin.

Olen huomannut viime vuosina, että asuinrakennusten remontteja jätetään tekemättä perustellen asiaa niiden kannattamattomuudella. Toki remontin kannattavuus tulee huomioida hankesuunnitelmaa tehtäessä, mutta mikäli haluamme tavoitella hiilineutraaliutta, tulee suunnitelmaa tehtäessä miettiä asiaa isommassa mittapuussa. Ilmastonmuutosta tulee hillitä, ja tähän voimme vaikuttaa nopeilla ja pitkän tähtäimen toimilla. Tämä todettiin myös juuri julkaistussa IPCC:n ilmastoraportissa.

Suomessa olemassa oleva asuinrakennuskanta on suuri ja iso osa on rakennettu rakennustyypistä riippuen 40–70 vuotta sitten. Kun tämä rakennuskanta rakennettiin, ei osattu odottaa, että suuri osa siitä olisi vielä pystyssä vuonna 2021. Näistä asuinrakennuksista on kuitenkin yhä vakituisessa käytössä noin 90 prosenttia, mutta näiden energiatehokkuus on nykymääräyksiin nähden vaatimaton. Esimerkiksi omakotitaloista heikkokuntoisia rakennuksia on noin 6 prosenttia, ja näiden osuus rakennuskannan lämmityksen päästöistä on neljännes.

Suuren vanhan rakennuskannan ja kasvihuonepäästöjen vuoksi potentiaali päästöjen vähentämiseen on merkittävä. Kun massa on suuri, pienistä puroista syntyy mittavat säästöt. Energiaremontteja tehdään kiihtyvällä tahdilla, mutta iso osa remonteista suuntautuu talotekniselle puolelle. Julkisivut jäävät usein remontoimatta tai niiden remonttitarvetta pitkitetään jo liian pitkälle.

Tutkimukset ja käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että julkisivuremonteilla ja niiden yhteydessä tehdyillä lisäeristämisillä on merkittävä vaikutus rakennusten energiankäyttöön. Lisäeristäminen pienentää lämmitys- ja jäähdytysenergian tarvetta ja leikkaa muun muassa lämpöpumppujen kulutuspiikkejä oli kyse uudis- tai korjauskohteesta. Eristämisen kustannukset hankkeen kokonaiskustannuksissa ovat marginaaliset, mutta saadut hyödyt todella merkittäviä.

Panostamalla rakenteiden korjaukseen riittävän energiatehokkaiksi saadaan hyvä pohja koko rakennuksen energiatehokkuuden parantamiselle. Julkisivujen käyttöikä uusimisen ja lisäeristämisen jälkeen on 40–100 vuotta, ja hyvä julkisivujen eristävyys säästää energiaa koko elinkaaren ajan.

Ilmastoraportin mukaisesti tarvitsemme nopeita ratkaisuja mutta myös pitkän tähtäimen toimia, jotta pystymme hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Tehtävät ratkaisut tarvitsevat myös tukitoimia varsinkin kasvukeskusten ulkopuolella.

Muodostuisiko syksyn budjettiriihestä ennalta kaavailtu ilmastoriihi, jolla työllisyysvaikutuksiltaan suuret energiatehokkuutta parantavat julkisivuremontit saataisiin käyntiin?

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Julkisivuremontti voi pienentää päästöjä merkittävästi”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat