Kokeile kuukausi maksutta

Kaavoitusta pitää muuttaa nykyistä joustavammaksi – tyhjät tilat tuhlaavat kansallisvarallisuutta

Tietoa kirjoittajasta Jyrki Laurikainen
Jyrki Laurikainen, Raklin toimitusjohtaja
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Kaavoitusta pitää muuttaa nykyistä joustavammaksi, jotta infrastruktuuri ja muut yhteiskunnan resurssit hyödynnetään tehokkaasti

Noin 500 miljardia euroa kansallisvarallisuudestamme on kiinni rakennuksissa. Iso osa rakennuksista seisoo kuitenkin tyhjillään: erityisesti kaupungeissa on paljon toimistotilaa, jota ei käytetä.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimistotilaa on tyhjillään noin 1,2 miljoonaa neliömetriä, 169 jalkapallokentän verran. Myös tilojen vajaakäyttöaste on Suomessa Euroopan korkeimpia.
Toimistotilat ovat oiva esimerkki siitä, miksi kaavoitukseen tarvitaan muutosta. Samaan aikaan kun Suomessa rakennetaan uutta toimistotilaa, vanhaa tilaa jää tyhjilleen. Määrä on jopa kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Kaavoitusjärjestelmämme on nyt kankea: se tuhlaa yhteiskunnan resursseja ja pilaa ilmastoa. Esimerkiksi vuonna 2018 pääkaupunkiseudun tyhjien toimistotilojen ylläpito maksoi omistajilleen – käytössä olevien tilojen keskimääräisten kustannusten ja energiankulutuksen perusteella laskettuna – yhteensä 57 miljoonaa euroa ja aiheutti 42 tuhatta tonnia hiilidioksidipäästöjä.

Mitä enemmän joustavuutta kiinteistöjen kaavoihin, tilankäyttöön ja teknisiin ominaisuuksiin saadaan, sitä paremmin käyttäjien muuttuviin tarpeisiin voidaan vastata. Nykyinen kaavoitusjärjestelmä lukitsee alueiden, tonttien ja yksittäisten kiinteistöjen käytön vuosikymmeniksi eteenpäin.

Vaikka tarvetta muutokseen olisi, kaavan muuttaminen on työläs ja pitkäkestoinen – ja joskus mahdoton – prosessi. Kaavoissa olisi määriteltävä tilojen käyttötarkoitukset nykyistä väljemmin, jotta vajaakäyttöisiä tiloja voitaisiin ottaa uuteen käyttöön ilman raskaita ja hitaita kaavamuutosprosesseja. Näin myös aiemmin rakennettu infrastruktuuri viemäreineen, katuineen ja joukkoliikennepalveluineen saadaan tehokkaammin sille suunniteltuun käyttöön eikä yhteiskunnalle aiheudu turhia kustannuksia.

Eduskunta on tässä paljon vartijana, sillä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on tarkoitus saattaa loppuun tämän vaalikauden aikana. Kaavoitusjärjestelmän on oltava nykyistä joustavampi ja ketterämpi, jotta se vastaa riittävän nopeasti yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin.

Esimerkiksi pysäköinnissä on jo lisätty markkinaehtoisuutta: viranomaiset eivät enää entiseen tapaan määrää uusien asuintalojen autopaikkojen määrää, vaan yhä useammin rakennuttajat arvioivat itse pysäköintipaikkojen tarpeen markkinan perusteella. Samankaltaista joustavuutta kaavoituksessa tarvitaan myös käyttötarkoituksia, tilakokoja ja materiaaleja koskevaan ohjaukseen.

Yksityisellä rakennushankkeeseen ryhtyvällä toimijalla tulee olla oikeus valmistella kaavaa ja saada asiallisesti valmisteltu suunnitelma poliittisten päätöksentekijöiden käsittelyyn.
Kun kaavahanke lähtee liikkeelle rakentamishankkeeseen ryhtyvän aloitteesta, se toteutuu todennäköisemmin kuin kaava, joka valmistellaan ennen kuin sille on etsitty toteuttaja. Näin lisätään kaavoitusresursseja ja nopeutetaan kaavavalmistelua.

Alueellinen eriytyminen kiihtyy. Maankäytön ohjaamisen tarpeet ovatkin erilaisia kasvuseuduilla ja väestöään menettävillä alueilla. Ennusteiden mukaan vuonna 2040 lähes 70 prosenttia suomalaisista asuu kymmenellä keskeisimmällä kaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä, kun koko maan väestönkasvu jää alle 90000 ihmiseen.

Suomen kaupungeissa väestö- ja työpaikkatiheys ei yleensä ole ulkomaisten verrokkikaupunkien tasolla. Rakentamisen tiivistäminen antaa mahdollisuuksia entistä tehokkaampaan maankäyttöön ja helpottaa myös asuntojen pitämistä kohtuuhintaisina.

Kaupunkirakenteen tiiviys on ilmastoteko myös infrastruktuuriin tehtävien investointien näkökulmasta. Mitä tiiviimmin erilaisten liikenneyhteyksien varrelle voidaan rakentaa, sitä tehokkaampaan käyttöön kalliit investoinnit saadaan. On sitä ekologisempaa, mitä enemmän hyödynnämme nykyistä rakennuskantaa ja rakennamme jo olemassa olevan kaupungin sisään.

Kestävä kaupungistuminen on koko yhteiskunnan, kaupungin asukkaiden ja ilmaston etu.
Päättäjiltä tarvitaan nyt kestäviä tekoja kaavoituksen joustavoittamiseksi.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 30.7.2018 Vieraskynä-palstalla.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kaavoitusta pitää muuttaa nykyistä joustavammaksi – tyhjät tilat tuhlaavat kansallisvarallisuutta”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Jyrki Laurikainenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/jyrki-laurikainen/