Kestävä rakennettu ympäristö on edellytys elinvoimalle

Tietoa kirjoittajasta Miimu Airaksinen
Roti 2021 -hankejohtaja, Toimitusjohtaja / RIL
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennukset ja infra ovat merkittävä osa kansallisvarallisuudestamme − 83 prosenttia kiinteästä pääomakannastamme on sidottu rakennettuun ympäristöömme. Lisäksi kiinteistö- ja rakentamisala vastaa 15:tä % bruttokansantuotteestamme ja työllistää 20 % kaikista työllisistä. Investoinneista 60 % sijoittuu rakennettuun ympäristöön.

Suomalaisista 72 % asuu kaupungeissa tai kaupunkiseuduilla. Ne toimivat talouden moottoreina, sillä yli 80 % bruttokansantuotteesta syntyy kaupungeissa. Kaupungin suuruuden ja taloudellisen kehityksen välillä on yhteys − kun kaupunkialueen väestömäärä kaksinkertaistuu, alueen tuottavuus kohoaa noin 3–8 %. Myös tietyn toimialan koon kaksinkertaistuminen lisää alan yritysten tuottavuutta alueella keskimäärin 4,5 %. Lisäksi yli 90 % innovaatioista syntyy kaupungeissa.

Yritykset, jotka toimivat kaupungeissa, hyötyvät myös työvoiman moninaisuudesta. Alalta toiselle siirtyvien määrä on kaupungeissa suurempi, jolloin eri alojen välisiä uusia käytäntöjä siirtyy yritysten välillä.

Samaan aikaan yli 70 % päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien ja siellä toimivien ihmisten ja yritysten toiminnoista. Kaupunkiseuduilla ja kunnilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa, sillä 75 % Suomen asukkaista on kuntien energiatehokkuussopimusten piirissä. Vuosittain tämä tarkoittaa 149 gigawattitunnin energiansäästöä ja investointeja 26 miljoonalla eurolla.

Suomessa rakennetaan vuosittain uutta kerrosalaa noin kahdeksan miljoonaa neliötä, josta 3,5 miljoonaa neliötä eli noin 45 % on asuinrakennuksia. Uudisrakentamisen määrä on kuitenkin vain 1–1,5 % vuodessa koko rakennuskannan määrästä.

Rakennusten pitkäikäisyyden vuoksi uudisrakentamisen päästöjen minimointi on tärkeää, mutta samaan aikaan on tärkeää uudistaa olemassa olevaa rakennuskantaa kestävästi.

Olemassa olevat rakennukset eivät aina sijaitse siellä, missä niitä eniten tarvitaan. Esimerkiksi tyhjiä toimistotiloja on pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä tyhjillään 12 %, Tampereella 10 %, Turussa 7 % ja Lahdessa 9%. Monessa eurooppalaisessa kaupungissa tyhjiä toimistotiloja on noin 4–6 %.

Samaan aikaan näillä kaupunkiseuduilla on pula asunnoista. Tarvitsemme ketterää kaavoitusta vastaamaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin, sekä uusia palveluverkkoja. Kaavoitus on keskeisessä osassa kaupunkien ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta.

Rakennuskannan korjausvaje ei ole viime vuosina pienentynyt. VTT:n arvion mukaan asuinrakennusten korjauksiin olisi laskennallisesti sijoitettava keskimäärin 9,4 miljardia euroa vuosina 2016–2025. Seuraavalla kymmenvuotiskaudella asuinrakennusten korjaustarve kasvaa yhä 1,1 miljardilla eurolla.

Kuntien palvelurakennuskannassa laskennallinen korjausvaje on yhdeksän miljardia euroa. Kaikki tämän päivän toiminnalliset tarpeet ja laatuvaatimukset huomioiden perusparannustarve kuntien rakennuksissa nousee 16,5 miljardiin euroon.

Euroopassa rakentaminen kuluttaa enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala, noin 50 % raaka-aineista paino<HH>prosentteina mitattuna. Lisäksi rakentamisessa ja rakennusten purkamisessa syntyy vielä toistaiseksi paljon jätettä.

Kiertotalouden merkitys rakennetussa ympäristössä kasvaakin tulevaisuudessa merkittävästi. Jo nyt betonia kierrätetään maanrakennusaineeksi ja käynnissä on muun muassa uusia kokeiluja betonielementtien kierrättämisestä uusiokäyttöön. Mahdollisuudet ovat suuria: uudelleenkäytettävän betonielementin hiilijalanjälki on noin 5 % uuden elementin hiilijalanjäljestä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kestävä rakennettu ympäristö on edellytys elinvoimalle”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat