Kaupungistuminen vaatii uusia keinoja

Asuntokaupassa vedetään nyt kasvukeskuksissakin henkeä – ehkä pitkäänkin – mutta silti kyse on vain tilapäisestä hidastumisesta. Koronapandemia toi hetkellisen virran pienemmille paikkakunnille, ja korko- ja inflaatiokehitys patoaa nyt muutto- ja ostohaluja, mutta iso trendi ei ole muuttumassa. Kaupungistuminen jatkuu Suomessakin, ja väestön keskittyminen yhä harvempiin paikkoihin kiihtyy.

Kaupunkisuunnittelulle ja toteutuksille kaupungistumisen kiihtyminen tuo jokapäiväisiä kysymyksiä siitä, miten kaupunkeja ja kaupunginosia kehitetään, miten uudet asukkaat saadaan mielekkäästi mahtumaan kaupunkeihin ja millaisia asuntoja ja rakennettuja ympäristöjä tarvitaan.

Viime vuosien pienten yksiöiden buumi on hyvä esimerkki siitä, että alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa mennään helposti vauhdilla ja yksimielisesti yhteen suuntaan sivuille vilkuilematta.

Kun hankkeiden kaari alustavasta ajatuksesta valmiiksi rakennuksiksi on pitkä, tarpeet saattavat vaihtua kesken matkan. Niin käy juuri nyt. Loppuvuodesta Suomeen valmistuu iso määrä asuntoja, jotka eivät ainakaan tällä hetkellä mene kaupaksi nykyisillä hinnoilla.

Jossakin vaiheessa tänä vuonna valmistuvat asunnot varmasti löytävät ostajansa, mutta nyt elettävä poikkeusaika korostaa pitkäjänteisen suunnittelun merkitystä. Asuinalueiden ja -kohteiden valmistelu monipuolisiksi on viisasta varautumista erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Kaupunki ei ole vain kokoelma erilaisia rakennuksia, vaan ennen kaikkea kokonaisuus, jonka tavoitteena on tarjota asuntojen, työpaikkojen ja muiden toimintojen lisäksi viihtyisyyttä ja hyvinvointia. Myös täydennysrakentamisella on tässä jatkossa yhä tärkeämpi osuus.

Kaupunkisuunnittelua ei helpota kaupungistumisen ohella toinen megatrendi eli ilmastonmuutos. Yhä enemmän on otettava huomioon, miten kaupungeissa pärjätään esimerkiksi lämpöaaltojen tai rankkasateiden aikana.

Rakennusalalla on paljon annettavaa näiden megatrendien ratkaisemisessa inhimillisellä tavalla. On selvää, että nyt tarvitaan uusia innovaatioita ja toimintatapoja. Rakennusala voi olla paitsi osaava toteuttaja myös ongelmien aktiivinen ratkoja.